Tricia Tillin

EI RAUHAA, VAAN MIEKAN

Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maaan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisten vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias. (Matt. 10:34-38)
Yhä enemmän kuulee puhuttavan jakautumisesta erimielisyyden perusteella. Jotkut haluaisivat meidän uskovan, että kaikki seurakunnassa tapahtuva jakaantumien on paholaisen työtä. Onko se totta? Toiset taas odottavatkin jakaantumista, mutta vääristä syistä. Vallitsee hämmennys! Toronton "uudistus" on jo saanut aikaan paljon jakaantumista. Ihmiset ovat jakaantuneet ryhmiin puolesta ja vastaan ennennäkemättömällä tavalla. Millään muulla kristikunnan viimeaikaisen historian kiistalla ei ole ollut tällaista vaikutusta -- siis mitä on oikein tapahtumassa?

HIEKKAAN PIIRRETTY VIIVA

Jumala on suorittamassa erottelutyötä! Nyt ollaan vetämässä rajaviivoja, ja Pyhä Henki haastaa jokaista kristittyä -- olkoon karismaattinen tai ei; herännyt tai nukuksissa; kypsä tai vastasyntynyt -- Hän haastaa jokaista kristittyä astumaan jommallekummalle puolelle rajaviivaa.
Rajaviivan molemmilla puolilla ollaan yhtä vakuuttuneita omasta kannasta. Molemmat ryhmät väittävät saaneensa Jumalan siunauksen ja noudattavansa Hänen tahtoaan. Kummallakin puolella osoitetaan vastapuolta ja väitetään heidän olevan seurakunnan eksyttäjiä ja vainoojia. Väitteiden ja vastaväitteiden tutkiminen johtaa ainoastaan sekaannukseen; mutta, kuten tulemme näkemään, on olemassa luotettavia ohjeita päätöksen tekemiseen tässä asiassa.
Nykyisen tilanteen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Varsinkaan, kun määrätietoisesti varoitetaan ajattelemisesta ja analysoinnista. Rodney Howard-Browne vetoaa seuraajiinsa sanoen: "Astukaa toiselle puolelle, astukaa yliluonnolliseen maailmaan; astukaa ulos järkevästä maailmasta" ikäänkuin nämä kaksi olisivat toinen toisensa poissulkevia.
Toronto Airport -seurakunnassa kuultiin tällainen profetia: "Minä HUUDAN Siionista, sanoo Jumala. Minä karjun voittoa! Te tulette ryöstämään vihollisen leirin! Minä olen tulossa! Minä olen sodan mies!...Älkää antako korvienne, älkää antako sydäntenne kääntyä niiden puoleen, jotka sanovat sinulle "Olkaa järkeviä! Käyttäkää järkeänne! Tämä ei ole loogista." Minä sanon teille, luonnollinen ihminen ei ota vastaan Jumalan Hengen piiriin kuuluvia asioita, sillä ne ovat hänelle hullutusta. Sallikaa Minun, sallikaa Minun puhua, sallikaa Minun, sallikaa Minun liikkua lävitsenne!"
Loogisuus esitetään Jumalan tahdon vastaisena ja kirjoitettu Sana ymmärretään pikemminkin esteeksi kuin avuksi. Mitä jää jäljelle? Että tuntuu hyvältä! Mutta tunteisiin ja kokemuksiin luottaminen sen sijaan että luotettaisiin Jumalan määräyksiin on yhtä vanha eksytys kuin Eedenin puutarhan tapahtumat.

IRRALLISILLA RAAMATUNJAKEILLA PERUSTELLAAN MITÄ VAIN

Jotkut johtajat väittävät, että he OVAT berealaisia ja tutkivat Raamattua. Se, mihin he ovat päätyneet, ei kuitenkaan ole johdonmukaista raamatullisuutta eikä eheää teologiaa, vaan irralleen repäistyjä raamatunkohtia, joissa viitataan eläinten ääniin ja muihin fyysisiin ilmiöihin. Ikäänkuin Toronto-ilmiössä ei olisi kyse muusta!
Torontoa puolustavilla on takataskussaan vain yksi valttikortti: "osoittaa, että manifestaatiot ovat aitoja ja kaikki on hyvin". Se on hyvin ontto ja lyhytnäköinen käsitys. Samoin kuin taikuri käyttää silmänkääntötemppuja, haluaa saatanakin kiinnittää huomiomme kaikkeen tuohon meteliin ja hälyyn ja pelaa samanaikaisesti selkämme takana peliään seurakunnan uskonkäsitysten kanssa. Ellemme ole tarkkoina, saa itse kokemus kaiken huomiomme ja me menetämme samanaikaisesti näkyvistämme sen lopullisen tarkoituksen. Älä unohda, että historialla on päämääränsä. Jumalalla on suunnitelmansa; ja myös Saatanalla on juonensa, jonka lopullista toteutumista se kaikin voimin ajaa.

SUUNNITELMA

Tässä tuo suunnitelma pähkinänkuoressa:
PÄÄMÄÄRÄ = Hallintavalta
ONGELMA = Toisinajattelijat
RATKAISU = Puhdistus
Uusien liikkeiden päämääränä on jo vuosien ajan ollut lyhyesti sanottuna saada käännytetyksi suurin osa maailman väestöstä ja perustaa sillä tavoin valtakunta maan päälle jo ennen Kristuksen paluuta. Ei mikään ole muuttunut tämän "hengen vuodatuksen" myötä. Päinvastoin, nyt ymmärretään seurakuntien saaneen voimaa juuri siksi, että tämä päämäärä saavutettaisiin!
Tässä kaksi lausuntoa, jotka on esitetty eräässä Airport viinitarhaseurakunnan kokouksessa 14.10.1994:
"Ja minä sanon tämän, ja minä sanon sen julkisesti, sillä Mike Bickle on sanonut sitä jo vuosien ajan julkisesti. Herra on osoittanut hänelle, että Herra on tuomassa sisään valtakuntaansa miljardi sielua lyhyessä ajassa. Miljardi sielua tulee sisään Hänen valtakuntaansa." (Wes Campbell)
"Oi Herra, me kiitämme Sinua tästä ihanasta Pyhän Hengen vuodatuksesta. Me kiitämme Sinua siitä, että vuodatat Henkeäsi niin, että meillä olisi voimaa olla todistajia, saavuttaa maailman 5,6 miljardia ihmistä. Puolet heistä eivät ole koskaan kuulleet Nimeäsi. Herra Jumala, tässä ei ole kysmys manifestaatioista, tässä on kysymys Pyhän Hengen voimasta, jota tarvitaan koko maailman voittamiseen Sinulle, että voitaisiin nähdä koko maailman olevan täynnään Jumalan kunniaa. Että saataisiin nähdä tämän maailman valtakunnista tulevan meidän Jumalamme valtakuntia ja että koko maailma tulisi täyteen Sinun mahtavaa kirkkauttasi". (Bob Weiner)
Jo nyt puhutaan Jumalan seuraavasta "liikehdinnästä". Oletettavasti tulee parannuksenteon, pyhyyden ja suuremman seurakuntien ja tunnustuskuntien välisen yhteyden aika, joka johtaa kauan odotettuun maailmanlaajuiseen herätykseen. Eikö kuulostakin hyvältä? Niin kuulosti myös keksintö syödä Hyvän ja Pahan tiedon puusta Eedenissä!
Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle, Kristuksen seurakunnalle: 'Onko Jumala todellakin sanonut, että te ette pysty voittamaan kaikkea paholaisen pahuutta?'"
Niin vaimo vastasi käärmeelle: 'Me olemme enemmän kuin voittajia Hänessä, mutta lopun aikoina tulee ahdistus ja koko maailma tulee seuraamaan Petoa'."
Niin käärme sanoi vaimolle: 'Ei, vaan Jeesus sanoi, että Seurakunta tulisi kestämään jopa helvetin porttien edessä ja muuttamaan jalkasi sellaisiksi, että pystyt etenemään ja viemään evankeliumia eteenpäin huolimatta helvetin porteista [Marc Dupont, profetia toukokuussa 1992] ettekä te totisesti joudu kärsimään eikä teitä voiteta'".
"Sillä Jumala tietää, että sinä päivänä kun te tulette täyteen hänen voimaansa ja alatte käyttää hänen teille antamaa auktoriteettia maan päällä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee kuin jumalia, ja te tulette tuntemaan hyvän ja pahan eikä teidän tarvitse tukeutua Raamattuun. Ja katsokaa, teistä tulee YKSI sopusointuinen ruumis, jolla on yksi päämäärä, yksi sydän ja yksi mieli ja nyt ei teiltä kielletä enää mitään, minkä olette visualisoineet voivanne tehdä."
(1.Moos. 11:6)
Ja kun vaimo näki, että kaikki tämä olisi hyvää ja että hän tarvitsi syvempää ilmoitusta ymmärtääkseen sen ja että hän tarvitsi voimaa voidakseen tehdä sen, hän otti käteensä uutta Toronton viiniä läikkyvän kultaisen maljan ja joi siitä "kunnon kulauksen" (RHB) ja antoi myös aviomiehelleen, joka oli hänen kanssaan; ja hänkin joi; ja sitten hän otti itselleen auktoriteetin seurakunnassaan ja käski heidänkin juoda siitä." (1.Moos. 3:1-6)

KAPINALLISET KRISTITYT

Niille, jotka uskovat, että ainoastaan jakautumaton, sopusointuinen ja täysin synkronoitu maailmankirkko voi toteuttaa maailman evankelioinnin, muodostaa se, että kaikki kristityt eivät halua olla mukana tuossa Suunnitelmassa, suoraan sanoen vakavan ongelman!
Piikkinä heidän lihassaan on kapinallisten kristittyjen pieni ärsyttävä joukko. He haluavat tutkia uutta ilmoitusta ja uusia profetioita Jumalan sanan valossa. He väittävät koko ajan, että kokonaisten kansakuntienn pelastus ei tapahdu ennen kuin Herra Jeesus palaa takaisin maan päälle. He uskovat yhä ylöstempaukseen ja tuhatvuotiseen valtakuntaan ja näkevät Raamatussa ahdistuksen ajat sen sijaan että näkisivät siellä sopusointua, voittoa ja ennallistamista. Huolimatta kaikista hyökkäyksistä tällaista opetusta vastaan ja huolimatta johtajien väitteistä, joiden mukaan kristittyjen pitäisi omaksua "uusi paradigma", jotkut yksilöt pysyvät ylläkuvatunlaisissa "eksyttävissä käsityksissään".
Niinpä seurakuntia varten on kehitetty uusi liike. Joidenkin sydämiin jo kylvetyn syyllisyyden lisäksi tullaan ottamaan käyttöön sisäisen tutkiskelun ja tunnustusten kampanja, jotta saataisiin kitkettyä epäröivät sielut pois. Nyt ei ole kiertelyn ja kaartelun aika! Heikot asetetaan seinää vasten! Kaikkia, jotka kuuluvat vielä eksytettyihin seurakuntiin tai kirkkoihin, tullaan piirittämään ja kehottamaan, että he ilmaisisivat epäilyksensä tai muuten he joutuvat Jumalan tuomion alle.
Huomaa edellä esitetyssä "profetiassa" ilmenevä uudenlainen oppi:
"Ja voiman päivinä ja näkyjen päivänä, kun ympärilläsi tapahtuu paljon ihmeitä ja näkyy monia merkkejä ja tapahtuu runsaasti voitelua ja iloa ja monia hyviä asioita annetaan. Herra haluaa sanoaa: 'Valitse, valitse, valitse. Haluatko olla kuin Job, joka sanoi: Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?"
Otatko vastaan sekä hyvää että pahaa? "Sillä minä sanon sinulle, kahmi kaikkea niin kauan kuin voit, ota mitä pystyt, niin kauan kuin kykenet, sillä päivät tulevat, sanoo Herra, kun suuri jako alkaa seurakunnassa ja ihmisen vihollisiksi tulevat hänen oman perhekuntansa jäsenet, ja vanhempasi arvostelevat sinua ja puhuvat sinusta pahaa ja sanovat, että he ovat menettäneet sinut kultille. Ja sinun poikasi ja tyttäresi sanovat: 'Minun vanhempani ovat tulleet hulluiksi. Ja Jumalan huoneessa on murhe?"
"Ja minä sanon sinulle, että teidän keskuudessanne on niitä, jotka ovat täällä ainoastaan levittääkseen veljien keskuuteen eripuraa. Ja on olemassa asioita, joita Jumala vihaa, jotka ovat Hänelle kauhistus ja yksi niistä on ihminen, joka tulee pelkästään levittääkseen seurakuntaan jakautumista ja yrittääkseen tuhota ja jakaa, joka hylkää rakkauden totuuden nimessä ja nostattaa vihaa, joka ei ymmärrä, että rakkaus peittää syntien paljouden."
"Ja Herra sanoo, että ojennuksen sana on tuotava rakkaudessa. Ja Herra ojentaa ja Herra rakastaa ojennusta ja Hän käskee sen tapahtua, mutta Herra vihaa, VIHAA jakautumista. Ja sille, joka tulee saamaan aikaan jakautumista, joka tulee jakamaan Kristuksen seurakuntaa, katkaisemaan poikki Hänen käsivartensa irti jaloista ja varpaat irti jaloista, Herra sanoo, että Sodoman ja Gomorran osa oli parempi kuin tuon henkilön sinä päivänä."
"Mutta minä kerron teille, että jakautuminen tulee tapahtumaan ja se muhii jo nyt niinkuin hiiva seurakunnassa. Sillä Herra kutsuu teitä juuri nyt, tänä päivänä, näkemään sen, mitä näette, kuulemaan niistä ihmeistä, joita kuulette, näkemään Jumalan hedelmän, jonka näette, sanomaan sitä Jumalaksi, kestämään loppuun saakka ja pelastumaan tai seuraamaan ihmisviisautta ja järjen päätelmiä, jotka tappavat uskon sanan ja tuovat jakautumista ja oikeuttavat omavanhurskaudessaan seurakunnan jakautumisen."
"Herra haluaa teidän päättävän sydämissänne tänä iltana, onko se Jumala vai ei ja pysyä päätöksessänne niinkuin teitä kehotetaan pysymään uskonne tunnustuksessakin".

(Stacy Campbell, Wes Campbellin vaimo; lokakuussa 1994)
Huomaa, miten kyselemistä pyritään ehkäisemään ja yritetään saada se kuulostamaan epäkristilliseltä. Kehotuksena on hyväksyä sekä hyvä että PAHA tässä herätyksessä kyselemättä.
Totuus (objektiivinen raamatullinen oppi) nähdään "rakkauden" vastakohtana -- ja tämä on uudenlaista rakkautta, joka on piittaamatta harhaopeista yhteyden nimessä.

ANNA PERIKSI TAI KUOLE

Kaikkein hälyttävintä on se, että annetaan ymmärtää toisinajattelijoiden olevan uskon ulkopuolella olevia ja tuomittuja kuolemaan! Jumalan oletetaan uhkailevan ihmisiä, jotka eivät ole antautuneet voimalle, samalla kohtalollla kuin mikä oli Sodoman ja Gomorran osa -- täydellisellä tuholla! Jeesus taas sovelsi sitä niihin, jotka torjuivat Hänet Pelastajana ja Messiaana. (Matt. 10:14-15)
Onko meidän siis nyt oletettava, että Torontoilmiön torjuminen on verrattavissa Jumalan torjumiseen ja johtaa kuolemaan? "Profetian" loppuosa antaa totisesti sellaisen vaikutelman. Ihmisiä kehotetaan pysymään Toronton hyväksymisessä niinkuin heitä kehotetaan pysymään "uskonsa tunnustamisessa Herraan Jeeesukseen". Nämä kaksi asiaa yhdistetään ihmisten mielissä toisiinsa. TÄLLAINEN KEHITYS ON ÄÄRIMMÄISEN VAARALLINEN!
Torontoilmiöstä on nopeasti tulossa uskollisuuden ja opillisen oikeaoppisuuden testi. Kenneth Copeland on esimerkiski sanonut, että ne, jotka vastustavat Jumalan liikehdintää saattavat kaatua kuolleina maahan! "Jonain päivänä saatat olla yksinkertaisesti vain juttelemassa jonkun kanssa ja kysyä häneltä, mitä edellisenä sunnuntaina tapahtui seurakunnassa ja hän saattaa sanoa: 'Siellä oli suurenmoista! Jumalan kirkkaus oli niin voimakas, että se paransi kymmenen vammaista, avasi kolmenkymmenen kuuron korvat, paransi seitsemän syöpätapausta ja tappoi veli suurisuun ja sisar Kiistan." ("Voice of Victory", lokakuu 1994)
Copeland sanoo, että kristittyjen on tehtävä elintärkeä valinta:

Kun Jumalan tuli alkaa palaa ja Hengen virrat alkavat virrata, hänen on tehtävä jompikumpi näistä kahdesta: hänen on antauduttava Hengen valtaan ja irrottauduttava tuosta synnistä tekemällä parannus tai hänen on vastustettava Jumalan Hengen virtaa ja jouduttava poispyyhkäistyksi."

Mikä tuo synti, on, joka saattaa kristityt kuolemanvaaraan? Se on Jumalan liikehdinnän vastustamista! Niillä, jotka yhtyvät toisiinsa herätyksen voimassa, "on ihanaa", kertoo Copeland. Kerrottuaan kertomuksen Ananiaasta ja Safiirasta Copeland sanoo, että kristityillä oli siinä kokouksesssa " niin loistavaa, että vaikka Ananias ja Safiira olisivat kaatuneet kuolleina maahan aivan puhujan edessä, he olisivat vain jatkaneet palvontaa."
Ananiaan synti ei itse asiassa ollut alistumattomuus vanhinten alle tai Hengen tukahduttaminen, vaan "valehteleminen Pyhälle Hengelle" -- kts. Ap.t. 5:2-6
"ja mies kätki vaimonsa tieten osan hinnasta, ja osan hän toi ja pani apostolien jalkojen eteen. Mutta Pietari sanoi: 'Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle.' Kun Ananias kuuli nämä sanat, kaatui hän maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat. Ja nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänet ja kantoivat hänet pois ja hautasivat."
Ei vaikuttanut kovinkaan torontohenkiseltä kokoukselta, vai mitä! Copeland opettaa kuitenkin tästä kohdasta, että ne, jotka vastustavat viimeisten päivien hengenvuodatusta, ovat kuolemanvaarassa. Sanoma näyttää selvältä. Anna periksi tai kuole!
Tällainen opetus vastustajia uhkaavasta kuolemasta on ollut lisääntymässä. Se oli tyypillistä Kansas Cityn profeettojen profetioissa ja opetuksissa; ehkä siitä syystä, että heillä oli liittymäkohtansa Manifest Sons (Jumalan ilmesyneet pojat) -oppiin, jossa opetettiin, että tunnustuskuntiin jakautunut kristikunta oli Babylonia ja että ainoastaan uuden järjestyksen täydelliset pyhät pääsisivät kokemaan lopun ajat Jumalan valittuina, kun taas Babylonia joutui kärsimään tappioita ja kuolemaa tulevan ahdistuksen aikana.
Joka tapauksessa kaiken sellaisen opin, jossa eliittiryhmä nousee etusijalle Maailman vapahtajina, joutuu väistämättä ratkaisemaan toisinajattelijoiden muodostaman ongelman.

KIIHKOILU

Kaikki ihmisen kehittämät ratkaisut maailman ongelmiin synnyttävät kiihkoilua, sitten väkivaltaa. Vaikka meillä onkin taipumusta osoittaa suosiota puritaanien uskomuksille, me emme voi unohtaa sitä, että Cromwell teurasti tuhansia uskonnollisessa sodassaan. Meidän ei myöskään pitäisi unohtaa, että Calvin otti käyttöön kuolemanrangaistuksen vähäisimmistäkin protestanttisten oppiensa rikkomisista. Vuosien 1531 ja 1546 välillä viisikymmentäkahdeksan henkeä teloitettiin Calvinin "kristillisessä malliyhteisössä" Genevessä. Vaikka me ymmärrämme, että Irlannin taisteluissa on kysymys muustakin kuin vain uskonnosta, voimmeko me hyväksyä murhaamisen uskoa puolustettaessa? Onko nykyään mitään oikeutusta pyhälle sodalle tai onko olemassa niin jaloa syytä, että me voisimme tarttua aseisiin sen puolustamiseksi? Nämä ovat kysymyksiä, joihin meidän on ehkä piankin vastattava, varsinkin jos joudumme kokemaan jonkun koko maailmaa järisyttävän tapahtuman, joka vaatii radikaalia vastinetta seurakunnalta.

TOISINAJATTELIJOIDEN SYNTI

Johtajat valmistavat innokkaasti seurakuntaa sen lopunajan tehtävään. He kutsuvat sitä ykseyteen, pyhyyteen ja tottelevaisuuteen Jumalaa kohtaan. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Ja ketkä tätä opetusta vastaanottavat?
Aitoa parannuksentekoa tulee kyllä esiintymään, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta todennäköisesti tulemme näkemään sanojen katumus ja pyhyys merkitysten uudelleenmäärittelyn ja ne, jotka eivät hyväksy herätystä, tullaan leimaamaan syntisiksi.
Jo nyt voi nähdä tietynlaisen kovuuden hiipivän seurakuntiin. Torontoilmiön vastustajien kohtelu ei ole heijastanut Kristuksenkaltaista lempeyttä huolimatta virallisten ohjeiden kehotuksista osoittaa rakkautta ja nöyryyttä. Syy tähän epäsuhtaan on hämmentävä, jos kerran elämme keskellä suurta herätystä niinkuin väitetään, sillä Pyhän Hengen toiminnan tulisi johtaa muutoksiin niissä, joita Hän on koskettanut voimallaan. Hänen hedelmänsä tulisi ilmetä: rakkautena, ystävällisyytenä, kärsivällisyytenä, hyvyytenä ja itsensähillitsemisenä. Sen sijaan monet niistä, jotka ovat saaneet tuon "siunauksen", ovat muuttuneet aggressiivisiksi, ylimielisiksi ja itsekeskeisiksi ihmisiksi, jotka eivät siedä minkäänlaista toisinajattelua. Tässä on jotain mätää!
Se "rakkaus", joka mainitaan Toronton suurimpana hedelmänä, kun sitä lähemmin tarkastellaan, ei ilmenekään lempeytenä ja kärsivällisyytenä toisia seurakunnanjäseniä kohtaan ja varsinkaan eri mieltä olevia kohtaan! Se näyttääkin olevan ensisijaisesti kiihkeätä tunnetta Jumalaa kohtaan; lähes ekstaattista olotilaa, johon ei sisälly mitään eettisiä arvoja. Tällainen onnellinen olotila on epäilemättä nautittavaa siitä osallisille, mutta jos se ei johda Kristuksenkaltaiseen rakkauteen muita kohtaan, niin mikä onkaan sen pysyvä hedelmä?
Niitä, joilla on epäilyksiä tämän uudistuksen suhteen, syytetään itsepäisyydestä ja farisealaismaisesta legalismista; niitä, jotka haluavat koetella siihen liittyviä henkiä, kutsutaan Pyhän Hengen pilkkaajiksi; niitä, jotka tekevät vanhimmistoveljilleen kysymyksiä, syytetään "kapinoinnista".

ALISTUMINEN

Se, mitä yleensä vaaditaan, jakautuu kahteen kategoriaan, hengellisen voiman harkitsemattomaan hyväksymiseen; ja muiden kristittyjen hyväksymiseen suoralta kädeltä heidän opistaan piittaamatta.
Ensiksimainittu asenne torjuu hengellisen eksytyksen mahdollisuuden -- mikä on yksinkertaisesti epäraamatullista. Raamattu kehottaa meitä "koettelemaan kaikki ja pitämään sen, mikä hyvää on" (1.Tess. 5:21). Viimeksimainittu torjuu synnin ja valheellisuuden mahdollisuuden -- mikä myöskin on epäraamatullista. Raamattu kehottaa meitä "vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet" (2.Tess. 3:6)
Ensiksikin meidän on toteltava Jumalan tahtoa ja Hänen sanaansa. Tämäkin on nyt määritelty uudella tavalla. Nyt vaaditaan, että jokaisen todella tottelevaisen kristityn on suoritettava jokainen teko, olkoon miten hupsu, mieletön tai hajottava tahansa, "Jumalalle". Kaikkia niitä, jotka eivät ole läpäisseet tätä äärimmäistä tottelevaisuustestiä kehotetaan tekemään parannus!
On ikävää, että vilpittömiä kristittyjä on aivan liian helppo narrata tällaiseen pelleilyyn. Paholainen painostaa nimenomaan etupäässä kypsiä kristittyjä, joilla on aito halu totella ja palvella Jumalaa, todistamaan tottelevaisuutensa tällaisen tulikokeen kautta tottelemaan kaikenlaisia ääniä ja vaikutelmia. Vuosisatojen kokemus on saanut paholaisen vakuutuneeksi siitä, että on helpompi houkutella kristityt harhapoluille pikemminkin liialliseen tottelevaisuuteen kuin sen puutteeseen houkuttelemalla.

VÄÄRÄ YKSEYS

Toiseksi, esiintyy painostusta ykseyteen; mutta se on niiden ykseyttä, jotka hyväksyvät uuden liikkeen opit ja käytänteet. Copeland viittaa siihen, että ykseyden puute aiheuttaa tuomiota ja kuolemaa Kristuksen ruumiissa ja estää herätyksen voimavirrat. Hän sanoo, että "parannuksenteko on välttämätön kaikille niille, jotka haluavat olla mukana Jumalan liikehdinnässsä" ja esittää siitä esimerkkinä helluntain tapahtumat. Copelandin mukaan Henki ei voinut laskeutua yläsalissa koolla olevaan seurakuntaan ennenkuin he olivat tehneet parannuksen ykseyden puutteestaan -- heillä oli keskinäistä erimielisyyttä, mutta "jollain tavalla tuossa ylähuoneessa tapahtui, että he luopuivat erimielisyyksistään... ja he sopivat keskenään. Mikä oli tulos? Kaikkivaltias Jumala astui näyttämölle ja Jumalan kirkkaus vuodatettiin heidän päälleen". Copeland sanoo, että Jumala haluaa vuodattaa vielä suuremman helluntaivoiman -- "olemme osumassa hengelliseen öljylähteeseen, jonka kaikki menneet sukupolvet ovat halunneet nähdä!"
Mitä tämä merkitsee sinulle ja minulle"
hän kysyy. "Jos me saamme poistettua synnin elämästämme ja sovimme veljiemme ja sisartemme kanssa, silloim sinä kirkkauden päivänä Jumala tulee tekemään ihmeitä meidän kauttamme. Meidän ei tarvitse pelätä, että se kirkkaus tappaisi meidät, kun se osuu lihaamme." Ne johtajat, jotka eivät salli noiden ilmiöiden puhkeavan seurakunnissaan, edustavat "vanhaa järjestystä" ja heidät tullaan pyyhkäisemään syrjään, sanotaan, heidät tullaan siirtämään asemastaan ja heidät jätetään. Tämä oli Rick Joynerin 'The Harvest' (sato) -profetian takana oleva ajattelu. Tuossa profetiassa hän ennusti uutta Hengen liikehdintää.
Osassa 'Poistakaa esteet ja julkísivut, jotka erottavat meidät Herrasta ja toinen toisistamme", hän kirjoittaa niistä, jotka jatkavat "yksityisissä totuuksissaan tai teoissaan" irrallaan lopun ajan Kristuksen ruumiin ykseydestä. He tulevat "häviämään palvelutehtävistään niin näyttävästi, että puhdas ja pyhä Herran pelko pyyhkäisee yli koko Kristuksen ruumiin. Se auttaa seurakuntaa siirtymään todelliseen hengelliseen palvontaan ja ykseyteen, joka perustuu palvontaan".
Tänään, kuusi vuotta sen jälkeen [1994] kun hän kirjoitti nuo sanat, voimme todellakin nähdä "ykseyden, joka perustuu palvontaan" Toronto-kokouksissa; tulevatko hänen sanansa toteutumaan niiden Herran palvelijoiden kohdalla, jotka pitävät yhä kiinni ykseydestä, joka perustuu totuuteen?
Eräässä laajalle levinneessä profetiassaan Airport Vinyard -seurakunnan apulaispastori Marc Dupont sanoi tuntevansa "äärimmäisen vaaran uhkaavan johtajia, jotka edelleen vastustavat Pyhää Henkeä." Jumalan väitetään luvanneen lisätä evankeliointia, esirukousta ja voimaa ja samanaikaisesti "puhdistajan tuli tulee lisääntymään, erityisesti nykyisen johtajiston kohdalla". Tulee olemaan selkeä ero "tottelevaisten" ja "syntisten" välillä ja viimeksimainitut "tulevat jättämään palvelutyönsä tai vetävät itsensä ja seurakuntansa päälle tuomion."
Puhuessaan elävän veden virrasta, joka virtaa Torontosta, Dupont sanoo, että "seurakuntien välillä ei tule olemaan mitään todellista ykseyttä ennenkuin ne alkavat vastata Isän profeetalliseen kutsuun".

JAKO ON TARPEELLINEN

Jos parannuksenteko ei enää tarkoita Jumalan Sanassa pysymistä; jos pyhyys tarkoittaa sitä, että kaakatetaan kuin ankat Jeesukselle; jos ykseys tarkoittaa sitä, että annetaan väärien opetusten levitä korjaamatta niitä -- silloin parannuksenteko, pyhyys ja ykseys EIVÄT ole aivan niin hyviä asioita kuin miltä ne kuulostavat.
Meidän on ymmärrettävä, että kaikki jakautuminen ei ole paholaisen tekosia. Jeesus tiesi, että totuus tulee aina jakamaan ihmiset: "Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta." (Luuk.12:51)
Apostoli Paavali sanoi, että erimielisyys korosti sitä eroa, mikä vallitsee todellisen seurakunnan ja väärien opettajien välillä:

Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen."
(1.Kor.11:18-19)
"Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet: mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme. (1.Joh.2:19)

Hän ei tosiaankaan saarnannut suvaitsevaisuutta harhaoppien suhteen, eikä hän halunnut pysyä seurakuntayhteydessä väärien opettajien kanssa ja vielä vähemmän tehdä parannusta siitä, että vastusti heidän opetuksiaan!

OTA KANTAA

Elleivät ne, jotka ovat valmistautuneet puolustamaan raamatullista totuutta, ota selkeästi kantaa, paha etenee esteettä -- tilanne, josta kukaan muu ei hyödy kuin paholainen ja sellainen edustaa pikemminkin kulttien piirissä ilmenevää käytöstä kuin kristillistä käytöstä. Todellakin, tämän nykyisen liikkeen ja kulttien toiminnan välillä voidaan tehdäkin kiehtovia vertailuja:
Ensiksikin on kysymys tunteenpurkausten, ystävyyssiteiden, yhteisen asian, voimakkaiden hengellisten kokemusten viehätyksestä ja siitä ihanuudesta, kun löytää jotain, mikä "toimii". Kun sitoudutaan käymään kokouksissa, paine liittyä ryhmän jäseneksi kasvaa kestämättömäksi. Yksilöllisyyttä rajoitetaan ankarasti. Osallistujia kehotetaan suhtautumaan epäluuloisesti jokaiseen, joka yrittää saada heidät jättämään tuon ryhmän -- annetaan ymmärtää, että kaikki liikkeen ulkopuolella olevat ovat "tietämättömiä" ja "eksytettyjä".
Ajatteleminen, vastakkaisten mielipiteiden tutkiminen ja miettiminen on julistettu pannaan, kun taas kiihkeä toiminta, yli-innostus ja myöhään yöhön saakka kokoontuminen ovat asioita, joihin kannustetaan. Opetukset esitetään kiistattomina ja jokainen, joka vastustaa niitä, joutuu silmätikuksi ja leimataan "häiriköksi". Ryhmää kehotetaan vainoamaan näitä henkilöitä, kunnes he antavat periksi.
Lisäksi niitä, jotka ovat omaksuneet nuo opetukset, rohkaistaan tuntemaan, että he ovat korkeammalla hengellisellä tasolla kuin tavalliset ihmiset. Näin he saavat kokea olevansa ainutlaatuisia ja tärkeitä Suunnitelmalle. Sitten tulee säännöllinen itsetutkistelu, jossa kehotetaan tunnustamaan avoimesti mahdolliset epäilyt. Tästä on kultille kahtalaista hyötyä. Tällä tavoin johtajat pystyvät tunnistamaan ne, jotka ovat edelleen epävarmalla kannalla ja samanaikaisesti täyttämään nämä henkilöt toisten ulkopuolellesulkemisen tai hylkäämisen pelolla (tai jopa rangaistuksen pelolla).
Joko sanotaan selvästi tai annetaan ymmärtää, että kapinoinnin jatkuminen johtaa siihen, että toisinajattelijoille tai koko kultille "alkaa tapahtua pahoja asioita", joista toisinajattelija -- luonnollisesti -- kokee olevansa vastuussa.
Vasta sen jälkeen, kun tämä indoktrinaatioprosessi on tehnyt tehtävänsä uuden jäsenen mielessä ja uskomuksissa, esitetään erikoisempia sisäpiirin opetuksia. Siinä vaiheessa jäsen on liian väsynyt, shokissa, alistettu vastustaakseen niitä.
Vaikka monet saattavatkin olla sitä mieltä, ettei heidän seurakuntansa muistuta mitenkään kulttia, on kuitenkin niitä, (varsinkin Toronton uhreja), jotka tunnistavat välittömästi ylläolevan kuvauksen.

USKOMUKSET OVAT AVAINASEMASSA

Jokaisen kultin tarkoituksena on propagoida uusia opetuksia. Niissä ei ensisijaisesti ole kysymys TEOISTA, vaan USKOMUKSISTA. Niinpä meidän tulisi olla hyvin huolissamme siitä, että hengellinen vuodatus tulee viinitarhaliikkeen seurakunnista -- jotka ovat hyväksyneet Kansas Cityn profeetat muitta mutkitta -- ja vielä enemmän, kun kuulemme, että ne kaksi miestä, jotka sen ovat aloittaneet ovat Benny Hinn ja Rodney Howard Browne. Meidän pitäisi olla hälytystilassa,kun kuulemme, että suurin osa niistä seurakunnista, jotka ovat hyväksyneet Toronto-ilmiön, perustuu opilliseen eksytykseen!
Vaikka tämä ei olekaan AINOA testi, koska Jumala käyttää usein ihmisiä ja seurakuntia, vaikka niissä olisikin tietty määrä harhaoppia, voidaan silti kysyä -- minkä takia Jumalan läsnäolon ilmestyminen (jos sitä on) ei ole nuhdellut noista harhaopeista ja saanut aikaan parannuksentekoa vääristä opeista? Sen sijaan on tapahtunut täysin päinvastoin!
Tässä uutiskirjeessä [Mainstream] on puhuttu jo noin kuuden vuoden ajan ekumeniaa, herätyseksytystä, uuden aikakauden mystiikkaa, ilmestystietoa, restauraatio-oppia, korvausteologiaa, hengellistä sodankäyntiä, myöhäissadeliikettä, postmillenialismia, uskon sanaa, valtakunta nyt -liikettä ja dominionismia vastaan -- aina vain ja jatkuvasti. Viimeaikainen kehitys ei siis ole tullut yllätyksenä! Siihen päädyttiin väistämättä! Ainoa ihmetyksen aihe on se, että niin harvat kristityt ovat tähän asti olleet ottamatta kantaa.
Jumala on jo kymmenen vuoden ajan huutanut kaikille, jotka ovat halunneet kuulla: "Varokaa!" Hän on herättänyt vartiomiehiä kaikkialla maailmassa, jotka ovat saarnanneet samaa sanomaa siitä, että on erottauduttava eksytyksestä. Tämän Hän on tehnyt armossaan, koska Hän ei ole halunnut, että ketään olisi yllätetty tässä asiassa. Mutta jotkut ovat vain torkkuneet.
Nykyään sanovat monet minulle -- mistä tiedän, onko tämä Jumalasta? Yksinkertaista! Voiko Jumala olla ristiriidassa oman Sanansa kanssa? Vuodattaisiko Hän nyt Pyhän Henkensä juuri niiden samojen harhaoppien päälle, joiden paljastamiseen Hän on käyttänyt niin monia vuosia ja tukisiko Hän nyt niitä varustamalla nämä harhaopin opettajat voimalla? Voitelisiko Hän nyt niiden suut, jotka saarnaavat harhaoppia? Ei todellakaan -- sellaista ei voi ajatellakaan.
Toisaalta, jos kerran tulee nousemaan väärä kirkkojärjestelmä ja koska Raamattu ennustaa, että vääriä opettajia ja vääriä kristuksia nousee, jotka pystyvät tekemään ihmeitäkin, niin että, jos mahdollista, jopa valitut voitaisiin eksyttää, eikö ole oikein olettaa, että se tapahtuisi valheherätyksen kautta, joka olisi sen kaltainen, mikä nyt on meneillään?

EDWARDSIN KÄSITYKSET

Tehdäänpä vielä toinenkin testi. Harvoilta on jäänyt huomaamatta, miten Jonathan Edwardsin kirjoituksia käytetään tässä uudessa liikkeessä ja yhteyksiä vedetään vuoden 1740 suureen herätykseen. Edwards oli kuitenkin hyvin varovainen epätavallisten manifestaatioiden suhteen. Hänen kirjansa "The Religious Affections" (uskonnolliset tunteet) luettelee kaksitoista asiaa, jotka ovat "merkkejä siitä, että uskonnolliset tunteet ovat todella suositeltavia tai että ne eivät ole sitä". Näihin kuuluvat fyysiset manifestaatiot, rakkaus, ilo, innostus, ylistys, luottamus, sujuvuus ja kiihkeys. Hänen luettelonsa niistä asioista, jotka todistavat, että manifestaatio on vanhurskas ja hyväksyttävä, korostaa sitä, että niiden lähteenä ja tavoitteena tulee olla itse Jumala; että niiden tulee johtaa korkeaan moraaliin, nöyryyteen, lempeyteen ja rakkauteen muita kohtaan, epäitsekkyyteen ja elämään, joka on Raamatun käskyjen mukaista.
Eräässä toisessa kirjassa hän luetteli viisi positiivsta todellisen herätyksen hedelmää:

Me olemme jo nähneet, miten totuus ja Kristuksenkaltainen rakkaus ovat uhreja tässä uudessa liikkeessä. Käsitellään vielä loput kolme tunnusmerkkiä yksitellen:

1. JEESUSTAKO KOROTETAAN?

Jeesuksesta kyllä PUHUTAAN paljon, mutta todellisuudessa "tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana" (Jes.29:13)
Sen sijaan Henki saa kaiken huomion, erikseen, vaikka Sana sanoo meille, että Hän ei tule omassa nimessään. Nyt sen sijaan käännytään Hengen puoleen, Henkeä kutsutaan ja jopa käsketään "tulemaan". Jotkut jopa antavat Hengelle oman, ulkopuolella Jumalan sanan olevan tahdon, koska "Henki on itsenäinen ja voi tehdä mitä haluaa". Samaan aikaan Jeesus on alennettu vain kaverin tasolle; baarikaveriksi, jonka kanssa on kiva liikuskella, nauraa hohottaa ja kertoilla kaveripiirissä kaksimielisiä vitsejä. Eräs mies sanoi, että hän näki näyssään Jeesuksen tulevan luokseen kasvoillaan valtava virnistys; tämä sai miehen nauramaan niin, että hän aivan tupertui siihen. (Minkä takia?)

2. ONKO ITSEKKYYS VÄHENTYNYT?

Mikä tahansa otos ihmisten lausumista todistuksista todistaa, että niissä keskitytään siihen, mitä minä tunnen, mitä minä tarvitsen ja mitä etua MINULLA oli kokemuksestani. Kun yrittää saada jonkun jättämään hengellisen LSD:nsä on samaa kuin yrittäisi riistää lapselta hänen lempilelunsa. Logiikkaa ei voi laisinkaan käyttää -- tunteet, tarpeet, aistilliset halut ja hengellisten kokemusten aikaansaama kiihotus ovat tämän uuden innostuksen polttoainetta!

3. SANAN JANOAKO?

Toronton kokemusta ei levitetä terveen Raamatun opetuksen keinoin, vaan henkilökohtaisen kontaktin ja henkilökohtaisten todistusten voimalla. Opeusta on vain vähän ja sekin vähä, mitä on, kallistuu vahvasti allegorisoinnin ja Vanhan Testamentin symbolismin puolelle. Jotkut kokoukset rakentuvat lähes pelkästään vitsien varaan.
Wes Campbell, joka oli iloissaan saatuaan voiman Torontossa, sanoi: "Me vain menimme kirkkooni ja minä vain aloin saarnata tätä. Kerroin heille kaikki nämä tapahtumat. Kerroin heille jokaisen kuulemani tarinan. Sanoin, lähettäkää minulle faksilla kertomuksia kokemuksistanne. Ette voi uskoa!...Aloin vain saarnata kertomuksia, kertomuksia, kertomuksia, Jumalan kirkkautta, miten Jumala koskettaa ihmisiä, aivan uskomatonta. Ihmiset alkoivat nousta seisomaan. Viikosta neljän viikon sisällä heillä oli usko, ja me saimme kokea suurimman Hengen vuodatuksen, mitä seurakuntamme aikana oli koskaan koettu...Intiassa vain kerrottiin kuvauksia siitä, mitä on tapahtumassa, pam, Hengen voima pyyhkäisi yli kokouksen. He eivät olleet edes lukeneet kaikesta tästä, he olivat ainoastaan kuulleet tarinan."
Näyttää siltä, ettei yksikään Edwardsin viidestä tunnusmerkistä sovi siihen, mitä tänään tapahtuu. Sen pitäisi järkyttää niitä, jotka pitävät hänen käsityksiään niin tärkeinä, että haluavat niiden perusteella todistaa Torontoilmiöt luotettaviksi. Voiko herätys, jonka perustukset ovat näin huterat, olla todella Jumalasta?
Alkuperäinen artikkeli: 'No Peace, but Sword'
Alkuun | Maailmanlaajuinen kristillinen liike | Pyhän Hengen kaste | Vierasta tulta | Varo väärää vaakaa! | Sovitus - missä? | Iankaikkinen pelastusvarmuus | Rebecca & Elaine | Kotiseurakunta | Roomalaiskatolisuus - onko se kultti? | Kaikki ekumeeniset tiet vievät Roomaan | Islamin historia | Jihad | Kristillinen pääsiäinen | Kaksi Babylonia | Seurakunnan vaellus | Rukouspiirit | Valtakuntateologia | Vainottu seurakunta | Keskusteluryhmä