Jackie Alnor

12.8.2009

LAITTAKAA OVET KIINNI

Muistan, että kun olin vielä vastauskoontullut 1980-luvun alkupuolella, eräässä paikallisseurakunnassa oli eräs tapa, joka on enää vain muisto. Heillä oli tapana pitää kerran viikossa kokous suljetuin ovin. Sitä kutsuttiin "uskovien kokoukseksi". Se ei ollut julkinen; se oli tarkoitettu vain uskoville—mahdollisuus kokoontua ilman yleisöä. Uskon, että he olivat löytäneet jotain tärkeää. Tänään se tuntuu entistä tärkeämmältä ja olisi tutkimisen arvoinen asia.

Monissa evankelisissa seurakunnissa päätetään kokous alttarikutsuun, koska oletetaan, että seurakunnassa on monia ei-uskovia etsijöitä. Joka tapauksessa kokouksia mainostetaan lehdissä ja seurakuntarakennuksen ulkopuolella olevilla ilmoitustauluilla, joilla kutsutaan lähiseudun asukkaita seurakunnan tilaisuuksiin, ehtoolliselle ja löytämään ystäviä.

Eräs pastori kirjoitti:

"Kun ei-uskovat osallistuvat seurakunnan päätilaisuuksiin, heidän olettaisi saavan kuulla syvällistä, haastavaa, opillista opetusta eikä yksinkertaiseksi tehtyä sanomaa, joka on tarkoitettu epäkypsille kristityille tai kadotetuille. Seurakunnan kokoukset on tarkoitettu ensisijaisesti uskoville. Sentähden pitäisi opetuksen siinä tarkoituksessa olla suunnattu hengellistä kasvua silmälläpitäen, niin että se edistäisi kristityn kypsymistä. Uusi Testamentti ei tunne käsitystä, jonka mukaan kokousten pitäisi keskittyä evankeliointiin ja seurakunnan jäsenmäärän kasvuun. Suurin osa Uudessa Testamentissa kuvatusta evankelioinnista tapahtui muissa yhteyksissä (esim. synagoogissa, toreilla, julkisilla keskustelufoorumeilla jne.)"

Meitä kehotetaan Hebr.10:25:ssä: "älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamilla on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän".

Me näemme tuon päivän todellakin lähestyvän enkä usko sekuntiakaan, että Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kehotti meitä olemaan jättämättä paikalliseen "seurakuntaamme"/kirkkoomme menemistä katselemaan puhujanpöntön takana seisovaa puhujaa edessämme näkyvien takaraivojen takaa. Koko ajatus, että "pastori" olisi mies, jossa asuvat kaikki armolahjat koko seurakunnan edestä on nykyaikaisempi keksintö.

Päinvastoin oman seurakunnankokouksemme jättäminen, kun näemme tuon päivän lähestyvän, kertoo minulle, että sitä mukaa kun Kristuksen tulemus lähestyy, me tulemme tarvitsemaan toinen toisiamme samalla tavoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla tapahtui. Me tarvitsemme yhä enemmän toinen toistemme apua erilaisten eksytysten kohtaamisessa, hätätilanteissa, jakamaan varojamme toisten uskovien kanssa, jotka ovat avun tarpeessa ja olemaan todella Kristuksen ruumis, jossa jokainen jäsen tekee oman osuutensa. Sitä me emme todellakaan näe nykyajan pastori/pappikeskeisissä seurakunnissa/kirkoissa.

Kuulen niin monien ihmisten sanovan, etteivät he pysty löytämään hyvää seurakuntaa omalta alueeltaan ja jotkut ovat tehneet jopa kompromissin käymällä seurakunnissa, joissa on sekää oikeaa että väärää opetusta sekaisin vain siksi, etteivät syyllistyisi "jättämään omaa seurakunnankokoustaan". Me tarvitsemme syvällisesti toisia Kristuksen ruumiin jäseniä, joita ilman me olemme vain amputoituja jäseniä. Mutta sellaiset kokoukset, joihin ei-uskovat toivotetaan tervetulleiksi osallistumaan, tekevät Kristuksen ruumiista toimimattoman mutantin. Seurakunnan elämälle ja evankeliumin eteenpäin viemiselle on ei-uskovien tavoittaminen elintärkeää, mutta se ei saisi koskaan tapahtua pyhien rakentamisen kustannuksella. Kun pyhät kokoontuvat yhteen, he voivat toimia rinta rinnan evankeliontityössä kadotettujen käännyttämiseksi. Kun kadotettuja kutsutaan pyhien seurakuntaan, niinkuin tapahtuu kaikissa niissä seurakunnissa, jotka ilmoittavat julkisesti kokouksistaan kadotetuille, turmeltuu Kristuksen ruumis.

Neuvoni niille, jotka eivät halua tehdä kompromissia käymällä seurakunnassa, joka ei oikein jakele Sanaa, on aloittaa kodissaan virtuaaliseurakunta. Se tarkoittaa sitä, että heidän opettajinaan toimisivat lahjakkaat opettajat internetin tai DVD:n välityksellä. He voivat kutsua muitakin uskovia kuuntelemaan tervettä, raamatullista sanomaa, jonka jälkeen he voisivat murtaa leipää Uuden Testamentin rakkausaterioiden malliin, rukoilla yhdessä ja auttaa toinen toisiaan heidän tarpeissaan.

Kristillisessä TV:ssä olen nähnyt samoilla kanavilla paljon sekä väärää että oikeaa opetusta. Katselin äskettäin uutta Jim Bakker -showta, joka näkyy paikalliselta kristilliseltä kanavaltamme. En ehkä ole samaa mieltä Bakkerin kanssa monista asioista, mutta uskon hänen tekevän oikein siinä, että hän yrittää rakentaa kristittyjen yhteisöä. Hän lainaa samaa Hebrealaiskirjeen jaetta osoittaakseen, että Herran tulemuksen lähestyessä me tarvitsemme toinen toisiamme enemmän kuin koskaan ja ettei yhteen kokoontumisella ole mitään tekemistä sen kanssa, missä "seurakunnassa"/kirkossa käymme kerran viikossa. Hän rakentaa asuntoja Missourin Ozark Mountainsiin paikaksi, jossa uskovat voisivat auttaa toinen toisiaan vaikeina aikoina. Nostan hattua hänen ponnistuksilleen. Ainoa ongelma on hänen yhteytensä sellaisiin vääriin opettajiin kuin Rick Joyner ja hänen oma poikansa Jay Bakker, joiden takia en voisi kuulua siihen yhteisöön.

Mutta hänellä on oikea ajatus—yhteenkokoontumisen täytyy tarkoittaa ainoastaan uudestisyntyneitä uskovia eikä ei-uskovien kuuluisi osallistua uskovien kokouksiimme, vaan meidän tulisi viedä evankeliumi heille menemällä teille ja aitovierille ja kutsua heidät sitten seurakuntaan, kun heistä on tullut meikäläisiä.

"Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liitty yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä." Ef.1:19-22

Alkuperäinen artikkeli: Close Those Doors by Jackie Alnor

Alkuun | Kotiseurakunta | Seurakunnan toiminta ja muoto | Johtajuus seurakunnassa | Seurakuntayhteys | Maailmanuskonto | Maailmanuskonnon yhdistävä tekijä | Salaliitto | Okkulttinen filosofia ja mystinen kokemus | Historia | Teologia | Eskatologia | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Roomalaiskatolisuus | Uusimmat | Jay Adams: Kristillisen neuvonnan teologia