Albert James Dagerin arvostelu elokuvasta

ENKELIT JA DEMONIT

OVATKO JÄRKI JA USKO TOISENSA POISSULKEVIA?


Vaikka elokuvan Enkelit ja demonit, Angels & Demons mainitaan olevan jatkoa elokuvalle Da Vinci -koodi, The Da Vinci Code, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa. Itse asiassa se on kuvausta aikaisemmista tapahtumista, joka kirjailija Dan Brownin mukaan "kertoo tarinan symbologisti Robert Langdonin seikkailuista Vatikaanissa vuotta ennen hänen kohtalokasta käyntiään Louvressa" (jossa hän romaanin Da Vinci -koodi mukaan löytää Maria Magdaleenan haudan). Ainoa todellinen yhteys elokuvien Da Vinci -koodi ja Enkelit ja demonit välillä on se, että molemmat perustuvat Dan Brownin kirjoihin ja että Tom Hanks esiintyy molemmissa Robert Langdonin osassa.
Tällä kertaa Langdon ei yritä vahvistaa sellaisen myytin todenperäisyyttä, joka vaarantaisi raamatullisen uskon Jeesukseen Jumalan ainoana poikana. Elokuvassa Enkelit ja demonit hänet kutsutaan Vatikaaniin seltittämään neljän Prefferitin muodostaman kardinaalin katoamiseen liittyvää mysteeriä. He ovat ensisijaiset ehdokkaat äskettäin kuolleen paavin seuraajaa valittaessa. Heidän katoamiseensa liittyy toinenkin mysteeri—sen räjähdysalttiin laitteen löytäminen, joka voisi tuhota koko Vatikaanin ja samalla roomalaiskatolisen kirkon poliittisen ja taloudellisen voiman. Tuon tuhon ajoitus on juuri oikea, koska sen lisäksi, että Vatikaani tuhoutuisi räjähdyksessä, samalla kuolisivat myös kaikki 250 kardinaalia, jotka ovat Sikstiiniläiskappelin lukittujen ovien takana konklaavissa valitsemassa seuraavaa paavia. Jos kaikki katolisen kirkon johtajat eliminoitaisiin, iskisivät kirkon viholliset sellaisen iskun, että kirkon toipumiseen kuluisi vuosikymmeniä, ehkä jopa vuosisatoja.
Kyseessä oleva laite on ainutlaatuinen aikapommi, joka sisältää tyhjiössä äärimmäisen räjähdysaltista ainetta, joka tunnetaan nimellä antimateria. Antimateria riippuu ilmatiiviissä kanisterissa, jonka molemmissa päissä on elektromagneetit. Jos antimateria lakkaisi riippumasta ja joutuisi kosketuksiin minkä tahansa aineen kanssa—jopa itse säiliön kanssa, seurauksena olisi äärimmäisen tuhovoimainen räjähdys. Nuo kaksi vastakkaista voimaa tuhoaisivat toinen toisensa. Ainoa antimateriaa riippumassa pitävä voima on patteri, jonka tyhjentyessä antimateria putoaisi riippuvasta asemastaan.
Jännitys kohoaa, koska etsijöillä on vain kuusi tuntia aikaa—puoliyöhön saakka—kunnes Vatikaanin "kuluttaisi valo", kuten Langdon asian ilmaisee.
Langdonin tie Vatikaaniin alkaa kiireellisellä kutsulla matkustaa Geneveen, Sveitsiin, josta antimateriasylinteri on varastettu salaisesta laboratoriosta, joka tunnetaan nimellä CERN. Aluksi Langdon ei ole kovin halukas vastaamaan mystisen äänen puhelimitse esittämään kutsuun, mutta kun hän saa samalta henkilöltä faksin, joka sisältää ainoastaan ambigrammin:



Joka on katolisen kirkon ja yleensäkin uskonnon —varsinkin kristinuskon— vannoutunut vihollinen jo kaukaa.
(Ambigrammi on graafinen esitys sanasta, joka on sama luettaessa oikealle, vasemmalle tai ylösalaisin. Vaikka elokuvassa Enkelit ja demonit annetaan ymmärtää juonen kiinnostavuuden lisäämiseksi, että ambigrammin alkuperä viittaisi synkkään, muinaiseen esoteriaan ja käyttöön ovat ne kuitenkin suhteellisen uusi keksintö. Ensimmäinen tunnettu ambigrammi oli Peter Newellin vuonna 1893 laatima. Hän oli kuuluisa lastenkirjoistaan ja Mark Twainin ja Lewis Carrollin kirjojen kuvituksista. Ambigrammeilla on tärkeä sija Enkeleissä ja demoneissa, kun erilaisia ambigrammeja poltetaan juonittelijoiden eri uhrien rintaan.)
Geneveen saapuessaan Langdonia on vastassa mystinen soittaja, joka osoittautuu olevan CERNin pääjohtaja Maximilian Kohler. Kohler vie Langdonin katsomaan Leonardo Vetran ruumista. Tämä on salamurhaajan julmasti tappama kollega, joka oli varastanut antimateriakanisterin. Langdon huomaa järkytyksekseen, että miehen rintaan on poltettu samanlainen ambigrammi kuin Kohlerin hänelle lähettämässä faksissa: "Illuminati".
Kohler selittää, mitä siitä seuraisi, että laite pysyisi väärissä käsissä. Kun Kohler saa puhelinsoiton paavin turvallisuudesta vastaavan sveitsiläiskaartin Comandante Principalelta, hän hätkähtää kutsua saapua Roomaan välittömästi. Koska fyysiset syyt estävät häntä itseään lähtemästä, hän lähettää Langdonin sijastaan yhdessä Vetran tyttären Vittorian (israelilainen näyttelijätär Ayelet Zurer) kanssa, joka on meribiologi, joka oli tehnyt yhteistyötä isänsä kanssa tuottaakseen merkittäviä määriä antimateriaa etsien samalla hänen "jumalosaseksi" kutsumaansa ainetta, joka sitoo kaiken materian yhteen.
Langdon ja Vetra tapaavat Roomassa komentaja Olivettin, joka näyttää heille jostain tuntemattomasta paikasta Vatikaanissa otettua live-videointia. Valkokankaalla näkyy antimateriaa sisältävä kanisteri. Heille näytetään myös salaperäinen viesti, jossa annetaan viitteitä siihen, missä ja miten nuo neljä siepattua kardinaalia tapettaisiin.
Salamyhkäisyyttä lisää se, että äskettäin kuolleen paavin kuolema on tapahtunut mystisissä olosuhteissa. Todisteet viittavat siihen, että hänet on myrkytetty. Olisiko hänen yllättävä kuolemansa saattanut olla laskelmoitu katalysaattori, joka saisi aikaan juuri ne olosuhteet, joissa kirkon "ruhtinaat" saataisiin koolle yhteen paikkaan, jossa heidät voitaisiin tuhota?
Voisivatko illuminaatit, joiden toiminnan uskotaan lakanneen jo aikoja sitten, olla yhä toiminnassa tänäkin päivänä? Elokuvan Enkelit ja demonit mukaan se saattaisi olla mahdollista.
Elokuvan ohjaaja Ron Howard sanoo: "Elokuvassa Enkelit ja demonit puhutaan Illuminaateista ja juonittelulla on tärkeä osansa siinä, mistä alat tutkia Illuminaatteja. Ja se myös herättää tutkimaan esitetyn juonen tiimoilta tuntemaamme historiaa."
Elokuvassa Enkelit ja demonit näyttää siltä kuin Illuminaatti-juonittelijat yrittäisivät kostaa katoliselle kirkolle sen historiansa aikana suorittamaa vainoa niitä kohtaan, jotka yrittivät saada aikaan Euroopassa järjen ja valistuksen ajan keskiajalla. Kuten Langdon sanoo Vatikaanin poliisin etsivien johtajalle: "Illuminaatit olivat omistautuneet tieteelliselle totuudelle, mutta Vatikaani ei siitä pitänyt ja niin kirkko aloitti—miten sen nyt sanoisi?—metsästämään heitä ja tappamaan heitä. Heidät ajettiin maan alle salaseuraksi."
Voisivatko Illuminatin nykyiset jäsenet olla pirullisen roomalaiskatolisen kirkon tuohamissuunnitelman pahoja toteuttajia? Vai onko mahdollista, että he olisivat ainoastaan sitäkin synkemmän, Vatikaanin itsensä sisällä punotun juonen hyväuskoisia toteuttajia? Oliko tämä sisäpiirin työtä, kuten Langdon päätyy uskomaan?
Päätyessään odottamattomaan johtopäätökseensä Langdonin ja Vetran täytyy avata juonittelijoiden salaperäisten sanomien sisältämät koodit. Hänen seikkailunsa johdattaa hänet Vatikaanivaltion katujen ja maanalaisten käytävien läpi, joissa hän löytää johtolankoja, jotka puolestaan johtavat uusiin johtolankoihin, useinkin strategisesti eri puolilla kaupunkia sijaitsevien enkelipatsaiden ja muiden taideteosten osoittamiin suuntiin.
Juoni antaa ymmärtää, että Giovanni Lorenzo Bernini (joka oli mitä suurimmassa määrin mukana luomassa Vatikaanivaltion hienostunutta taidetta ja arkkitehtuuria), oli Illuminaattien salainen jäsen ja että hän olisi piirtänyt neljä tieteelle omistettua alttaria. Kerrotaan, että nämä alttarit muodostavat "Illuminaattien polun" ja ne sijaitsevat Vatikaanivaltiossa strategisesti niin, että ne muodostavat ristin. Kukin niistä on omistettu yhdelle tuntemamme maailman neljästä elementistä: maalle, ilmalle (tai tuulelle), tulelle ja vedelle. Jokaisella näistä alttareista uhrattaisiin alkaen täsmälleen klo 20.00 yksi neljästä kardinaalista. Keskiyöllä tuhoaisi antimateriapommin valo (illuminaatio) Vatikaanivaltion.
Käyttäen yhdessä historian ja symbologian tuntemustaan Langdon ja Vetra päätyvät teoriaan, jonka mukaan kanisterin täytyy sijaita "Illuminaatiokirkoksi" kutsutussa paikassa, joka on Illuminaattien otaksuttu kokoontumispaikka, joka sijaitsee Illuminaatiopolun päässä. Löytääkseen sen on heidän ensin löydettävä kaikki nuo kirkot ja etsittävä niiden perusteella itse polku. Vatikaanin poliisipäällikkö suhtautuu epäillen ja antaa vastahakoisesti Langdonille ja Vetralle luvan päästä käsiksi Vatikaanin arkistoihin. He löytävät arkistosta Galileo Galilein kirjoituksista runonpätkän, joka saattaisi johtaa heidät ensimmäiseen Illuminaatiopolun kirkoista. Näin alkaa kiihkeä kilpajuoksu, jonka tarkoituksena on löytää kaikki ne merkit, jotka johtaisivat kustakin kirkosta seuraavaan. Mutta ehtivätkö he löytää ne kaikki ajoissa pelastaakseen kardinaalit ja löytääkseen antimaterian?
Kuten Da Vinci -koodi aiemmin, sekoittaa myös Enkelit & Demonit ovelasti totta ja tarua yhteen esittääkseen kiehtovaa kerrontaa, joka on samalla viihdettä ja kirjoittajan omia filosofia käsityksiä. Usein on vaikea päätellä, missä kohtaa taru ja totuus eroavat toisistaan. Mielikuvituksen käyttö on hyvä asia monissakin tarinoissa, mutta kun sitä käytetään yhdistettynä filosofisiin ja uskonnollisiin käsityksiin, saattaa sillä olla tuhoisa vaikutus pahaa aavistamattomiin katsojiin, varsinkin kun mielikuvituksen tuotteet esitetään hyvin vakuuttavasti.
Tutkikaamme joitakin tärkeitä käsityksiä, joita Enkeleissä & Demoneissa esitetään.

ANTIMATERIA

CERNin laboratoriossa Genevessä, Sveitsissä on todellakin tuotettu antimateriaa. Kahdentoista länsimaan yhdessä muodostama CERN perustettiin vuonna 1954 alunperin atomitutkimusta varten. Sen suurimmat saavutukset ovat kuitenkin sen kahden tutkijan Tim Berners-Leen ja Robert Cailliaun yhdessä laitoksen opiskelijoiden kanssa keksimä World Wide Web.
CERN on yrittänyt noin kahdenkymmenen vuoden ajan tutkia ja varastoida antimateriaa, joka muodostuu antimateriahiukkasista samaan tapaan kuin normaali materia muodostuu hiukkasista. Tunnettu maailmankaikkeus muodostuu tieteen "materiaksi" kutsumasta eli fysikaalisista ainesosista, joiden perusrakenteena on atomi. Antimateria on luotava laboratoriossa ja se on illusorinen elementti.
On myös totta, että antimateria voi saada aikaan räjähdyksen, jos se joutuu materian, vaikkapa ilman kanssa tekemisiin. Noiden kahdenkymmenen vuoden aikana CERN on kuitenkin pystynyt tuottamaan vain noin kymmenesmiljardisosan grammaa antimateriaa. CERNin fyysikon, tri Ladaun mukaan mainittu määrä antimateriaa voisi saada aikaan vain sähikäisen suuruisen räjähdyksen. Mutta antimateriaan liittyvä salaperäisyys ja se, että sitä on kyetty vähäisessä määrin tuottamaan, on kiehtovaa kaunokirjallista ainesta—jota Dan Brownin kirjat edustavat.

JUMALUUDEN OSANEN

Jumaluuden osanen on todiste, jonka avulla tiede yrittää selittää sen, miten joillekin alkeishiukkasille muodostuu massa. Vaikka sitä ei ole koskaan löydettykään, tiedemiehet kutsuvat sitä Higgsin bosoniksi eli hiukkaseksi englantilaisen teoreettisen fysiikan tiedemiehen Peter Ware Higgsin mukaan. Enkeleissä & Demoneissa jumalosasen esitetään olevan se hiukkanen. joka sitoo maailmankaikkeuden yhteen ja joka vastaa itämaisten uskontojen universaalin elämänvoiman käsitettä, jonka uskotaan esiintyvän kaikessa. Käsitteen on tehnyt yleisesti tunnetuksi Tähtien sota -taru (jota käsittelee artikkelimme The Force Behind the Force). Natsipuolueorganisaation johtaja Martin Bormann totesi:

Jos me kansallissosialistit [natsit] puhumme "uskosta Jumalaan", me emme tarkoita samaa Jumalaa kuin naivit kristityt...Me kutsumme sitä luonnonvoimaa, joka ylläpitää maailmankaikkeuden lukemattomia planeettoja Kaikkivaltiaaksi Jumalaksi.

Me näemme, miten luonnontiede yrittää tietämättään löytää jotain sellaista, mikä tekisi siitä uskontoon verrattavaa. Mutta siinä ei ole kysymyksessä usko tosi Jumalaan. Se on uskoa voimien jumalaan (Daniel 11:38).

ILLUMINAATIT

Myös jotkut Enkelien ja demonien historialliset viittaukset illuminaatteihin perustuvat myös tosiasioihin. Illuminaatit oli todellinen järjestö, jonka on perustanut Böömiin ateisti Johann Adam Weishaupt 1. toukokuuta 1776. Illuminaattien alkuperäinen nimi oli "Täydellisyyden kehittäjien (perfektibilistien) järjestö". Se oli omistautunut Uuden maailmanjärjestyksen perustamiselle tuhoamalla kaikki yksinvaltaiset hallitukset ja uskonnot. Weishaupt kehitti eräänlaisen gnostilaisuuden muodon, jonka tarkoituksena oli täydellistää ihmiskunta, jotta voitaisiin saada aikaan luonnonmukainen tila. Vaikka Weishaupt olikin tunnustava ateisti, hänen gnostilainen ajatuksensa ihmisen saattamisesta luonnonmukaiseen tilaan on pakanallinen käsite.
Weishauptin tavoitteena oli hallitusten ja järjestäytyneiden uskontojen eliminoiminen. Hän oli 1900-luvun kommunismin aatteellinen edelläkävijä. Meidän päiviemme vapunvietto on perintöä Weishauptilta, jolta marksistisen aatesuuntauksen perilliset, maailman kommunistiset puolueet ovat sen omaksuneet.
Tarkasteltaessa historiaa aina 1700-luvun lopulta alkaen, huomaa, että Weishauptin päämäärät on suurelta osin saavutettu kautta koko Euroopan ja länsimaisen kulttuurin. Nykyään ei ole olemassa enää mitään huomattavaa monarkiaa voimattoman brittiläisen monarkin lisäksi. Länsimaisen kulttuurin hengellinen ilmasto on muuttumassa yhä maallistuneempaan suuntaan, mikä saa aikaan epätoivoa ja hengellistä voimattomuutta. Mutta sen sijaan, että etsittäisiin uskon juuria Jeesuksesta Kristuksesta on antauduttu islamin ja ainoan "kristillisen" vaikuttajan, roomalaiskatolisuuden viettelyksiin. Länsimainen kulttuuri on menettänyt uskonsa Kristukseen siinä määrin, ettei se kykene enää vastustamaan islamilaisten voimien hyökkäystä. Tulevaisuudessa tullaan solmimaan uskonnollispoliittinen liitto, joka tulee tuomaan näyttämölle laittomuuden ihmisen ja väärän profeetan, joista Raamattu ennustaa.
Enkeleissä ja demoneissa spekuloidaan, että kun katolinen kirkko ja sen hallitsemat hallitukset pitivät illuminaatteja uhkana itselleen, järjestön jäsenet jatkoivat toimintaansa maanalaisena järjestönä ja liittyivät toisiin seuroihin, jotka olivat tosin vähemmän radikaaleja, mutta olivat muuten huomattavan samanmielisiä illuminaattien kanssa. Kaksi näistä seuroista olivat Vapaamuurarit ja Ruusuristiläiset. Molemmat ovat humanistisia, mutta tarjoavat kuitenkin luonteeltaan uskonnollisia rituaaleja ja seremonioita. Illuminaateilla, vapaamuurareilla ja ja ruusuristiläisillä on paljon yhteistä esoteerista symboliikkaa. Enkelit & Demonit on oikeassa tuodessaan esille nämä tosiasiat.
Enkeleissä & Demoneissa ei tuoda esiin nykyajan sekularismiin ja kommunismiin liittyviä tosiasioita eikä sitä, että niiden juuret ovat illuminaateissa, vaikka olisikin virkistävää nähdä joitakin totuuksia ikäänkuin lihana historiasta pomittujen tosiasioiden ympärillä.

ROOMALAISKATOLISUUS

Tarinan roomalaiskatolisuutta, Vatikaania ja sen taidetta ja arkkitehtuuria koskevat ainekset Enkeleissä ja demoneissa ovat myös faktaa, samoin kuin suuri osa esitetystä historiantiedosta.
Menetelmä, jolla katolinen kirkko valitsee paavin pitää myös paikkansa. Vatikaanin henkilökunnan niin maalliset kuin hengellisetkin virat ja tehtävät on kuvattu huolellisesti henkilöiden välisissä dialogeissa. Tämä luo kerrontaa, joka ei ole selostusta ja tekee katsojiin luottamusta herättävän vaikutuksen, niin että alkaa luottaa lähes kaikkeen sanottuun ja jopa asiatietoon viittaavaankin.
Elokuvan jatkuvana teemana on roomalaiskatolisen kirkon menneet synnit, erityisesti se karkea tapa, jolla se on kohdellut harhaoppisina pitämiään niin uskonnon kuin tieteenkin alalla.
Se, mitä sanotaan, pitää paikkansa. Katolinen kirkko on vainonnut ja jopa tappanut niin uskonnon kuin tieteenkin alalla harhaoppisina pitämiään. Galileo Galilei on ehkä huomattavin tiedemies, joka, vaikka roomalaiskatolinen kirkko ei häntä tosin murhannut, joutui kuitenkin sanoutumaan irti aurinkokeskeisestä käsityksestään, jonka mukaan maa kiertää aurinkoa, mikä oli vastoin kirkon silloista käsitystä, että maa on maailmankaikkeuden keskus. Hän eli lopun elämäänsä kotiarestissa eikä voinut enää ilmaista käsityksiään vapaasti. Muut joutuivat kokemaan sitäkin hirveämpiä kohtaloita.
Se, että Vatikaani vastustaa jatkuvasti sellaisia yhteiskunnallisia ohjelmia kuin abortti, homoseksuaalien avioliitot ja eutanasia, pitää yllä vasemmistolaisten antikristillisten elementtien protesteja, joissa väitetään, että kirkko sekaantuu edelleen tieteeseen. Mutta se onkin "niin kutsuttua tiedettä" Jumalan Sanan mukaan (1.Tim. 6:20). Tieteellä ei ole mitään tekemistä abortin kanssa paitsi siinä mielessä, että se tarjoaa teknistä tietotaitoa siitä, miten lapset voidaan tappaa kohdussa. Homoseksuaalien avioliitto on yhteiskunnallinen kysymys, joka perustuu todistamattomiin geneettistä suuntautumista koskeviin teorioihin. Siitä huolimatta, että yritetään epätoivoisesti liittää geneettiset markkerit homoseksuaalisiin taipumuksiin, mitään vankkaa tieteellistä näyttöä ei ole olemassa, joka tukisi käsitystä, jonka mukaan homoseksuaalit ovat syntyneet ilman muuta vaihtoa. Myöskään eutanasia ei perustu tieteeseen paitsi siltä osin, että tiede voi auttaa löytämään humaaneja tapoja tappaa. Väite, että katolinen kirkko tai kukaan oikeinajatteleva ihminen, joka edustaa jotain filosofista tai uskonnollista suuntausta taistelisi tiedettä vastaan näissä kysymyksissä on perusteeton.
Viime aikoina ovat roomalaiskatoliset yliopistot olleet kaikkein edistyksellisimpiä. Mutta ne ovat sellaisia tiedemiehiä vastaan, jotka ovat niiden kanssa eri mieltä tietyistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Niinpä agnostikot ja ateistit, joilla ei ole mitään ratkaisua elämän vaativampiin kysymyksiin, kääntävät keskustelun "tieteeseen".
Roomalaiskatolisen kirkon ongelmana ei ole se, että se vastustaisi tiedettä, vaan se, että se vastustaa Raamattua ja asettaa oman auktoriteettinsa ja perinteensä Jumalan Sanan selkeää opetusta vastaan. Jeesuksen sanat juutalaisille johtajille voitaisiin yhtä hyvin lausua katoliselle hierarkialle:

"Ja niin te olette tehneet Jumalan sanat tyhjäksi perinnäissääntönne tähden." (Matt.15:6)

Maailma ei ole antamassa anteeksi roomalaiskatoliselle kirkolle sen menneitä syntejä tiedettä vastaan, koska maailma vihaa sitä, mitä se luulee roomalaiskatolisuuden edustavan: Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Enkelien ja demonien ongelmana on sama ongelma, joka niin usein on yleensäkin mediatuotteilla: katolista kirkkoa pidetään raamatullisen totuuden edustajana. Siten kaikkea sitä pahaa, mitä roomalaiskatolinen kirkko on saanut aikaan pidetään niidenkin syynä, jotka uskovat Raamattuun ainoana uskon ja tekojen ohjeena.

JÄRKI VAI USKO

Enkeleissä ja demoneissa ei suoranaisesti väitetä, että roomalaiskatolinen kirkko edustaisi raamatullista uskoa, mutta siinä ei myöskään eroteta toisistaan raamatullista uskoa ja roomalaiskatolista uskoa. Päällisin puolin näyttäisi siltä, että Dan Brown yrittää olla puolueeton tuodessaan esiin katolisen kirkon ja sen panettelijoiden välisen konfliktin. Mutta esittäessään katolisen hierarkian lähinnä puutteellisina ihmisinä, joilla on jalot päämäärät, Brown tarttuu jokaiseen tilaisuuteen voidakseen hyökätä uskoa vastaan järjen- ja tieteenvastaisena. Jopa kardinaali Strauss (Armin Mueller-Stahl), joka johtaa konklaavia Enkelit ja demonit -elokuvassa, antaa ymmärtää, että usko ja järki ovat toisensa poissulkevia, mutta että totuuden löytämiseksi on niiden löydettävä yhteistä maaperää.
Käsitys siitä, että järki ja usko olisivat toinen toisensa poissulkevia ja että niiden olisi suvaittava toinen toisiaan on humanismin jo vuosisatoja ylläpitämää harhaa. Katolinen kirkko on se olkinukke, joka on pystytetty ylläpitämään käsitystä, että usko ja järki olisivat toinen toisensa poissulkevia. (Katso miten "kirkko" kohteli tiedemiehiä keskiajalla.)
Kun Angels & Demons -elokuvaa esitettiin elokuvateattereissa, esitettiin Yhdysvaltain historia-kanavalla kahden tunnin mittainen erikoisohjelma nimeltä Angels & Demons Decoded, jossa käsiteltiin aihetta järki-vastaan-usko perusteellisesti. Ohjelmassa esiintyi useita tiedemiehiä, jotka esittivät oman näkemyksensä kysymyksestä. Ohjelman selostaja kertoo, että se, miten katolinen kirkko kohteli Galileo Galileita, oli pääsyy siihen, miksi monet tiedemiehet, intellektuellit ja filosofit muodostivat illuminaattien järjestön. Elokuvassa annetaan myös ymmärtää, että Galileo Galilei olisi ollut illuminaattijärjestön perustajajäseniä. John Cabot -yliopiston taidehistorioitsija, tri Erick Wilberding käyttää sanaa "edistyksellinen" niistä, jotka hänen käsityksensä mukaan puolustivat järkeä epäloogista, mutta määrätietoista uskoa vastaan:

Oli niitä, joilla oli edistyksellisiä käsityksiä, jotka olivat toisinajattelijoita ja sillä tavoin ajattelevat voivat pitää kiini käsityksistään; oli mahdollista keskustella samoin ajattelevien kanssa ja juuri sitä Galileo Galilei harrasti. Galileo kuului erääseen hyvin julkiseen tiedemiesten ryhmään—Academia de Linceihin—mutta hän kuului sen salaiseen ryhmään, jolla ei ollut nimeä.

Käsitys, että Galileo Galilei olisi saattanut olla illuminaattien perustajajäseniä, on vastoin tunnettuja tosiasioita. Galileo Galilei kuoli vuonna 1642. Weishaupt perusti illmuinaatit vuonna 1776. Ja kuitenkin meidän pitäisi muka uskoa että ne, jotka esittävät näin epäloogisia käsityksiä, ovat järjen puolella.
Sana "edistyksellinen" on eräs eniten väärinkäytetyistä sanoista, kun sitä käytetään poliittisista tai filosofisista näkemyksistä. Se on eräänlaista kaksimielistä puhetapaa, jota käytetään vasemmistolaistern keskuudessa, jossa annetaan ymmärtää jotain aivan muuta, kuin mistä todellisuudessa on kysmys. Kommunistit kutsuivat itseään "edistyksellisiksi" vastakohtana "taantumuksellisille", jotka vastustivat heidän propagandaansa. Nykyään ovat demokraatit [USA:ssa] "edistyksellisiä" ja taantumuksellisia ovat mihin poliittiseen suuntaukseen tahansa kuuluvat konservatiivit. Huomaammeko, miten yhteiskunnan antikristilliset elementit siirtävät käsityksiään sukupolvelta toiselle?
Elokuvassa Enkelit ja demonit "edistyksellinen" esitetään ikäänkuin se olisi "toisinajattelua" tai yleisesti hyväksytyistä normeista poikkeamista. Se, että joku poikkeaa yleisesti hyväksytyistä normeista ei kuitenkaan tee siitä edistyksellsitä. Monissa tapauksissa, varsinkin kun vastustetaan uskoa Jeesukseen Kristukseen, on "toisinajatteleminen" taantumuksellista.
Elokuvassa Enkelit ja demonit ei kuitenkaan puhuta siitä, että tosi usko ja järki eivät ole ainoastaan yhteensopivia, vaan ne sisältyvät raamatulliseen uskoon. Mutta raamatullinen usko on ristiriidassa järjestäytyneen uskonnon kanssa ja järjestäytynyt uskonto ainoa asia, jonka maailma näkee Jeesuksen Kristuksen uskon edustajana. Siksi me emme voi odottaakaan toisenlaista johtopäätöstä kuin sen, minkä maailma esittää: usko ja järki ovat ristiriidassa keskenään ja tosi valistus löytyy järjestä. Sillä usko ei kykene tarjoamaan paljoa muuta kuin lohtua murheellisille sieluille. Sen pitemmälle ei uskonnon tarkoitus yllä. Totuus on löydettävä järjestä. Se onkin juuri se, mitä illuminaatit ajoivat takaa ja mitä he ovat saavuttaneet vuosisatojen saatossa.
Ikävä kyllä ei Enkelit ja demonit -elokuva, vaikka se tuokin yleiseen titetoisuuteen illuminaatit ja katolisen kirkon epäonnistumiset, tarjoa katsojille minkäänlaista totuutta siitä, että se, mitä illuminaatit edustivat, tulee tosiaankin toteutumaan ja että sen seuraukset tulevat olemaan todella paholaismaiset. Siinä ei myöskään esitetä mitään siihen viittaavaa, että se, mitä roomalaiskatolinen kirkko oli keskiajalla ja mitä se on tänään on täysin ristiriidassa todellisen Jeesuksen Kristuksen uskon kanssa. Lopulta tullaan huomaamaan, että sekä valheellinen tiede että valheellinen uskonto ovat täydellisesti sopusoinnussa keskenään.
Alkuperäinen artikkeli: Angels & Demons — Are reason & Faith Mutually Exclusive? by Albert James Dager
Alkuun | Historia | Raamattu | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Neuvonta | Opillista | Lopun ajat