Tricia Tillin

Olkaa täydelliset! Soveltaminen käytännössä (3)

Miten voimme kasvaa

Olen kiinnittänyt huomiotasi kypsymättömyyden ongelmiin ja vaaroihin. Mutta ongelmista kertominen on vain puolet asiasta. Meidän molempien on nyt tutkittava, MITEN voi kasvaa!

Kuten olemme jo aikaisemmin todenneet RAAMATTU KEHOTTAA MEITÄ OLEMAAN TÄYDELLISIÄ! Se ei ole kristitylle jotain ylimääräistä, valinnaista.

"Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: 'Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton'". [engl.Raamattu= ..."and be thou perfect" = "..ja ole täydellinen".]
Ja Jeesus toisti käskyn opeuslapsilleen:
Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on Matt.5:48
Jumala ei käske Aabrahamia olemaan synnitön eikä Jeesuskaan käske meitä saavuttamaan synnitöntä täydellisyyttä. Niinkuin jotkut nykyään opettavat; vaan Raamatun 'täydellistä' tarkoittava sana merkitsee kypsyyttä, aikuiseksi kasvamista, täysi-ikäisyyden saavuttamista, hedelmän kypsymistä.

Voimme käyttää 'aikuinen'-sanan sijasta Raamatussa sanaa 'täydellinen'. Hepreankielessä ovat 'täydellistä' tarkoittavat sanat seuraavat:

TAMIYM: kokonainen (kirjaimellisesti, kuvaannollisesti tai eettisesti); myös (substantiivina) rehellisyys, totuus.

TAMAM: alkuperäinen juuri; tehdä täydelliseksi, valmiiksi sekä hyvässä että pahassa merkityksessä, saavuttaa täyteytensä, olla kokonainen (jne.)
Jumalan sana siis KÄSKEE meidän olla täydellisiä!! Meitä käsketään kasvamaan aikuisiksi—mutta MITEN? Mietipä sitä hetken aikaa. MITEN SINUN LAPSESI SITTEN KASVOIVAT ISOMMIKSI—ruumiinsa ja mielensä puolesta? Oliko se seurausta --- EI. Se oli luonnollinen prosessi, vai mitä? Jos antaisit heidän olla itsekseen, he kasvaisivat joka tapauksessa. Tuota prosessia ei voi pysäyttää—jokainen, jonka on ostettava lasten vaatteita, tietää sen!

Samoin on kasvu luonnollinen prosessi myös kristityillä. Sen pitiäisi rohkaista meitä riittävästi. Meidän on ainoastaan pidettävä huoli siitä, että vältämme kaikkea sellaista, joka ESTÄÄ tuota prosessia. Tutkimme myöhemmin tässä artikkelissa noita tekijöitä, jotka estävät kasvua.

PUUSSA KASVAVA HEDELMÄ

Kristittyinä meidät on suuniteltu kasvamaan täydellisiksi. Hedelmä kasvaa oksassa ja käyttää kasvuunsa puun ravintonestettä kunnes se on täysin kypsä. Siitä tulee täydellinen ja se palvelee tarkoitustaan—se antaa elämää seuraavalle sukupolvelle. Sen sisällä on uuden elämän siemen ja se muuttaa muotoaan ja siitä lähtee kasvamaan uusi elämä.

Me voimme ymmärtää tämän vertauksena kristityn ihmisen kasvusta. Raamattu puhuu meistä hedelmää kantavina oksina Elämän viinipuussa. Meidät liitetään Elämän Puuhun, joka on Jeesus. Me kasvamme Hänessä ja saamme ravintomme Hänen elämästään. Ja meidän oletetaan kypsyvän, kasvavan täyteen ikään, "täydellisyyteen". Silloin voimme palvella toisia. Voimme tuottaa uutta elämää.

MARK. 4:14-20:

"Kylväjä kylvää sanan. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan."

"Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois."

"Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi."

"Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen."
Me voimme ja meidän täytyy kantaa hedelmää—kykyjemme mukaan. Ja Jumala odottaa sitä meiltä, kuten olemme todenneet. Jumala ei halua seurakuntaa, joka on täynnä vauvoja, vaan täysi-ikäisiä aikuisia, joista on apua sekä Hänelle että muille ihmisille ja jotka kykenevät kestämään myrskyissä.

HEDELMÄTÖN PUU

Jeesus tuli etsimään hedelmää Israelin Puusta eikä se ollut valmis (Matt.21:19). Se ei ollut kypsynyt. Vihreitä viikunoita ei voi syödä. Olemmeko mekin seurakuntana samassa tilassa? Jumala etsii kypsää hedelmää, joka on makea syödä, käyttökelpoinen, sellaista mikä rakentaa toisten voimaa ja antaa uutta elämää muille. Mutta kun Hän etsii Seurakunnan Puusta hedelmää, löytääkö Hän vain lehtiä?

"He likapilkkuina teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja itseään kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, paljaita, syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä" (Juud. 1:12)
Nämä ihmiset, joiden sanotaan olevan kuin hedelmättömiä puita, eivät ole pakanoita, eivät ei-uskovia. Ei, vaan he ovat uskovia, jotka ovat luopuneet. He ovat kuolleita oksia—Jeesus sanoo, että he ovat kerran olleet HÄNESSÄ. Kts. Joh.15:1
"Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan MINUSSA, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän." Kuolleista oksista, jotka eivät kanna hedelmää, ei ole mitään hyötyä Herralle. Jo se pelkkä tosiasia, ettei oksassa ole hedelmää, kertoo puutarhurille, ettei siinä virtaa elämä, ettei siinä ole mitään ravintonestettä, että tämä on sairas tai kuollut oksa. Jeesus odottaa ja käskee meitä kantamaan hedelmää.
Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. (Joh.15:16)

HENGEN HEDELMÄ: Gal. 5:22-23

Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki.
Hengen hedelmä on kypsyyden hedelmää, niitä persoonallisuuden piirteitä, joita tutkimme artikkelisarjamme toisessa osassa. Näitä ominaisuuksia voi kehittää runsaasti ainoastaan kypsyttäessä, ei hengellisinä vauvoina.

Jumala siis toivoo ja käskee meitä tuottamaan hedelmää. Se on Hänen elämänsä tarkoitus meissä. Mutta nyt nousee esiin kysymys vääränlaisesta hedelmästä. On mahdollista käyttää Jeesuksen elämä meissä yksinkertaisesti omaksi hyväksemme sen sijaan että se käytettäisiin terveeseen kasvuun.

MISTELI ON ITSEKESKEISYYDEN HEDELMÄÄ

Kuten jo olemme todenneet, HEDELMÄ kypsyy PUUN elämän seurauksena. Niin kauan kuin oksa on kiinni Puussa, ravintoneste saa aikaan elämää ja se kypsyttää hedelmän. Seuraavassa raamatunkohdassa Jeesus kuvaa itseään viinipuuksi, jossa on tarvittavat ravintoaineet kasvuun, terveyteen ja hedelmän kypsyttämiseen.

Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. (Joh.15:2-8)
Jeesus sanoo siis, että jos te pysytte MINUSSA jatkuvasti, te kannatte hedelmää—luonnollisesti. Mutta tarkastelkaamme nyt hedelmää, joka on valheellista tekohedelmää. Tuollaista tekohedelmää näemme paljon seurakunnissa nykyään.

Misteli kasvaa puun oksilla niinkuin hedelmäkin, mutta se on loiskasvi. Se kiinnittyy piikeillään—se on varsinainen "kiinnittyjä"—se kiinnittyy oksaan ja imee itseensä puun elinnesteitä antamatta itse mitään.

Mistelin hedelmä ei ole siis elämäksi, vaan myrkyllinen. Mistelin marjoilla on hypnoottinen vaikutus—ne vaikuttavat huumeen tavoin. (Sentähden pakanat ja druidit ylistivät niitä niin suuresti.)

Joulun aikaan ihmiset muistelevat pakanallisten keskitalven juhlien moraalittomuutta, koska he haluavat vieläkin suudella mistelinoksan alla. Tämä tapahtuu siksi, että mistelin marjaa käytettiin humalatilan aikaansaamiseksi, jolloin luonnolliset aistit heräävät. Hengellisenä vertauksena voisimme kysyä, tällaista valheellista tekohedelmääkö näemme kaikkialla seurakunnissamme nykyään? Uskon niin.

Meillä onkin nykyään pikemminkin mistelikasvua sen sijaan että meillä esiintyisi hedelmien kasvua! Monet kristityt ovat kuin parasiitteja, jotka riippuvat seurakunnassa ja imevät sen elämää. He KÄYTTÄVÄT Jeesusta HYVÄKSEEN, omiin eroottisiin tarpeisiinsa. He herättävät aistejaan ja tyydyttävät tarpeitaan sen sijaan, että tuottaisivat elämää toisille.

MITEN ME KASVAMME?

MEIDÄT ON SUUNNITELTU KASVAMAAN. Kasvu on luonnollista ja lähes väistämätöntä yhtä hyvin fyysisessä kuin hengellisessäkin maailmassa. Hedelmäpuu synnyttää hedelmää niin kauan kuin ravintoneste saavuttaa oksan. Samoin tapahtuu kristityssäkin hengellistä kasvua ja hedelmän kypsymistä niin kauan kuin hän on yhteydessä Viinipuuhun, niin kauan kuin hän pysyy Kristuksessa.

Meidän ei ole tarkoitus pysyä ikuisesti vauvoina Kristuksessa; meidän pitäisi kasvaa, jos me kerran vaellamme Jumalan tahdossa niinkuin meidän pitäisi—nauttien Elämän Leipää, juoden Elämän Lähteestä—jolloin me kypsymme ja kasvamme täysi-ikäisiksi.

Jos me kuitenkin syömme ja juomme jotain muuta, kasvuprosessi häiriintyy, hidastuu tai jopa pysähtyy. On tärkeä muistaa, että meidän kasvumme kristittyinä on seurausta uudesta elämästä Jeesuksessa Kristuksessa, joka on meidän sisimmässämme. Se ei tule meidän omasta sielustamme eikä meitä ympäröivästä maailmasta. Todellakin, JOS me ammennamme elämämme näistä muista lähteistä, meidän hengellinen kasvumme estyy ja sen sijaan kiihdytämme maailmallista kasvua, vaikka emme sitä haluaisikaan.

On olemassa kaksi energian lähdettä, joista voimme ammentaa—oma luonnollinen energiamme tai Jumalan elämä. MEIDÄN elämämme tai JUMALAN ELÄMÄ.

Niinpä salaisuus aikuiseksi kasvamiseen ja kypsyyteen ja hedelmän kantamiseen on Jeesuksessa Kristuksessa meille tarjotun elämän vastaanottaminen ja oman luonnollisen elämän hylkääminen. Kun Raamatussa puhutaan "itselle kuolemisesta" se ei tarkoita tupakanpolton lopettamista tai vahingollisten elokuvien katsomisen lopettamista (vaikka ne molemmat ovatkin hyviä asioita)—itselle kuoleminen tarkoittaa todellisuudessa sellaisten luonnollisten taipumustemme, ajatustemme, mielipiteidemme, tunteidemme ja viettiemme syrjäyttämistä, jotka ovat ristiriidassa Jumalan meihin antaman uuden elämän kanssa.

Me kasvamme ellemme ESTÄ kasvua, jos myötävaikutamme kasvuprosessiin, me KASVAMME AIKUISIKSI Jumalan tarkoittamalla tavalla. Kysymys ei siis kuuluukaan, miten voimme saavuttaa kypsyyden. Vaan MITEN ME ESTÄMME sellaista, joka Jumalan armosta tapahtuu.

YHTEENVETONA—Kasvua tapahtuu, jos:

Sentähden aion tarkastella tämän artikkelin lopuksi hedelmää tuottavan ja kypsän kristityn elämän kehitystä, jota on kuvattu osissa 2a ja 2b yhdessä niiden esteiden kanssa, jotka haittaavat kasvua noilla alueilla.

(1) JUMALAN SANA RUOKKII MEITÄ JA SAA MEISSÄ AIKAAN KASVUA

Vauvoille annetaan ruokaa, aluksi maitoa, sitten pehmeää ruokaa ja vasta myöhemmin ruokaa, jota on pureksittava. Totesimme jo aikaisemmin, että vauvoina Kristuksesssa juomme maitoa—eli mitä? SANAA:

ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen (1.Piet.2:2)

Myös Raamatussa verrataan Jumalan syvempää viisautta "vahvaan ruokaan", mikä vahvistaa sitä ajatusta, että kristittyjen pääasiallisena ruokana tulee olla Jumalan Sana.

Jos siis et nauti jatkuvasti Jumalan Sanaa, kasvusi hidastuu. Keskitysleirien asukkaat havaitsivat, että lasten kasvu hidastui heidän ollessaan ilman ruokaa. Lapset näyttivät vielä yhdeksän ja kymmenenkin vuoden ikäisinä pikkulapsilta.

(2) TIETOISUUS SYNNISTÄ TULEE LÄHELLÄ JUMALAA ELÄEN

Totesimme aikaisemmin, että toisten on pidettävä vauvat ja pikkulapset puhtaina. Epäkypsiä kristittyjä on muistutettava siitä, että heidän on pidettävä itsensä puhtaina. Heillä ei ole paljonkaan tietoisuutta synnistä.

Ja toisaalta, ne, jotka ovat lähimpänä Jumalaa ovat kaikkein tietoisempia puutteistaan. Mitä lähempänä olemme Jumalaa ja hengellisiä asioita, sitä tietoisempia olemme siitä, että loukkaamme Jumalaa.

"Korvakuulolta vain olin sinusta kuullut, mutta nyt on silmäni sinut nähnyt. Sentähden minä peruutan puheeni ja kadun tomussa ja tuhassa." (Job 42:5-6)
Jobin usko oli teoreettista ennenkuin hänelle paljastettiin henkilökohtaisesti Jumalan luonnetta. Job kykeni väittelemään älyllisesti puolelta ja toiselta synnin ja puhtauden käsitteistä, mutta kun hän kohtasi henkilökohtaisesti Jumalan kasvoista kasvoihin, hän joutui kokemaan sydäntäsärkevää katumusta. Vain aito henkilökohtainen suhde Jumalaan saa meidät ymmärtämään, kuka Jumala on—Kaikkivaltias ja PYHÄ. Kun olemme lähellä Häntä, me vihaamme syntiämme.

Jos elämme maailmassa, me omaksumme maailman standardit ja kadotamme näkyvistämme Jumalan pyhyyden. Mutta niille, jotka elävät lähellä Jumalaa, tuntuvat sellaiset asiat vääriltä, jotka maailma kuitenkin hyväksyy! Jopa harmittomilta vaikuttavat ajanvietteet ja harrastukset saattavat joskus häiritä todella hengellisiä kristittyjä, koska he ovat niin lähellä Jumalaa, että he kykenevät tuntemaan murehduttaneensa Pyhää Henkeä. Ne, jotka elävät lähellä Jumalaa, eivät voi tehdä syntiä puhtaalla omallatunnolla.

Lisäksi, mitä enemmän sallimme Pyhän Hengen ohjata elämäämme, sitä enemmän Jumalan pyhä luonto saa meissä sijaa ja osoittaa meille, jos teemme väärin. Kaikki edistys kristityn elämässä ja uskossa tapahtuu sitä kautta, että sallimme Jumalan pyhän ja puhtaan ja voimallisen elämän saada valtaa lihassamme ja muuttaa meitä Kristuksen kaltaisuuteen. Muista:

sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa (Hebr.7:19)
Me emme kasva tekemällä, vaan olemalla—pysymällä siinä ainoassa hyvässä, mitä meidän on mahdollista tässä maailmassa eläessämme löytää, Jeesuksen Kristuksen uudessa elämässä, Isän Viinipuussa. Kun olemme yhteydessä Jumalaan Pyhään Hengen kautta yhä syvällisemmin ja syvällisemmin, alamme kasvaa. Me emme kasva uskonnollisten rituaalien kautta:
"Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?" (Gal.3:3)
Meistä ei tule "täydellisiä" lihan tekojen kautta, vaan kieltämällä liha. Me teemme tilaa Jumalan elämälle ja se on elämää kypsyydessä, koska Jumala on täysin kypsä.

(3) KYVYT—KASVAMINEN VAHVAKSI OLEMALLA HEIKKO!

Kypsillä ihmisillä on sisäistä vahvuutta—he eivät ole heikkoja kuin vauvat. Mutta miten meistä tulee vahvoja?

Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan." (2.Kor.12:9)
Tämä on eräs kristityn elämän mysteereistä. Me pyrimme olemaan vahvoja, mutta meistä kasvaa ja tulee vahvoja ainoastaan Jumalassa antaessamme oman luonnollisen vahvuutemme kuihtua. Meistä on tultava heikompia itsessämme, jotta meistä voisi tulla vahvempia Jumalassa!

Me voimme nähdä sen Jeesuksen elämässä. Jeesus oli Täydellinen Ihminen. Hän on meidän esimerkkimme siitä, minkälaista kypsyys todella on—me seuraamme Hänen esimerkkiään. Sillä sanassa sanotaan:

Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa." (Luuk.6:40)
Meidän on siis tutkittava, miten Jeesus toimi ja mikä KASVATTI HÄNET kypsyyteen. Todellakin, jopa Hänkin kasvoi kypsyyteen. Jeesus kasvoi täydelliseksi—hän oli aina synnitön, emme siis puhu tässä synnittömästä täydellisyydestä.
"Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa. Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi." (Hebr.2:9-10)

"Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset" (Hebr.5:8-9)

KOETTELEMUKSET JA KOETUKSET LÄHENTÄVÄT MEITÄ ELÄMÄN LÄHTEESEEMME JEESUKSEEN

Vauvat pakenevat koetuksia ymmärtämättä, että juuri ne saavat meissä aikaan KASVUA. Koetuksissa ja kärsimyksissä löydämme totuuden itsestämme—että olemme heikkoja ja kyvyttömiä ilman Jumalaa.

Me joudumme riippumaan Jumalasta ahdingoissa ja koetuksissa, jotka koettelevat uskomme metallia niinkuin metalli koetellaan tulessa
"Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset." (Jaak.1:2-5)
OMAN TIEN HYLKÄÄMINEN—JUMALAN TIEN HYVÄKSYMINEN

Mitä muuta voimme oppia Jeesuksen asenteesta? Hän ei antanut OMAN ihmiselämänsä häiritä Jumalan tahtoa. Vaikka Hän oli Jumala, Jumalan Poika maan päällä, Hän sanoi: MINÄ EN TEE ITSESTÄNI MITÄÄN. Jeesus alistui Isän Jumalan tahtoon; Hän nöyryytti itsensä, Hän oli riippuvainen Pyhän Hengen voimasta. Sentähden Hän oli kypsä!

Jeesus hylkäsi minuuden energian VAIKKA SE HÄNELLÄ OLIKIN TÄYSIN SYNNITÖN. Siitä huolimatta, että Jeesus Kristus oli tahraton Jumalan Poika, täydellinen pyhyydessä, hän silti hylkäsi oman tahtonsa ja luontonsa ja ajatuksensa ja tunteensa voidakseen totella Isän tahtoa joka hetki.

Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. (Joh.6:38)

"sanoen: 'Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun'" (Luuk.22:42)

(4) TURVALLISUUS

Jos me pysymme kypsymättöminä, me altistumme eksytyksille. Me olemme hyväuskoisia ja arviointikyvyttömiä. Meistä tulee väärien opettajien saalista. He käyttävät hyväkseen toivettamme, että meitä syötettäisiin lusikalla.

Mitä enemmän toivomme saavamme yksin JUMALALTA tukea ja ohjausta, sitä paremmin pystymme vastustamaan eksytystä. Niinpä onkin vastauksenamme epäkypsyyteen kehotus: yritä päästä eroon lapsenvahdistasi! Ala itse tutkia asioita! Älä odota, että muut suojelevat sinua tai varoittavat sinua tai sanovat, mitä sinun pitäisi uskoa.

Meille ei opeteta, että meitä aina suojeltaisiin (niinkuin lapsia) eksytyksiltä tai vaaroilta tai koetuksilta. Päinvastoin, kristityn normaalissa elämässä on odotettavissa koetuksia ja kärsimystä, mutta meitä kehotetaan kestämään kärsimystä tietäen, että se saa sieluissamme aikaan voimaa.

Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. (1.Piet.5:8-10)

(5) KÄYTTÄYTYMINEN

Kuten edellä totesimme, on kristityn elämän ja vaelluksen perusedellytyksenä, että "kiellämme itsemme", ts. että kiellämme oman minäelämämme ja rohkaisemme sen sijaan Jumalan luonnon kasvua sisimmässämme. Jos olemme PUKEUTUNEET Kristukseen ja pysymme Jeesuksen Viinipuussa, me kasvamme, ellemme estä Hänen ravintonesteensä virtaamista sisimpäämme.

Mutta se edellyttää, että me—omalta osaltamme—PANEMME aktiivisesti pois vanhat elämäntapamme, elämän, joka on riippuvainen omasta maallisesta ymmärryksestämme ja reaktiomme ympäristöömme. Meidän on alettava katsoa YLÖS ja vaellettava hengellisessä maailmassa ja ymmärrettävä Jumalan asioita.

"Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on." (1.Kor.13:11)
Lapselle luonteenomaista on itsekeskeisyys. Se on myös ihmiskunnan perusluonteenlaatu. Lähes kaikki, mikä menee pieleen tällä planeetallamme, johtuu itsekkyydestä ja oman edun tavoittelusta—ihmiset haluavat asioita ja ovat valmiit maksamaan lähes mitä tahansa niitä saadakseen. Ryöstöt, murhat, haureus, viha ja uhkailu, riippuvuudet ja kaikki muutkin synnit ovat seurausta ihmisen itsekeskeisyydestä ja erilaisia asioita vaativasta asenteesta.

Näin toteaa myös Raamattu:

Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? 2. Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne. (Jaak.4:1-3)
Toisaalta on koko Raamatun sanoman pääasiana itsensä kieltäminen! Kuten jo olemme todenneet, Jeesus kielsi itsensä absoluuttisesti. Hän antoi elämänsä toisten hyväksi.

Kuten jo olemme todenneet, on tie kasvuun KAHTALAINEN:

Nämä molemmat asiat kulkevat käsi kädessä. Ei voi yhtä aikaa miellyttää itseä JA SAMALLA MYÖS Jumalaa. Kukaan ihminen ei voi palvella kahta Herraa. Jos LIHA on johdossa, silloin JUMALA EI VOI OLLA johdossa ja kasvu estyy. Jos toisaalta teet laadukkaan ratkaisun ja sallit Jumalan ottavan ohjat käsiinsä ja tottelet Hänen tahtoaan kaikessa, silloin lihasi valta vähenee eikä se hallitse enää elämääsi entiseen malliin. Raamattu lupaa, että liha EI enää hallitse, jos vaellamme Hengessä.
"Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. (Gal.5:16-25)
Huomaa, että Paavali toteaa yllä, että me olemme jo HENGESSÄ (pelastettuja, kristittyjä), mutta sellaisinakin meidän on tehtävä päätös VAELTAA päivittäin Hengessä. Tässä kohtaa on tehtävä valinta—aiotko alistua oman tien kulkemisen mielihyvälle, oman tahdon tekemiselle vai aiotko kieltää itsesi ja sallia Jumalan ohjata sinua HÄNEN tietään? Tästä päätöksestä riippuu kasvusi kypsyyteen.

JUMALAN TAHDON ETSIMINEN PÄIVITTÄIN ON TÄSSÄ AVAINASIA

Mitä se käytännössä merkitsee on JUMALAN TAHDON ETSIMISTÄ joka hetki ja joka päivä. Meidän on tarkistettava rukouksessa:, Herra, mitä Sinä tahdot? Onko tämä oikein minun kohdallani? Mitä SINÄ haluat? Pitäisikö minun mennä tuohon kokoukseen? Pitäisikö minun olla yhteyderssä tuohon henkilöön? Näytä minulle, Herra, onko tämä minun tahtoni vai Sinun tahtosi.

Kehitämme elämäntavan, joka ei ole riippuvainen ihmisen tunteista, ajatuksista tai mielipiteistä, vaan joka näkee tällaisten luonnollisten asioiden yli Hengen maailmaan. Kehitämme itsellemme korvan, joka on viritetty koko ajan Jumalan suuntaan odottaessamme ja tarkkaillessamme kuiskauksia, jotka kertovat meille, että "jotain on pielessä" tai "tee niin tai tee noin!"

Lisäksi ne, joiden asenteena on tehdä Jumalan tahto, ovat niitä, joilla on arviointikykyä—he tietävät, onko joku tietty opetus Jumalasta.

Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. (Joh.7:16-17)