Richard Bennett

Kuka on Kristuksen sijainen?

KYSYMYS, JOKA ON ESITETTÄVÄ NYT KUN UUSI PAAVI ON VALITTU

Herra Jeesus Kristus uskoi huolenpidon sieluista kokonaan Pyhälle Hengelle, joka on jumaluuteen kuuluva persoona. Tästä jumaluuden kolmannesta persoonasta, josta tulisi hänen sijaisensa, lupasi Herra, että "kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion". (1)

Pyhä Henki todistaa tuomiosta saadessaan syntisen käsittämään olevansa kadotettu ja että hän tarvitsee Kristuksen vanhurskautta. Hän johdattaa synteihinsä kuolleen ihmisen elämään. Armon ihmeestä kerrotaan Raamatussa: "ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme—sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista"(2)

Kristuksen sijaisen viran majesteetillinen suuruus ja sanoinkuvaamaton voima on sellainen, että uskovalla on kunnioitus hänen jumalallista persoonaansa kohtaan. Se, että joku ihminen väittäisi itsellään olevan Kristuksen sijaisen virka, tuntuu täysin tuulesta temmatulta ja mitä suurimmassa määrin jumalanpilkalta.

Koko maailman huomio kiinnittyi sen ihmisen virkaan, joka väittää olevansa Kristuksen asemassa, kun roomalaiskatoliset kardinaalit valitsivat viran uuden haltijan. Vatikaani opettaa virallisesti, että Kristuksen sijainen on paavi. Tuo virallinen julistus kuuluu sanatarkasti:

Paavi, Rooman piispa ja pyhän Pietarin seuraaja, "on sekä piispojen että uskovien suuren joukon ykseyden pysyvä ja näkyvä alku ja perustus". "Kristuksen sijaisena ja koko kirkon paimenena Rooman piispalla on kirkossa virkansa nojalla täysi, korkein ja yleinen valta, jota hän aina voi käyttää vapaasti." (3)

Koska maailma on hyväksynyt uuden nk. "Kristuksen sijaisen", on ehdottoman välttämätöntää Raamatun mukaan, että Kristuksen sijaisen todellinen virka ilmoitetaan selvästi, samoin ne hengelliset seuraukset, mitä siitä seuraa, että yritetään antaa jonkun ihmisen toimia sijaisena tuossa Jumalalle kuuluvassa asemassa.

Kristuksen todellinen sijainen

Koska Kristuksen sovitustyön ja Pyhän Hengen viran välillä on suora yhteys, on eksytystä, joka johtaa ihmisen perikatoon, sekoittaa keskenään Pyhän Hengen työ Kristuksen sijaisena jonkun ihmisen asemaan tai työhön. Koska Kristus Jeesus oli ollut Opettaja, Neuvonantaja ja Opastaja uskoville, lupasi hän lähettää Pyhän Hengen sijaisekseen, niin että hän voisi "aina olla teidän kanssanne". (4)

Pyhällä Hengellä on suora ja yleinen vaikutus uskovan elämään, josta Raamattu niin ihanalla tavalla opettaa: "Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus. Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki." (5)

Hengen toiminta muuttaa. Me muutumme yhden asteen ihmeellisestä armosta toiseen asteeseen, kunnes meistä saman armon vaikutuksesta tulee täydellisiä hänessä kirkkaudessa iankaikkisesti. Sentähden tulisi kristittyjen arvostaa erityisesti Pyhän Hengen rikasta ja täydellistä toimintaa!

Kun meidät asetetaan näiden valtavien totuuksien eteen koskien Jeesuksen Kristuksen pyhän Hengen tehtävää, on hirvittävää kuulla Vatikaanin julistavan, että "Paavilla 'on jumalallisen säätämyksen nojalla korkein, täysi, välitön ja yleismaailmallinen sielunhoidollinen valta'". (6) Se, että yritetään saada ihmiset vakuuttumaan siitä, että Herra Kristus on antanut kuolevaisen ihmisen ryhtyä hänen sijaisekseen maan päällä on juuri sen tehtävän kieltämistä, joka Kristuksella Jeesuksella oli.

Väitetyn Kristuksen sijaisuuden historia

Tällainen outo väite esitettiin suhteellisen myöhään paaviuden historiassa. Aluksi väitti Rooman piispa olevansa keisarin sijainen ja että hänen seuraajansa olisivat oikeutettuja keisareiden perillisen asemaan. Kaupungista, joka oli ollut Rooman keisarikunnan vallan keskus, tuli kaupunki, josta käsin Rooman piispa hallitsi auktoriteetillaan. Aikaa myöten hyväksyivät muut piispat ja muiden maiden kuninkaat hänet keisarin sijaiseksi ja seuraajaksi, jolla oli sama suvereeni arvonimi "Pontifex Maximus" kuin keisarilla. Tämän jälkeen väittivät Rooman piispat olevansa "apostoleiden ruhtinaan sijaisia" (7), ts. Pietarin sijaisia. (8)

Piispa Innocentius I (401-417 j.Kr.) väitti siis neljäsataaluvun alussa, että Kristus oli antanut Pietarille suvereenin vallan ja tehnyt hänestä Rooman piispan. Sen mukaisesti hän väitti, että Rooman piispalla oli Pietarin seuraajana oikeus samaan valtaan ja etuoikeuksiin, jotka Pietarilla oli.

Bonifacius III, josta tuli Roomna piispa vuonna 607, otti itselleen "yleisen piispan" viran ja väitti siis olevansa kaikkien muiden piispojen kirkkoherra ja johtaja. Mutta vasta 700-luvulla esiintyi erityinen arvonimi "Jumalan Pojan sijainen" (9) väärennetyssä asiakirjassa nimeltä "Konstantinuksen lahjakirja". (10)

Vaikka tämän pahamaineisen asiakirjan onkin osoitettu olevan väärennös jo 1500-luvun alussa, ovat Rooman piispat silti käyttäneet arvonimeä "Kristuksen sijainen" aina 700-luvulta alkaen. Tuohon arvonimeen perustuu paavin väite asemastaan sekä hengellisenä että maallisena ylimpänä auktoriteettina. Jumalallisen vallan esimaku on osoittautunut olevan riippuvuutta aikaansaavaa. "Kristuksen sijainen" ei voi tunnustaa mitään muuta auktoriteettia kuin omansa. Hän pitää itseään kaikkien valtiaana ja julistaa häpeämättömästi: "Kukaan ei voi määrätä ylimmän piispanviran haltijaa." (11)

Väärä Kristuksen sijainen

Rooman valheellinen virka Kristuksen sijaisena maan päällä on niin laaja ja monimuotoinen, että yksi ainoa ihminen ei voi harjoittaa "täydellistä, suvereenia ja yleistä valtaa". Yksityisellä ihmisellä, joka väittää saaneensa tuon viran on oltava ennenkuulumattoman suuri pappisvalta käytettävissään. Hänen "Kristuksen sijaisen" virkaansa kuuluvaan valtapyramidiin sisältyy kardinaaleja, patriarkkoja, johtavia arkkipiispoja, metropoliittoja, apupiispoja, hiippakuntapiispoja, hiippakuntapiispan apupiispoja, piispansijaisia, virkaa tekeviä piispoja, apostolinsijaisia, apostolisia esimiehiä, apostolisia hallintovirkailijoita ja yleissijaisia. (12)

Ja kun koko tämän hierarkkisen rakennelman johtaja kuolee, pidetään tuota virkaa yllä, mutta toisenlaiselta pohjalta. Vatikaanin nykyisten säännösten mukaan siirtyy hallinto tuolloin "kamariherralle" ts. kardinaalille, jonka paavi on valinnut elinaikanaan toimimaan paavillisena johtajana hänen kuolemansa jälkeen. Kanoninen laki kieltää nimenomaan tätä kamariherraa tekemästä mitään muutoksia kirkon johtamisessa paavinviran ollessa täyttämättä (kaanon 335).

Paavin väitteen valheellisuus hänen väittäessään olevansa "Kristuksen sijainen" käy ilmi hänen opeistaan ja toimistaan. Todellisen Kristuksen sijaisen tärkein tehtävä on kirkastaa Kristusta. "Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille." (13)

Pyhän Hengen lähettäminen oli Kristuksen kirkastamista. Isä Jumala kirkastaa Kristusta Jeesusta taivaassa ja Henki kirkastaa häntä maan päällä. Kaikkien Pyhän Hengen lahjojen ja suosionosoitusten tarkoituksena on kirkastaa Kristusta. Herra Jeesus Kristus lupasi apostoleille: "Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen." (14)

Jumalan totuus on rikkumaton, vakaa ja yhteneväinen kokonaisuudessaan. Raamatussa meillä on "koko totuus", siinä kirkastaa Pyhä Henki Kristusta. Tämän jyrkkänä vastakohtana väittää paavi omaavansa "erehtymättömän opillisen auktoriteetin". Se ei kirkasta Kristusta eikä osoita kunnioitusta totuuden Henkeä kohtaan. (15) "Kristuksen sijaisena" opettaa paavi myös "uudestisyntymistä" kasteessa, mikä halventaa Kristuksen kirkkautta. (16)

Kristuksen maanpäällinen sijainen väittää vahvistavansa ihmisiä krusifiksien, rukousnauhojen ja skapulaarien avulla Saatanan hyökkäyksiä vastaan. Hän väittää myös, että anekirjat voivat lyhentää ihmisten kärsimyksiä kiirastulessa. Vaikka hän johtaa maailman rikkainta rahalaitosta, kannattaa hän köyhyyslupausta ja suosittelee sitä.

Vaikka tuhannet ihmiset turmeltuvat moraaliltaan salaisen hillittömyytensä takia, hän puolustaa silti pappiensa selibaattia. Itsevaltaisten lausuntojensa kautta hän vapauttaa ihmisiä avioliittolupauksistaan itse myöntämillään avioliittojen peruutuksilla. (17) Mitkään noista toimista eivät kirkasta Herraa Jeesusta Kristusta. Kristuksen ja hänen evankeliuminsa suuri vihollinen ei kuitenkaan ole materialismi tai himot, vaan pikemminkin hänen "sijaisenaan" esiintyvän hengellinen ylpeys ja rappio. Saatanan ensimmäinne valhe "te tulette niinkuin Jumala" (18) on toteutunut täydellisimmin paavin väitteessä, että hän on "Kristuksen sijainen". Tässä toteutuvat apostoli Paavalin sanat: "tuo vatustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan...ja julistaa olevansa Jumala." (19)

"Kristuksen maanpäällisen sijaisen" seuraaja

Kun paavi kuolee, valitaan hänen sijalleen toinen. Paavia valittaessa on osa Vatikaanin palatsia eristetty. Sisäänkäynnin oven konklaaviin, jossa vaali suoritetaan sulkee sisäpuolelta ylin kamariherra ja ulkopuolelta konklaavin marsalkka. Ruoan kuljetusta varten on joitakin aukkoja ja niitä valvotaan sekä sisä- että ulkopuolelta. Kaikki yhteydenpito ulkomaailmaan on ehdottomasti kiellettyä viran menettämisen uhalla ja asian luonteen huomioon ottaen pannaan julistamisella. Helakanpunaisiin pukuihin puettu, ulkomaailmalta eristettyjen kardinaalien joukko esitetään maailmalle vartavasten valitsemassa uutta "Kristuksen sijaista". Yleisvaikutelma verhoutuu suitsukkeeseen ja salaperäisyyteen. Poltettujen vaaliliuskojen valkoinen savu on perinteinen tapa ilmoittaaa maailmalle, että uusi paavi on valittu. Se nousee Vatikaanin sikstiiniläiskappelista. Tämä on vain osa roomalaiskatolisen kirkon huomiotaherättävästä näytelmästä uuden paavin valinnan osalta.

Roomalaiskatolisen kirkon kadun mies tai nainen eroaa ehkä kirkkonsa opetuksista sellaisissa kysymyksissä kuin ehkäisyvälineiden käyttö, avioliiton ulkopuolinen seksi, homoseksuaalisuus, abortti, rippi ja velvollisuus osallistua messuun sunnuntaisin, mutta katolisena hän etsii hiljaa turvaa uskostaan, että hänellä on "pyhä Isä".

Poistaakseen kaiken yhä esiintyvän epäilyksen, julistaa Vatikaanin kotisivu, että "PYHÄ ISÄ" eli roomalaiskatolisuuden paavi, on Pietarin seuraajana sekä piispojen että uskollisten välisen yhteyden katkeamaton ja näkyvä osa ja perustus". (20) Katolinen on siis orjana tuossa järjestelmässä uskoessaan, että hänellä on "pyhä Isä" ja "Kristuksen sijainen" paavissaan personoituneena. Nämä molemmat käsitykset ovat ainoan pyhän, taivaallisen Isän ja ainoan Kristuksen sijaisen, Pyhän Hengen edessä täydellisen herjaavia.

"Habemus papam" Meillä on paavi!

Viime aikoina on uuden roomalaiskatolisen paavin valinta vanginnut katolisten huomion ja lisäksi myös ei-kirkollisen maailman huomion—siltä vaikuttaa. Eräs lehti vakuuttaa lukijoilleen, että "Mitään muuta tapahtumaa ihmisyhteisössä ei voida verrata paavilliseen kardinaalikokoukseen sen perinteiden, draaman, juhlallisuuden ja loiston ja merkityksen muodostamassa yhdistelmässä...Loppumattomalta tuntuvan odotuksen jälkeen ilmestyy vanhin kardinaalidiakoni Pyhän Pietarin aukiolle avautuvalle parvekkeelle ja julistaa: "Habemus papam!" (21)

Draaman ja koko siihen liittyvän tyhjänpäiväisen komeuden huippukohta oli siis ilmoitus—"Habemus papam!" "Meillä on paavi!" (22)

Katoliset ja maailma saavat tietää, että heillä on hengellinen isä, joka huolehtii heistä. Kristus Jeesus puhui koko ajan Isästään. Sana "Isä" oli hänen huulillaan seitsemänkymmentä kertaa tarkoituksena osoittaa tosi uskoville, että heillä on Isä, taivaallinen Isä—"minun Isäni...ja teidän Isänne...minun Jumalani...ja teidän Jumalanne" (23)

Tosi uskovilla on erityisellä tavalla Abba Isä apostolin sanojen mukaan: "Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!" (24)

Juuri sentähden, että uskovilla on Abba Isä, he ovat saaneet käskyn, ettei heidän tule kutsua ketään ihmistä "Isäksi" hengellisessä mielessä. Herra antaa siis käskyn: "Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa." (25)

Herra Jeesus Kristus rukoili sitä ainoaa "Pyhää Isää", joka on olemassa: "Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin." (26)

Herra käytti tavallista kutsumanimeä "Isä", mutta liitti sen eteen sanan "Pyhä". Hän halusi korostaa Isän olemuksen ehdotonta täydellisyyttä. Niin läheinen ja täynnä rukousta on tuo nimi, että tosi uskova käyttää sanoja "Pyhä Isä" hengellisessä mielessä ainoastaan Jumalasta!
Roomalaiskatolisuuden paavi ei ainoastaan ole ottanut itselleen virkaa "Kristuksen sijaisena", vaan myös Jumalalle kuuluvan arvonimen "Pyhä Isä". Meidän on sentähden esitettävä kysymys, jonka apostoli esittää: "Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan." (27)

Varustaessaan itsensä näillä arvonimillä osoittaa paavi, että hän on todellakin "Kristuksen sijainen" sanan raamatullisessa merkityksessä eli Antikristus!

Yhteenveto ja henkilökohtainen vastine

Nykyään sulkevat tietyt kompromissi- ja laajakatseiset "evankeliset kristityt" korvansa ja silmänsä todelliselta Kristuksen sijaiselta ja hyväksyvät ajattelemattomasti tuohon Vatikaanista nousevaan valkoiseen savuun liittyvät juhlallisuudet. Jälleen kerran sivuutetaan kysymykset: Kenelle annamme kunnian? Ketä me pelkäämme? Jumalaako vai ihmistä? Koska maailma ja evankelisina esiintyvät kristityt ovat kumartuneet ihailemaan uutta paavia, on ehkä sopivaa pysähtyä hetkeksi miettimään, missä me henkilökohtaisesti uskovina seisomme suhteessamme ainoaan Herraan Jeesukseen Kristukseen ja ainoaan Pyhään Henkeen.

Paavin virka on maailmaa varten. Viran haltija väittää olevansa välittäjä Jumalan ja ihmisen välillä ja omistavansa taivaan ja helvetin avaimet. Suorastaan pelottavalla tavalla hän on ominut itselleen "Kristuksen sijaisen" viran ja liittänyt jopa sellaisen tunnusmerkin kuin erehtymättömyys tuohon asemaan (28) ja vaatii itselleen "harrasta kunnioitusta niin älyllä kuin tahdollakin, jota on osoitettava hänen uskonnollista opetustaan kohtaan". (29)

Paavin suuruudenhulluus käy hyvin yksiin Raamatun profetian kanssa koskien tällaisia väitteitä: "Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi" (30)

Paavin viralliseen mitraan kaiverretut sanat ovat "Vicarius Filii Dei" eli latinaksi "Jumalan Pojan sijainen". Koska voi olla olemassa ainoastaan yksi Kristuksen sijainen, joka on iankaikkinen, kaikkialla läsnäoleva, kaikkivoipa ja täysin riittävä, ei maallinen, Kristuksen sijaisena valheellisesti esiintyvä voi olla mitään muuta kuin joku ihmisen itsensä kehittämä eksytys, järjestelmä, joka saa lopulta tuomionsa Herralta mitä suurimmassa määrin. (31) Maanpäällisen sijaisen ekumeeniset liittolaiset lisääntyvät koko ajan kuin sienet sateella, mutta meillä ei ole pelkoa, sillä me tiedämme, että "me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut" (32)

Meidän voittomme on varma "sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme." (33)

Sopimus "Evangelicals and Catholics Together" (ECT) (Evankeliset kristityt ja katoliset yhdessä) sinetöi oman tuomionsa, koska valolla ei ole mitään yhteistä pimeyden kanssa. Mutta nyt on meidän "evankelisten tosikristittyjen yhdessä Herrassa" ilmaistava mielipiteemme

Jumalan tahto on, että jokainen rehellinen uskova "kilvoittelee sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu" (34) Niiden meistä, jotka pitävät kiinni yksin Kristuksesta ja hänen sanastaan ja jotka ovat pelastettuja läpikotaisin pyhän Jumalan edessä yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksessa, kaiken kunnian ja ylistyksen kuuluessa yksin Jumalalle, on ilmaistava uskontunnustuksemme.

Eliaan aikana sai Jumalan kansa kehotuksen valita joko tosi Jumala tai seurata Baalia. Samalla tavoin pyysi Joosua kansaa valitsemaan joko maan epäjumalat tai Israelin tosi Jumala. Meidän aikanamme on vieläkin tärkeämpää kuin Eliaan tai Joosuan aikana ottaa vakavasti Herran meille antama kehotus todistaa henkilökohtaisesti kannastamme.

Ennen ja jälkeen paavin valinnan katseli maailma TV-ohjelmia ja kuunteli uutislähetyksiä fanfaarien, paraatien ja prameuden höystämänä. Median iskuvoima vahvisti niin kutsutun Kristuksen maanpäällisen sijaisen valtaa ja kunniaa.

Nyt kun tuo juhlahumu ja seremoniat ovat ohi, pyydän teitä vakavasti tekemään itsellenne selväksi, mikä on oma kantanne? Me pyydämme vain, että ilmaisette muutamalla lauseella henkilökohtaisen uskonne Herraan Jeesukseen Kristukseen ja hänen ainoaan sijaiseensa, Jumalan Pyhään Henkeen ja päätätte samalla totella meidän Herramme käskyä "kilvoitella sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu".

Alkuperäinen artikkeli Who is the Vicar of Christ?

RICHARD BENNET on kotoisin Irlannista. Hän kävi lapsuudessaan jesuiittojen koulua ja opiskeli 8 vuotta dominikaanien oppilaitoksessa valmistuakseen papiksi. Richard suoritti opintonsa loppuun Angelicum -yliopistossa Roomassa vuonna 1964 ja uhrasi elämästään 21 vuotta roomalaiskatolisena pappina Trinidadissa LÄnsi-Intiassa. Vuonna 1972 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen hän alkoi tutkia vakavasti Raamattua. Vertailtuaan 14 vuotta katolisuutta Raamatun totuuteen hän vakuuttui evankeliumin sanomasta ja jätti papinvirkansa. Hän on perustanut "Berean Beacon" -nimisen palvelutyön, joka on suunnattu katolisille.

LÄHTEET

1. Joh. 16:8
2. Ef. 1:19, 29
3. Katolisen kirkon katekismus #882
4. Joh. 14:16
5. 2.Kor. 3:17-18
6. Katolisen kirkon katekismus #937
7. "Vivarius principis apostolorum", virallinen arvonimi latinaksi.
8. Tämä on hyvin vanha kiista, koska Raamatussa ei missään mainita, että Pietari olisi koskaan oleskellut Roomassa.
9. "Vicarius Filii Dei" on virallinen arvonimi latinaksi.
10. "Konstantinuksen lahjakirjan" sanamuoto on, että "samoin kuin hänen (Pietarin) katsotaan asetetun Kristuksen
sijaiseksi maan päällä, samoin ovat paavitkin, jotka ovat tämän apostolien johtajan sijaisia..." 
11. Code of Canon Law
12. Tarkemmin kts. Our Sunday Visitor's Catholic Almanac 1998 ss. 141-142
13. Joh. 16:14
14. Joh.16:13
15. "Paavilla on virkansa perusteella erehtymätön opillinen auktoriteetti, kun hän kaikkien uskollisten suvereenina paimenena ja opettajana...ilmoittaa lopullisella päätöksellä, että tietty oppi tai uskomus tai etiikka on siten käsitettävä." 
16. "Kasteen kautta ihmiset vapautetaan synnistä ja uudestisynnytetään Jumalan lapsiksi ja liitetään (katolisen) kirkon jäseniksi muutettuina luonnoltaan muuttumattomaan Kristuksen kaltaisuuteen."
17. Katolinen kirkko on ottanut avioliittoinstituution käyttäen sitä omiin tarkoituksiinsa. Katolinen kirkko on myöntänyt satojentuhansien avioliittojen kumoamisen ja antanut luvaan uudelleen avioitumiselle. Monet näistä liitoista, joita kutsutaan avioliitoiksi, eivät ole todellisuudessa Herran ja Hänen Sanansa edessä mitään muuta kuin virallisesti siunattua haureutta. Nämä syntiset liitot vievät sydämen sisimmän, joka olisi annettava Herralle. 
18. 1. Moos.3:5
19. 2. Tess. 2.4
20. www.vatican.va/holy_father/ - 12/5/03
21. www.startribune.com/stories/614/42230955.html - 12/5/03
22. Latinaksi on julistus "Annuntio vobis gaudium magnum. Habemus papam", "Minä julistan teille suuren ilon, meillä on paavi".
23. Joh. 20:17
24. Room. 8:16
25. Matt. 23:9
26. Joh. 17:11
27. 1.Joh. 2:22
28. "Paavilla on virkansa perusteella erehtymätön opillinen auktoriteetti..."
29. "Harrasta kunnioitusta älyllä ja tahdolla on osoitettava paavin antamaa opetusta kohtaan, vaikka ei olisikaan samaa mieltä uskosta..."
30. Jes. 14:14
31. Ilm. 18:8: "sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa'
 poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."
32. Room. 8:37
33. 1. Joh.5:4
34. Juudas 3   

Alkuun | Historia | Teologia | Eskatologia | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Roomalaiskatolisuus | Uusimmat