Viimeinen toimitus, jonka paavinkirkko suorittaa eläville ihmisille on "viimeinen voitelu", jossa heidät voidellaan Herran nimessä sen jälkeen kun he ovat ripittäytyneet ja he ovat saaneet synninpäästön ja valmistaa heidät sillä tavoin viimeiselle, näkymättömälle matkalleeen. Tämän valheellisen kuolevan ihmisen "voitelun" väitetään perustuvan Jaakobin antamaan käskyyn koskien sairaiden luona vierailua; mutta kun kyseessäolevaa raamatunkohtaa lainataan oikein, huomataan, että tällainen käytäntö ei voi missään nimessä perustua apostolin antamaan ohjeeseen — että sen on täytynyt tulla aivan toisesta lähteestä. Jaakob lausuu: "Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen NOUSTA JÄLLEEN; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi" (5:14,15). Tässähän on aivan selvää, että tämän rukouksen ja voitelun tarkoituksena oli sairaan paraneminen. Laskiessaan perustusta kristilliselle seurakunnalle apostolit olivat saaneet suurelta Kuninkaaltaan ja Päältään ihmeitätekeviä voimia — voimia, jotka oli tarkoitettu vain tietyksi ajaksi, joiden tarkoitus oli heidän omien sanojensa mukaan aikanaan "kadota" (1.Kor.13:8). "Seurakunnan vanhimmat" käyttivät näitä voimia joka päivä, silloin kun Jaakob kirjoitti kirjeensä. Niiden tarkoituksena oli parantaa sairaiden ihmisten ruumiit niinkuin meidän Herramme itsekin teki. Roomalaiskatolisen kirkon "viimeinen voitelu", niinkuin itse ilmaisukin ilmaisee, ei ollut tarkoitettu sitä varten. Se ei ole tarkoitettu sairaiden parantamiseen eikä siihen, että he "nousisivat jälleen"; sillä sitä ei ole tarkoitus suorittaa ennenkuin kaikki toivo parantumisesta on mennyt ja kuolema on ilmeisen selvästi ovella. Jos tämän voitelun tarkoitus on täysin päinvastainen kuin raamatullisen voitelun, sen on täytynyt tulla jostain aivan toisesta lähteestä. Tuo lähde on täysin sama kuin se, josta paavinkirkko on tuonut valheelliseen helmaansa niin paljon pakanallisuutta, niinkuin olemme jo aikaisemmin todenneet. Viimeinen voitelu on ilmeisen selvästi peräisin kaldealaisista mysteereistä. Eräs Babylonian jumalan nimistä oli "Beel-semen", "Taivaan Herra", joka on auringon nimi, mutta myös tietenkin auringonjumalan nimi. Mutta "Beel-semen" tarkoittaa oikeastaan myös "Öljyn Herraa" ja sen tarkoituksena oli selvästikin olla jumalallisen nimen "Messias" synonyymi. Herodotukselta löydämme lausuman, jonka ainoastaan tämä nimi voi selittää. Siinä esitetään erään henkilön nähneen unta, että aurinko oli voidellut hänen isänsä. Ajatus, että aurinko voitelisi ketään, ei tule varmastikaan kenenkään mieleen luonnostaan; mutta kun ymmärretään, että nimi "Beel-samen", "Taivaan Herra" tarkoittaa myös "Öljyn Herraa", on helppo ymmärtää, miten joku voisi esittää sellaisen ajatuksen. Tämä selittää myös sen, että Babylonian Beluksen ruumiin esitettiin säilyneen öljyssä kelluen hautakammiossaan Babyloniassa aina Xerxeksen aikoihin asti (CLERICUS, Philosoph. Orient.). Ja samasta syystä epäilemättä Roomassakin "Saturnuksen patsas" "tehtiin ontoksi ja täytettiin öljyllä" (SMITHin Classical Dictionary).

Öljypuun oksalla, jonka olemme jo todenneet olevan eräs tuon kaldealaisen jumalan symboleista, oli ilmeisesti sama symbolinen merkitys; sillä öljypuusta otettu oksa symboloi tietenkin "öljyn poikaa" eli "voideltua" (Sak.4:12-14). Siitä syystä kreikkalaiset tullessaan jumaltensa eteen tarkoituksenaan esittää heille pyyntöjä lepyttivät heidän vihaansa ja kosiskelivat heidän suosiotaan usein pitämällä käsissään öljypuun oksaa. Koska öljypuun oksa oli yksi heidän Messiaansa tunnetuista symboleista ja koska Messiaan suurena tehtävänä oli saada aikaan rauha Jumalan ja ihmisten välille, niin pitäessään kädessään tuon voidellun oksaa he todistivat sillä tavoin, että he tulivat etsimään rauhaa tuon voidellun nimessä. Nämä Beel-samenin, "Taivaan Herran" ja "Öljyn Herran" palvojat voideltiin heidän jumalansa nimeen. Ei riittänyt, että heidät voideltiin "syljellä"; heidät voideltiin myös mitä voimallisimmilla "taikavoiteluilla"; ja näiden voiteluiden avulla heidän ruumiinsa järjestelmiin siirrettiin sellaisia aineita, jotka kiihottivat heidän mielikuvitustaan ja lisäsivät niiden taikajuomien voimaa, joita he saivat nauttia, jotta he valmistautuisivat niihin näkyihin ja ilmestyksiin, joita heille esitettiin mysteereissä. Salverte kertoo, että "näitä 'voiteluita' käytettin paljon muinaisissa seremonioissa.... ennenkuin he kysyivät neuvoa Trofoniuksen oraakkelilta, koko heidän ruumiinsa hierottiin öljyllä. Tällaiset valmistelut olivat osaltaan edesauttamassa toivotun näyn saamista. Ennenkuin Apollonius ja hänen toverinsa saivat osallistua Intian viisaiden mysteereihin, heihin hierottiin niin voimallista öljyä, että "heistä tuntui kuin he olisivat kylpeneet tulessa". Tämän voitelun, jonka tunnustettiin tapahtuvan "Taivaan Herran" nimeen, tarkoituksena oli valmistaa heitä, niin että he kykenivät pääsemään näyssä hänen kauhistuttavaan läsnäoloonsa. Täysin sama syy, jonka takia oli ryhdytty voitelemaan vihittävät tässä viitekehyksessä, edellytti luonnollisesti vielä voimallisemmin erityistä voitelua, kun ihminen kutsuttaisiin henkilökohtaisesti kohtaamaan "mysteereiden mysteeri", näkymätön ja iankaikkinen maailma, ei näyssä, vaan todellisuudessa. Tällä tavoin tapahtui pakanallisen "viimeisen voitelun" kehitys (Quarterly Journal of Prophecy, tammikuu 1853). Siihen vihkiytyneet voideltiin viimeiselle matkalleen, jotta sekä taikausko että voimallisesti stimuloivat aineet yhdessä saisivat aikaan mielentilan ainoalla siihen aikaan mahdollisella tavalla, jossa he saisivat vahvistusta sekä syyllisyydentunteiden että kauhujen kuninkaan hyökkäyksiä vastaan. Voimme sanoa varmuudella, että roomalaiskatolisen kirkon "viimeinen voitelu" on peräisin tästä lähteestä ja yksin siitä. Kristityille oli "viimeinen voitelu" täysin vieras rituaali ennenkuin turmelus oli edennyt seurakunnassa jo hyvin pitkälle.*

* Piispa GIBSON sanoo, että "viimeinen voitelu" oli seurakunnalle tuntematon käsite tuhannen vuoden ajan. (Preservative against Popery)

Kiirastuli ja rukoukset kuolleiden puolesta