Steve Wohlberg

Vainaja- ja tietäjähenget

Nykyajan meediot, jotka vierailevat kansallisissa [USA] radio- ja Tv-talkshow-ohjelmissa puhuvat usein Jumalasta, Raamatusta ja jopa Jeesuksesta Kristuksesta heitä haastateltaessa välittäessään sanomaansa hämmentyneelle ja haavoittuneelle kuulijakunnalleen, joka koostuu hyvin erilaisista ihmisistä. Uskon kyllä varmasti Jumalaan ja kannatan raamatunjakeiden lainaamista, mutta on tärkeää lainata Jumalan Kirjaa oikein, varsinkin kun on kysymys siitä, mitä se sanoo kuolleiden kanssa keskustelemisesta. Mitä se siitä sanookaan?

Yli 3000 vuotta sitten Jumala vapautti noin kaksi miljoonaa israelilaista Egyptin orjuudesta, johti heidät aution erämaan halki ja toi heidät sitten Kanaanin maan, Luvatun maan rajalle. Ennenkuin Jumala toi heidät alueelle, josta oli tuleva heidän uusi kotimaansa, Jumala varoitti Israelia tietyistä käytänteistä, jotka olivat yleisiä maassa asuvilla kansoilla. Huomaa tarkoin Hänen neuvonsa, jotka Hän antoi Mooseksen kautta:


Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistavia tekoja. Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi. Ole siis nuhteeton Herran, sinun Jumalasi, edessä. (5.Moos.18:9-13, korostukset lisätty)

Tätä raamatunkohtaa olisi syytä tutkia tarkoitn. Jumalan kansa oli tulossa "luvattuun maahan", mutta tuo alue oli täynnä vaaroja. Siellä asui jo monia eri kansoja ja he harjoittivat asioita, joiden Jumala tiesi olevan vaarallisia ja myös houkuttelevia. Välttääkseen siis maholliset väärinymmärrykset Jumala luetteli ne asiat erikseen, toinen toisensa jälkeen ja käski sitten kansaansa pysymään erossa niistä. Tässä on luettelo kielletyistä asioista 5. Mooseksenkirjan 18:9-13 mukaan:
Lapsiuhrit
Noituus
Ennustaminen
Ennusmerkkien tulkinta
Velhous
Loitsut
Vainajahengiltä ja tietäjähengiltä kysyminen (meediona toimiminen, spiritismi)
Vainajien puoleen kääntyminen
Kaikkia näitä muinaisia käytänteitä harjoitetaan tänäänkin ja monia niistä mainostetaan tavallisissa tavarataloissa myytävissä tuotteissa. Edellisessä kirjassani Hour of the Witch [Noidan hetki] olen jo kirjoittanut "noituudesta", "ennustamisesta" ja "loitsuista", joten en käsittele niitä tässä. Tässä artikkelissa on keskitytty kolmeen viimeksimainittuun—"meediona toimimiseen eli spiritismiin ja vainajien puoleen kääntymiseen".

"Meedio" on selvästikin nykyaikainen sana ja se onkin suositun NBC-kanavan ohjelmasarjan nimi. Sarjan Allison DuBois, James Van Praagh, John Edward, Carla Mae, Sylvia Browne ja Lisa Williams ovat kaikki eläviä nykyaikaisia meedioita. Sana "spiritisti" tarkoittaa pääasiassa samaa kuin "meedio", vaikka sitä ei nykyään käytetäkään yhtä paljon. Spiritisti on henkilö, joka kommunikoi henkien kanssa. Tällaisen harjoittamista kutsutaan spiritismiksi. Meediot ja spiritistit harjoittavat "vainajien puoleen kääntymistä".

Wikipedian mukaan "nekromantia (kreik. nekros 'vainaja' ja manteia 'ennustaminen') oli antiikissa ennustustapa, jossa kuolleita manattiin ennustamaan tulevaa... Joissain tapauksissa nekromantialla voidaan myös tarkoittaa henkien kutsumista paikalle auttamaan jossain asiassa, esimerkiksi vihollisen lyömisessä tai tiedonlähteeksi. Tällaista loitsijaa kutsutaan nekromantiksi."
Pääasia tässä on, että 5.Mooseksenkirjan 18:11 kieltää täysin "vainaja- tai tietäjähengiltä kysymisen ja vainajien puoleen kääntymisen".

"Älä toimi meediona äläkä puhu vainajille!" on tekstin selvä sanoma. Ja tämä varoitus koskee sekä niitä, jotka tekevät sellaista ammatikseen (meediot ja spiritistit) että käytännettä itseään (vainajiin yhteyden ottamista) miten rehellisiä tai omistautuneita meediot ja heidän seuraajansa sitten ovatkin harjoittamassaan käytänteessä eettisesti. Tässä ei ole kysymys heidän rehellisyydestään. Raamatussa sanotaan korostetusti:

Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi. Ole siis nuhteeton Herran, sinun Jumalasi, edessä 5.Moos.18:12, 13, korostus lisätty).
Sana "kauhistus" ei ole neutraali sana eikä sitä voi helposti sivuuttaa. Eräässä Raamatun sanakirjassa luetellaan nämä kolme määritettä sanalla "kauhistus":
Kauhistus (s.) Äärimmäisen inhon ja vihan tunne; vastenmielisyys; ahdistuksen ja pelon tunne.

Kauhistus (s.) Sellainen asia, joka on kauhistuttava; vihattava; paha tai häpeällinen; kohde tai tila, joka herättää inhoa ja vihaa; vihattava tai häpeällinen pahe; saastutus.

Kauhistus (s.) Saastutuksen tai pahuuden syy. (2)
Ehkä tämä antaa käsityksen asiasta. Kun Mooses kirjoitti, että "joka...kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen...on kauhistus Herralle", hän halusi ilmaista mahdollisiman voimakkaasti, mikä Jumalan kanta on tällaisiin asioihin. "Kauhistukset" ovat äärimmäisen inhottavia, vihattavia, ilkeitä, iljettäviä ja kammottavia puhtaalle ja pyhälle Jumalalle. Jos tämä kieli vaikuttaa liian voimakkaalta, älä syytä minua. Minä en ole kirjoittanut viidennen Mooseksenkirjan 18. lukua. Mooses kirjoitti sen. Ja Mooses ilmaisi yksinkertaisesti, mitä "Herra" ajattelee yrityksestä puhua vainajien kanssa.

Onko Jumala muuttanut mielensä? Jos ei, niin miksi ei? Ja mitä väärää muuten siinä on, että yrittää saada yhteyden kuolleeseen isoäitiinsä? Onko Jumala kovasydäminen, ahdaskatseinen ja fanaattinen? Rajoittaako Hän kohtuuttomasti niitä, jotka ovat menettäneet läheisen, niin etteivät he voi saada lohdutusta tuonpuoleisesta? Entä hyväätarkoittavat henkisyyttä opettavat henkilöt? Eikö Hän ole heillekin valtavan epäoikeudenmukainen? Totuudellinen vastaus on ei, ei vähäisimmässäkään määrin! Mitä enemmän ymmärrämme siitä, mitä Raamattu opettaa tästä aiheesta, sitä paremmin käsitämme, että Jumalan motiivit ovat puhtaat ja että Hänen tarkoituksensa on suojella meitä kaikkia—mukaanluettuina itse meediotkin—haavoittumasta, haavoittamasta muita ja joutumasta pahantahtoisten näkymättömässä maailmassa asuvien henkien eksyttämiksi.

Puhuvatko lasten vanhemmat lapsilleen voimakkaasti kadulla leikkimisestä? Onko sellainen kielenkäyttö oikeutettua? Tottakai se on. Lasten vanhemmat haluavat suojella lapsiaan. Sama koksee meidän rakastavaa Luojaamme ja Hänen voimakasta kieltään 5. Mooseksenkirjan 18. luvussa. Hänen päämääränään on suojella meitä langenneilta enkeleiltä ja niiltä tuhoisilta seurauksilta, mitkä siitä seuraavat, jos avaamme sydämemme niiden läsnäololle, voimalle, opetukselle ja vaikutukselle. Raamattu sanoo Jumalasta: "hän pitää teistä huolen" (1.Piet.5:7) [engl Raamatussa = "He cares for you" = "Hän välittää teistä"]. Meidän Luojamme rakastaa meitä enemmän kuin ymmärrämme.

Vaikka sanaa "demoni" ei olekaan 5. Mooseksenkirjassa, on lukuisia muita raamatunkohtia, joissa kuolleille puhuminen liitetään selvästi demonien maailmaan. Israelilaisten lähestyessä Luvattua maata heidän reittinsä vei heidät Mooabin kautta, joka on Kanaanin maasta itään. He leiriytyivät Sittimiin, mutta kohtasivat yllättäen viettelevän ja samalla hengenvaarallisen vihollisen.

Niin Israel asettui Sittimiin. Ja kansa rupesi irstailemaan Mooabin tyttärien kanssa. Nämä kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi ja kumarsi heidän jumaliansa. Kun Israel näin antautui palvelemaan Baal-Peoria, syttyi Herran viha Israelia kohtaan. (4.Moos.25:1-3)
Mooabilaiset palvoivat pakanajumalaa nimeltä "Baal" ja monia muitakin jumalia. Kun sana levisi, että israelilaiset kulkivat heidän alueensa läpi, heidän johtajansa alkoivat suunnitella Israelin viettelemistä osallistumaan heidän epäjumalanpalveluskäytänteisiinsä. Hiljaa ja aluksi huomaamattomasti kauniit mooabilaiset naiset hiipivät israelilaisten leiriin vietelläkseen heidät syntiin. Strategia toimi. Jumalan kansa antautui naisten lumoon ja pian nämä mooabilaiset viettelijättäret "kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi ja kumarsi heidän jumaliansa". Tällä tavoin israelilaisten lojaalius siirtyi pois taivaan ja maan Luojasta ja kohdistui pakanajumaliin.

Mitä nämä pakanajumalat olivat? On merkittävää, että mooabilaiset uskoivat näiden epäjumaliensa olevan itse asiassa heidän oman heimonsa sankareita, jotka kuolemansa jälkeen olivat siirtyneet yksinkertaisesti tuonpuoleiseen. Sentähden, vaikka 4.Moos.25:2:ssa sanotaan, että israelilaiset söivät mooabilaisten epäjumalien, Baal-Peorin uhreja, kerrotaan psalmeiss myöhemmin, että isrelilaiset itse asiassa "söivät kuolleitten jumalien uhreja" [Engl Raamattu = "They joined themselves also unto Baalpeor, and ate the sacrifices of the dead" = "kuolleille uhrattuja uhreja".] Psalminkirjoittaja kirjoittaa:

[Israelilaiset] He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja. (Ps.106:28, korostus lisätty).
Tämä tosiasia, että muinaiset mooabilaiset uskoivat, että "kuolleista" oli tullut heidän "jumaliaan", käy ilmi vertaamalla 4.Moos.25:2:ta ja Ps.106:28:aa. Tässä on nyt tärkein kohta. Vain muutamaa jaetta myöhemmin psalminkirjoittaja menee vielä pitemmälle todetessaan, että syödessään mooabilaisten "jumalille"—joiden mooabilaiset kuvittelivat olevan heidän "kuolleitaan"— uhrattua, palvoivat todellisuudessa tietämättään demoneita. Tässä ovat kaii kolme jaetta, niin että voit nähdä niiden välisen yhteyden:
Niin Israel asettui Sittimiin. Ja kansa rupesi irstailemaan Mooabin tyttärien kanssa. Nämä kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi ja kumarsi heidän jumaliansa. Kun Israel näin antautui palvelemaan Baal-Peoria, syttyi Herran viha Israelia kohtaan. (4.Moos.25:1-3, korostus lisätty).

He [israelilaiset] antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja [oik. "kuolleille uhrattua"] (Ps.106:28, korostus lisätty).

He [israelilaiset] palvelivat heidän [mooabilaisia] jumalankuviansa [Peorin Baalissa], ja niistä tuli heille paula. Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä [seuraava askel] riivaajille (Ps.106:36,37, korostus lisätty).
Niinpä mooabilaisten "jumalat", joiden he uskoivat olevan "kuolleitaan", jotka olivat nyt tuonpuoleisessa, olivatkin todellisuudessa "riivaajia"/demoneita—mutta tästä olivat yhtä hyvin mooabilaiset kuin israelilaisetkin tietämättömiä. Noina hurjina aikoina oli jopa hirvittävä tapa uhrata "poikiaan ja tyttäriään" näille epäjumalille, jotka olivat todellisuudessa demoneita. Samaan käytänteeseen viitataan 5.Moos.18:ssa, jossa Mooses varoittaa ketään "panemasta poikaansa tai tytärtään kulkemaan tulen läpi" (5.Moos. 18:10). Ja vaikka Mooses varoitti siitä näin selvästi, tekivät israelilaiset Peorin Baalissa niin; ja se kaikki alkoi mooabilaisista viettelijättäristä. Näiden viekkaiden mooabilaisten viettelijättärien vaikutuspiirissä Israel eteni mooabilaisten naisten kanssa pelehtimisestä kuolleille mooabilaisille uhrattujen uhrien syömiseen ja lopulta omien lapsien murhaamiseen veren tahrimilla mooabilaisilla alttareilla, Ja koko ajan vetelivät näyttämön takana naruja näkymättömät langenneet enkelit. Meidän rakastava Luojamme on erityisen huolissaan noista demonivoimista.

Myös Uudessa Testamentissa tunnisti Paavali pahojen enkelien olevan näyttämön takana olevia tietämättömien pakanoiden epäjumalanpalveluksen kohteita. Paavali kohotti näyttämön esirippua läpitunkevalla ymmärryksellä julistaessaan:

Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista. (1.Kor.10:20, korostus lisätty.) [Vrt. engl. Raamattu = "...and I would not that ye should have fellowship with devils" = "että te olisitte yhteydessä riivaajien/demonien kanssa".
Paavali oli hyvin huolissaan "demonien kanssa yhteydessä olemisesta". Demonien kanssa yhteydessä oleminen tarkoittaa sitä, että ihminen on tietämättään yhteydessä langenneeseen enkeliin—että on syntynyt suhde paholaisen edustajan kanssa. Paavali sanoi käännynnäisilleen: "minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista" eli että olette yhteydessä demoneihin. Tämä on myös hänen neuvojensa todellinen motiivi ja se on myös todellinen syy siihen, että Jumala varoitti kansaansa 5.Moos. 18:ssa puhumasta vainajille. Meidän rakastava Luojamme haluaa siis suojella meitä näkymättömiltä, vihamielisiltä hengiltä.

Joissakin englanninkielisissä raamatunkäännöksissä käytetään sanaa "familiar spirit". Meedio on henkilö, joka tiedustelee asioita tällaiselta vainaja- tai tietäjähengeltä. Joskus ne ottavat meedion valtaansa.

NBC:n Medium-sarjan luoja Allison DuBois päätti ensin ottaa yhteyttä tuonpuoleisentutkijaan Gary Schwartziin Arizonan yliopistosta. DuBois myöntää avoimesti:

Minun oppaani kertoivat minulle, että minun oli osallistuttava tohtori Schwartzin tutkimukseen ja että minun oli otettava yhteyttä häneen. Minun oppaani eivät koskaan ohjaa minua väärin...(3).

Samoin myös Sylvia Brown tunnusti:

Olin kahdeksanvuotias ja yksin yöllä vuoteessani, kun valon hohde leikkasi pimeyden ja hieman epäselvä pitkän, hoikan naisen hahmo astui minua kohti tuon valon ytimestä. "Älä pelkää", hän sanoi, "minä tulen Jumalan luota". Juoksin kirkuen isoäitini Adan luo, joka selitti tyynesti, että luonani oli juuri vieraillut henkioppaani. Hänen nimensä oli Ilena, mutta muutin hänen nimensä Francineksi jostain syystä ja samoin kuin kaikki henkioppaat, hän on ollut läheisin kumppanini ja neuvojani jokaisena hetkenä ja jokaisena päivänä tämänkertaisen elämäni aikana. (4)
Näin sekä DuBois että Browne myöntävät, että heillä on henkilökohtaiset "henkioppaat", jotka ohjaavat jatkuvasti heidän elämäänsä. Nämä oppaat kertovat heille, mitä heidän pitää tehdä ja minne heidän tulee mennä. Toisin sanoen ne ovat ajattelevia, laskemoivia, ei-fyysisiä olentoja. Ne kertovat myös yksityiskohtia—jotka ovat usein hämmästyttävän tarkkoja—elävistä ja kuolleista. Sylvia Brownen "henkiopas", henki, jota hän kutsuu "Francineksi", on hänen "lähin kumppaninsa ja neuvojansa". Raamattu kutsuu näitä oppaita tietäjä- ja vainajahengiksi (engl. 'familiar spirits'), meedioiden ja spiritistien näkymättömiksi oppaiksi.

Jumalan Kirjassa mainitaan usein nämä vainaja- ja tietäjähenget, mutta aina negatiivisessa merkityksessä. Lue alta ja katso itse. Herra käski israelilaisia:

Älkää kääntykö vainaja- ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. (3.Moos.19:31, korostus lisätty)

Muutamaa jaetta myöhemmin Jumala varoittaa jälleen:

Ja jos joku kääntyy vainaja- tai tietäjähenkien puoleen, lähtien haureudessa kulkemaan heidän jäljessänsä, sitä ihmistä vastaan minä käännän kasvoni ja hävitän hänet hänen kansastansa. (3.Moos.20:6)
Kommunikaatiota vainaja- ja tietäjähenkien kanssa pidettiin niin vakavana rikkomuksena Raamatun päivinä, että se ansaitsi jopa kuolemanrangaistuksen. Herra julisti:
Jos jossakin miehessä tai naisessa on vainaja- tai tietäjähenki, niin heidät rangaistakoon kuolemalla; heidät kivitettäköön, he ovat verivelan alaiset. (3.Moos.20:27), korostus lisätty)
Noin voimakkaat varoitukset saattavat tuntua epäoikeutetuilta ja kovilta nykyajan ihmisten korvissa. Varsinkin, jos "vainaja- ja tietäjähenget", joista näissä raamatunkohdissa puhutaan, olivat tosiaankin sitä, mitä ne väittivät olevansa—ystävällisiä neuvonantajia ja hyväntekijöitä. Mutta entä, jos ne eivät olekaan sellaisia? Entä jos ne ovat todella älykkäitä, mestarillisen eksyttäviä ja jopa häikäilemättömiä persoonia, joiden salaisena päämääränä on johtaa harhaan ja tuhota sekä itse meediot että heidän asiakkaansa (jotka ne ovat huijanneet ilkeillä juonillaan)? Silloin Jumalan vakavissa varoituksissa onkin ehdottomasti järkeä.

Vanhan Testamentin aikoina saavutti israelilaisten kuningas Manasse ikävää kuuluisuutta epäjumalanpalveluksensa ja syntinsä takia. Osana alaspäin suuntautunutta kierrettään vajosi Manasse juuri niihin käytänteisiin, jotka Jumala niin voimakkaasti tuomitsi 3. ja 5. Mooseksen kirjoissa. 2.Kuningasten kirjassa on tämä kuvaava yhteenveto:

Manasse oli kahdentoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentä viisi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hefsibah. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niiden kansain kauhistavien tekojen mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä. Hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli hävittänyt, ja pystytti alttareja Baalille ja teki aseran, niinkuin Israelin kuningas Ahab oli tehnyt, kumarsi ja palveli kaikkea taivaan joukkoa. Hän rakensi alttareja myös Herran temppeliin, josta paikasta Herra oli sanonut: "Jerusalemiin minä asetan nimeni". Hän rakensi alttareja kaikelle taivaan joukolle Herran temppelin molempiin esipihoihin. (2.Kun.21:1-5)
Huomaa hänen moniulotteisen Luojastaan erkanemisensa huipentuma:
Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja hankki itsellensä vainaja- ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet. (2.Kun.21:6, korostukset lisätty).
Spiritisteihin ja meedioihin turvautumista pidetään "Herran silmissä pahana" ja sellaisena, joka "vihoittaa Hänet". Miten epäoikeudenmukaista ja kovaa! Mutta hetkinen. Ajattelepa asiaa tältä kannalta. Entäpä jos olisit pienen pojan tai tytön vanhempi, jota rakastaisit koko sydämestäsi ja sitten huomaisit sisäpiiriltä saamasi "vinkin" perusteella, että jollain sarjamurhaajalla oli tarkoin laadittu suunnitelma vietellä, pahoinpidellä ja tappaa lapsesi. Entä jos saisit myös tietää, että tuo sarjamurhaaja työskenteli siinä päiväkodissa, jonne viet lapsesi ja olisi lisäksi äskettäin ilmoittautunut lastesi lapsenvahdiksikin. Etkö sinä olisi kauhuissasi ja vihainen? Kaksivuotiaan pojan isänä minusta on kauheaa kirjoittaa tällaisista asioista. Toivoisin, ettei sellaista tapahtuisi; mutta sellaista tapahtuu. Maailmamme on täynnä leskiä, orpoja, vanhempia, joiden sydämet on murskattu ja muita saatanallisen julmuuden uhreja. Lue vain sanomalehtien otsikot tai katso television rikosohjelmia, jos pystyt. Kauhistuttava totuus on, että pahuutta on olemassa ja että se on lisäksi ovelaa ja laskelmoivaa.

Jos rakastava Jumala hallitsee taivaassa, miten sitten olemme joutuneet tähän pisteeseen? Mistä se kaikki on saanut alkunsa? Tämä ongelma onkin eräs eniten ihmiskuntaa vaivaava ongelma nykyään. Asiasta on olemassa loputtomasti erilaisia käsityksiä, mutta Raamattu antaa ainoastaan yhden lopullisen vastauksen: perussyynä on Lucifer ja langenneet enkelit. Kuka olikaan "viisastelemassa" Aatamin ja Eevan kanssa juuri ennen heidän lankeemustaan.

Raamatun mukaan eräs kaikkein tehokkaimpia keinoja, joiden avulla nämä näkymättömät pimeyden joukot pääsevät kosketuksiin pahaa-aavistamattomien ihmisolentojen kanssa on esiintymällä "vainaja- ja tietäjähenkinä"—kuolleiden ihmisten haamuina. Ajattele sitä. Jos olisit koko luomakunnan Jumala ja jos ymmärtäisit nämä asiat täydellisesti, etkö puhuisi voimakkaasti Kirjassasi näitä "vainaja- ja tietäjähenkiä" vastaan? Tämän tahdoin sanoa.

Vastakohtana kuningas Manassen pahoille teoille ovat kuningas Joosian vanhurskaat teot:

Myöskin vainaja- ja tietäjähenkien manaajat, kotijumalat ja kivijumalat ja kaikki iljetykset, joita oli nähty Juudan maassa ja Jerusalemissa, Joosia hävitti, täyttääkseen lain sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran temppelistä. (2.Kun.23:24, korostukset lisätty)
Joosian päivinä (noin 624 e.Kr.) Jumalan valitun kansan keskuudessa oli "vainaja- ja tietäjähenkien manaajia", "kotijumalia ja kivijumalia" ja kaikkia muitakin "iljetyksiä" harjoitettiin avoimesti. Oli kulunut lähes tuhat vuotta Mooseksen ajoista ja Israel oli laajalti hyvin tietämätön siitä, mitä kolmannessa ja viidennessä Mooseksenkirjassa oli kirjoitettu. Uskonpuhdistus oli tarpeen. Mitä tämä on? ihmetteli Hilkia-niminen pappi löydettyään juutalaisten temppelin sopukoihin kätkettyjä käsikirjoituksia. Se oli kirja, joka sisälsi Mooseksen kirjoituksia! Käsikirjoitukset vietiin nopeasti kuninkaalle. Kun Joosia luki niitä, hänen silmänsä avautuivat. Hän ymmärsi tarkalleen, mitä Jumala sanoi "vainaja- ja tietäjähengistä" ja muista okkulteista käytänteistä. Syvän vakaumuksen vallassa ja silläkin uhalla, että joutuisi epäsuosioon Joosia "hävitti vainaja- ja tietäjähenkien manaajat" ja puhdisti maan. Tämä uskonpuhdistus oli niin huomattava, että Raamatun mukaan ei koko Israelin historian aikana ollut ketään Joosian kaltaista kuningasta.
Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä tullut hänen vertaistansa. (2.Kun.23:25)
Keskeinen osa Joosian uskonpuhdistustyöstä oli kaikkien niiden hävittäminen, jotka olivat "vainaja- ja tietäjähenkien manaajia". Toivoisin, että sellaisten ohjelmien kuin Medium, Ghost Whisperer, Crossing Over With John Edward ja The Lisa Williams Project tuottajat lukisivat tämän. Ehkäpä he ovat todella tietämättömiä, samoin kuin kuningas Joosiakin oli ennenkuin pappi Hilkia näytti hänelle muinaisen jäljennöksen Lain kirjasta. Ehkä myös Allison DuBois, James Van Praagh, John Edward, Carla Mae, Sylvia Browne ja muut nykyajan meediotkin ovat tietämättömiä. En tiedä. Toivon niin. Minun tehtäväni ei ole tuomita motiiveita tai päättää ihmisten kohtaloista. Minulla ei ole pätevyyttä lausua sellaisia tuomioita. Kuitenkin Raamatun opettajana minulla on pyhä vastuu esittää selvästi Jumalan Sanaa. Vakava totuus on, että meediot, vainaja- ja tietäjähenget ja kuolleiden puoleen kääntyminen on selvästi kielletty Pyhässä Raamatussa. Niistä käytetään nimitystä "kauhistukset".

Totta puhuen on Vanhassa Testamentissa eräs kohta, jossa käsitellään kuolleiden kanssa puhumista ja joka on askarruttanut monia ja tuon kohdan pintapuolinen lukeminen on johtanut jotkut jopa oikeuttamaan nekromantian (Myös Uudessa Testamentissa on askarruttava kohta, jota käsittelemme myöhemmin). Tuossa yhdessä, ainoaa laatuaan olevassa kohdassa Vanhassa Testamentissa kuvataan kuningas Saulin puhuvan ilmeisesti kuolleen profeetta Samuelin haamulle. Kertomus löytyy 1.Samuelinkirjan 28. luvusta, jakeista 3-25. Mutta kuten tulemme selvästi huomaamaan—ja kuten arvostettu Raamatun selittäjä Matthew Henry myös vahvistaa—Saul puhui todellisuudessa valheellisesti Samuelina esiintyvän demonin kanssa, ei oikeasti Samuelin kanssa. Luemme ensin koko kertomuksen. Sitten tutkimme sitä yksityiskohtaisesti.

3. Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli toimittanut pois maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat.
4. Ja filistealaiset kokoontuivat, ja he tulivat ja leiriytyivät Suunemiin. Niin Saulkin kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.
5. Mutta kun Saul näki filistealaisten leirin, peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin.
6. Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.
7. Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä". Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki".
8. Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon".
9. Mutta vaimo vastasi hänelle: "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?"
10. Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä".
11. Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel".
12. Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
13. Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta".
14. Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena". Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
15. Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
16. Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi? 17. Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
18. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
19. Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
20. Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.
21. Mutta vaimo meni Saulin luo, ja kun hän näki, että tämä oli kauhun vallassa, sanoi hän hänelle: "Katso, palvelijattaresi kuuli sinua, minä panin henkeni kämmenelleni ja tottelin käskyä, jonka sinä minulle lausuit.
22. Niin kuule nyt sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa sinun eteesi palanen leipää, ja syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle."
23. Hän epäsi ja sanoi: "Minä en syö". Mutta kun hänen palvelijansa yhdessä vaimon kanssa pyytämällä pyysivät häntä, kuuli hän heitä; ja hän nousi maasta ja istui vuoteelle.
24. Ja vaimolla oli juottovasikka kotonaan; sen hän teurasti joutuin. Sitten hän otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä.
25. Ja hän toi ruuan Saulin ja hänen palvelijainsa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä.
Analysoikaamme tämä jakso kohta kohdalta. Sen jälkeen kun vanha profeetta Samuel oli kuollut, suunnattoman suuri filistealaisten armeija kokoontui kuningas Saulia ja israelilaisia vastaan. Kun Saul käsitti, miten hurja filistealaisten armeija oli, "peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin". Kuninkuutensa lopulla tämä onneton johtaja oli joutunut kauas Luojastaan. Kun profeetta Samuel oli vielä elossa, Saul oli itsepäisesti ollut noudattamatta hänen ohjeitaan ja Jumalan tahtoa (Kts.1.Sam.15). Tilanne vaikutti pahaenteiseltä. Vaikka toivoa ei ollut, Saul toivoi kuitenkin saavansa taivaallista apua hätätilanteessa, "ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta". Huomaa jälkiosa. Mitä ikinä seuraavaksi tapahtuikin, se, joka puhui Saulille ei ollut Jumala eikä kukaan Hänen profeetoistaan".

Kuningas Saul oli jo monen vuoden ajan ollut välittämättä Jumalan lempeistä vetoomuksista, niin että Jumala päätti lopulta olla vastaamatta Saulin hätätilavetoomukseen. Sananlaskuissa Jumala tekee selväksi asenteensa:

Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut, vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini, niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte; kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus. Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä. (Sananl.1:24-28)
Tämä oli ikävä kyllä Saulin ahdinko. Taivas vaikeni. Tuona kriisin hetkenä "Saul sanoi palvelijoillensa: 'Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä'. Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: 'Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki'". Eräs seurakunnan historian kaikkein arvostetuimmista raamatunselittäjistä, Matthew Henry, kommentoi tätä raamatunkohtaa:
Saul etsii käsiinsä noidan, jae 7. Kun Jumala ei vastannut hänelle, kuka tietää, jos hän olisikin aikaa myöten saanut Jumalalta vastauksen, jos hän olisi nöyrtynyt parannukseen ja etsinyt Herraa kärsivällisesti? Mutta koska hän ei näytä saavan apua taivaasta tai maasta (Jes.8:21,22), hän päättää koputtaa helvetin ovea ja katsoa, josko sieltä löytyisi joku, joka ystävällisesti auttaisi häntä: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki", jae 7 (5)
Saul tiesi tarkalleen, mitä Mooses kirjoitti 5.Moos.18:ssa ja oikeudellisen auktoriteettinsa voimalla hän oli aikaisemmin jopa "hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta". Mutta vielä oli joitakin heistä piilossa ja hänen palvelijansa muistivat, että oli olemassa vaimo, joka harjoitti noituutta eräässä En Dorin luolassa. Niinpä Saul otti mukaansa kaksi miestä ja pukeutui valeasuun. "He tulivat yöllä vaimon luo."

Mikä näky! Israelin kuningas, joka on valittu edustamaan Jumalaa maan päällä, tekee itsensä tuntemattomaksi ja hiipii pimeän turvin kuin sisilisko luolaan. Matthew Henry kommentoi tylysti:

Kuullessaan meediosta hän kiirehtii hänen luokseen yöllä tuntemattomaksi naamioituneena ainoastaan kahden palvelijan seurassa ja todennäköisesti jalan, jae 8. Katso miten niiden, jotka ovat joutuneet Saatanan saaliiksi, on pakko 1. alentua häpeällisiin keinoihin. Ei koskaan ole Saul näyttänyt yhtä säälittävältä kuin hiipiessään kurjan noidan luo tulevaisuutta tiedustellakseen. 2. Toimia salassa, Pahat teot ovat pimeyden töitä ja ne vihaavat päivänvaloa eivätkä halua tulla päivänvaloon. Saul meni noidan luo, mutta ei omissa vaatteissaan, vaan tavallisen sotilaan asussa, niin ettei noita, jos olisi tiennyt kuka hän oli, olisi kieltäytynyt palvelemasta häntä peläten joko sitä, että tässä piili ansa tai haluten kostaa hänelle hänen säätämästään määräyksestä, joka oli hänen ammattinsa vastainen, ja myös koska jos ihmiset olisivat saaneet tietää, he olisivat kauhistuneet häntä. Tällainen on luonnollisen omantunnon voima, niin että jopa pahantekijät häpeäisivät tällaista käytöstä (6).
Löydettyään vaimon Saul pyysi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon". Kiinnitä erityistä huomiota tähän. Kuka tai mikä sitten ilmestyisikin, se aineellistuisi noidan käskystä istunnon aikana. Jo pelkästään tämä tosiasia sulkee pois sen mahdollisuuden, että se haamu, joka ilmestyisi voisi olla oikea profeetta Samuel.

Kuullessaan tämän pyynnön vaimo vapisi. Oliko tämä ansa? Hän muistutti tälle tuntemattomalle (jota hän ei ollut vielä tunnistanut), että kuningas Saul oli säätänyt määräyksen noitia ja meedioita vastaan. Tämän täytyi varmaankin tuntua kuin pistolta kuninkaan omassatunnossa. Tässä oli noita, joka muistutti häntä hänen omasta laistaan! Vaimon lausahdus, "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta", opettaa meille tärkeän läksyn. Matthew Henry kirjoitti:

Huomaa, miten kovasti vaimo pelkää Saulin määräystä ja miten tarkasti hän yrittää suojautua siltä; mutta ei ota ollenkaan huomioon Jumalan lain vaatimuksia ja Hänen vihaansa. Hän otti huomioon, mitä Saul oli tehnyt, ei ollenkaan sitä, mitä Jumala oli tehnyt sellaisten asioiden harjoittamista vastaan. Hän pelkäsi enemmän henkeään uhkaavaa ansaa kuin sielulleen viritettyä ansaa.(7)
Miten tämä pitääkään paikkansa! Jotkut saattavat syyttää minua siitä, että lainaan 5. Mooseksenkirjan 18:11:ä ja muita raamatunpaikkoja, joissa varoitetaan meedioista ja spiritisteistä. Mutta sen sijaan, että syyttäisivät minua tuomiohenkisyydestä tai väärin toimimisesta, heidän pitäisi miettiä vakavasti, että nämä ovat Raamatun Suuren Jumalan henkeyttämiä lauseita, eivät kuolevaisen ihmisen lausumia. Meidän Luojamme rakastaa meitä kaikkia intohimoisesti ja Hän näkee meidän sielujamme varten viritetyt salaiset ansat. En halua loukata, mutta totuus on kerrottava.

Yrittäen rauhoitella vaimoa Saul vakuutti vaimolle, ettei mitään vahinkoa koituisi siitä hänelle. Niin vaimo valmistautui manaamiseensa: "Vaimo kysyi: 'Kenen minä nostatan sinulle?' Hän vastasi: 'Nostata minulle Samuel'". Pidä nyt mielessäsi jälleen, että kuka tai mikä tahansa nyt ilmestyisi häälyvässä kynttilänvalossa, se olisi vastaus spiritualistimeedion manaukseen pimeässä luolassa spiritistisen istunnon aikana.

Me emme tiedä, mitä loitsuja tai manauksia noita käytti, mutta me tiedämme, että yhtäkkiä ilmestyi haamumainen ilmestys ja että täsmälleen samalla hetkellä meedio sai elämänsä shokin. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul." Miten hän voi tietää sen? Tekstissä ei ole mitään vihjettä siitä, että hän olisi nähnyt Saulin valepuvun läpi. Matthew Henry kommentoi hyvin viisaasti:

Nähdessään ilmestyksen noita sai tietää, että hänen asiakkaansa oli Saul. Todennäköisesti vainaja- tai tietäjähenki ilmoitti hänelle sen. (jae 12) (8).
Saul yritti jälleen tyynnyttää vaimon pelkoja. "Kuningas sanoi hänelle: 'Älä pelkää. Mitä sinä näet?'" On tärkeää huomata, ettei Saul koko tämän spiritistisen istunnon aikana nähnyt itse meedion manaamaa henkeä. Sama tapahtuu usein, kun nykyajan meediot tulkitsevat asiakkailleen tai vierailevat taloissa, joissa väitetään kummittelevan kummituksia etsiäkseen. Kuten CBS:n Ghost Whisperer -sarjassa julistetaan, meediot "näkevät sellaista, mitä muut eivät voi nähdä". Sylvia Browne kertoo usein Visits from the Afterlife -ohjelmassa TV-kameroiden pyöriessä, että ainoastaan hän tuntee haamun läsnäolon, vaikka muut eivät sitä koe. Ohjelman tekijät saattavat tuntea väristyksiä ihollaan, mutta he eivät näe mitään muuta kuin kamerat ja huonekalut. Jotain tällaista tapahtui pimeässä luolassa kuningas Saulin ja hänen miestensä edessä.

"Vaimo vastasi Saulille: 'Minä näen jumal'olennon nousevan maasta'". Sitten Saul kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Tämä todistaa, ettei Saul koskaan nähnyt ilmestystä; ainoastaan meedio näki sen. "Vaimo vastasi: 'Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena'". Kiinnitä nyt tarkasti huomiota seuraavaan lauseeseen, "Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta". Oliko se todella Samuel? Saul ajatteli niin, mutta tekeekö se siitä silti totta? Me tiedämme, että hänen hengelliset käsityksensä olivat melko outoja siihen aikaan. Ajattele tämän lisäksi kanssani loogisesti: jos olisikin mahdollista, että kuolleet voisivat puhua eläville, ilmestyisikö todellisen profeetta Samuelin henki luolassa meedion käskystä? Tuskin! Tässä on Matthew Henryn terve ratkaisu:

Jumala salli paholaisen vastata mallin mukaisesti, esiintyä Samuelin hahmoisena, niin että niille, jotka eivät ota vastaan rakkautta totuuteen annettaisiin niin vahva eksytys, että he uskovat valheen...Että paholainen saattaisi Jumalan sallimuksesta esiintyä Samuelin hahmossa ei ole mitenkään outoa, koska hän voi muuttaa itsensä jopa valkeuden enkelin hahmoiseksi! Eikä ole outoa sekään, että hänen sallittiin tehdä niin tässä tapauksessa, jotta Saul joutuisi epätoivoon ja kysyisi paholaiselta, koska hän ei kysynyt oikealla tavalla Jumalalta, joka olisi saattanut häntä lohduttaa. (9)
Matthew Henryn arviointi sopii yhteen Raamatun todistuksen kanssa. Tuossa luolassa ilmestyi noidalle valepukuun pukeutunut demoni. Sitten tuo olento kysyi Saulilta: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi kuvailemalla epätoivoista tilannettaan filistealaiset uhatessa ja Jumalan kieltäytyessä vastaamasta hänelle unten tai profeettojen kautta. Saul sanoi haamulle: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä." Kuningas Saul ja paha henki käyvät nyt keskustelua. Matthew Henry selittää sitä
Tässä on käynnissä Saulin ja Saatanan välinen neuvottelu. Saul tuli valepukuun sonnustautuneena (jae 8), mutta Saatana tunnisti hänet, jae 12. Saatanakin esiintyy valepuvussa, Samuelin viitassa eikä Saul kykene tunnistamaan häntä. Tällaisia vaikeuksia meillä on toimiessamme ja kamppaillessamme tämän maailman pimeyden voimien kanssa—he tuntevat meidät, kun taas me olemme tietämättömiä niiden juonista ja keinoista (10).
Ilmestys vastasi kylmästi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi? Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän."

Tässä Raamatun jaksossa on meille tärkeitä opetuksia. Haamuolento viittasi tiettyihin menneisyyden tapahtumiin ja jopa lainasi tarkalleen, mitä profeetta Samuel oli aikaisemmin (eläessään) sanonut Saulin tottelemattomuudesta ja siitä, että Jumala oli valinnut toisen (Daavid-nimisen paimenpojan) Saulin sijaan Israelin kuninkaaksi. Tämä osoittaa, että demoneilla on älyllistä tietoa tietyistä tapahtumista ihmisen menneisyydessä ja että ne käyttävät hyväkseen tuota tietoa juonitteluissaan. Nykyajan meediot—huomatkaa! Se, että näkymätön olento tietää yksityiskohtia kuolleen ihmisen henkilökohtaisista asioista, ei todista, että se olisi todella tuo henkilö. Se todistaa ainoastaan sen, että tuo henki on ovela—muttei välttämättä rehellinen.

Samuelina esiintyvä valheellinen henki sanoi: "Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut..." antaen ymmärtää, että Jumala puhui jälleen Saulille kuolleen profeettansa kautta. Mutta se on mahdotonta, koska Raamatussa sanotaan nimenomaan, ettei Jumala enää puhunut Saulille profeettojensa kautta (Kts. 1.Sam.28:6). Sentähden tämä haamu ei ollut profeetta Samuel. Tässä on Matthew Henryn analyysi:

Näemme, miten ilmestys väittää Jumalan puhuneen kauttansa uskotellakseen Samuelille, että se oli Samuel. Paholainen osaa puhua uskonnollisuuden kielellä ja osaa opettaa valheapostoleita tekemään itsestään Kristuksen apostoleilta vaikuttavia ja matkimaan heidän käyttämäänsä kieltä. Ne, jotka käyttävät loitsuja ja manauksia ja haluavat puolustella sellaista sanomalla, etteivät löydä noista loitsijoista mitään muuta kuin pelkkää hyvää, muistakoot, miten hyviä sanoja paholainen tässä lausuukaan ja miten pahantahtoinen hänen tarkoituksesna kuitenkin on (11).
Demoni julisti: "Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin." Juuri näin tapahtuikin (kts. 1.Sam. 31). Niinpä demonit pystyvät joissain tapauksissa—rajoitetusti—ennustamaan joskus tulevaisuutta. Ennustajiin luottavien pitäisi tiedostaa tämä. Se, että joku henkilö tai henki ennustaa tulevaisuutta ei todista, että olisi kyseessä Jumalan henkeyttämä ennustus. Vaikka Paholaisen aivot ovatkin langenneessa tilassa, ei se silti todista, että hän olisi typerä. Hän on ollut olemassa jo kauan aikaa, hän tekee tarkkoja huomioita ja pystyy jopa saamaan aikaan tiettyjä tapahtumia "ennustustensa" toteutumiseksi. Saulin tapauksessa Saatana tiesi, että Jumala oli hylännyt hänet ja ottanut häneltä pois suojeluksensa ja että hän oli paholaisen vallassa.

"Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään." Tämän pimeydessä tapahtuneen keskustelun alussa Saul oli kysynyt neuvoa olennolta, jota hän piti Samuelina, siitä mitä hänen pitäisi nyt tehdä. Mutta nyt hän ei saanutkaan mitään neuvoa, vaan ainoastaan ennustuksen omasta ja poikiensa tulevasta tuomiosta. Tämä neuvonpito sammutti Saulin viimeisenkin toivon häivän. Kuuluisa raamatunselittäjä Matthew Henry kommentoi:

Saatana oli auttanut Saulia kaunistelemaan ja selittelemään syntiään silloin, kun Samuel yritti saada hänet tekemään parannuksen, mutta nyt hän pahentaa tilannetta saaden Saulin vakuuttuneeksi siitä, ettei Jumala armahtaisi häntä. Tästä näet, mitä ne saavat, jotka kuuntelevat Saatanan houkutuksia. Hän itse tulee olemaan heidän syyttäjänsä, joka syyttää heitä. (12)
Tuomittu kuningas kompuroi jaloilleen, söi ja "Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä". Kaksikymmentäneljä tuntia tämän jälkeen kuningas Saul ja hänen poikansa olivat kuolleet. Ensin hänen poikansa kaatuivat taistelussa. Filistealaisten edetessä Saul käsitti, että taistelu oli hävitty ja teki itsemurhan, ettei häntä saataisi kiinni elävänä ja kidutettaisi. "Niin kuolivat sinä päivänä yhdessä Saul, hänen kolme poikaansa ja hänen aseenkantajansa ynnä kaikki hänen miehensä." (1.Sam.31:6) Raamattu kertoo:
Niin kuoli Saul, koska hän oli ollut uskoton Herraa kohtaan eikä ollut ottanut vaaria Herran sanasta, ja myös sentähden, että hän oli kysynyt vainajahengeltä neuvoa (1.Aikak. 10:13, korostukset lisätty).
Näin katkera loppu oli miehellä, joka hylkäsi Jumalan neuvot ja etsi haamulta apua luolassa. Kaukaisilta ajoilta kantautuvat nämä sanat omalle sukupolvellemme muinaiselta profeetalta Jesajalta:
Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta? "Pysykää laissa ja todistuksessa!" Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole. (Jes.8.19,20, korostus lisätty).
Jesaja sanoi, että meidän on valittava, keneltä "kysymme". Vaihtoehdot ovat selkeät. Voimme etsiä apua ja neuvoa joko elävältä Jumalalta tai "kuolleilta". Voimme luottaa vainaja- ja tietäjähenkiin, jotka "supisevat ja mumisevat" tai rakastavan Luojamme Sanaan. Jesaja todisti myös, että kaikkea opetusta ja kaikkia oppeja on verrattava "lakiin" (Mooseksen kirjoituksiin) ja Jumalan profeettojen "todistukseen". Näin me voimme koetella niiden todenperäisyyden. Jos ammattimaiset meediot, ilmestykset tai näkymättömät olennot eivät ole Jumalan Kirjan mukaisia, se johtuu siitä, ettei heissä ole valoa [vrt. engl Raamattu = "To the law and to the testimony: if they speak not according to this word, it is because there is no light in them = ...koska heissä ei ole valoa".] Raamatun totuus suojelee meitä näkymättömiltä olennoilta, jotka saattavat vaikuttaa ystävällisiltä, mutta joiden salainen suunnitelma on joko työntää ihminen kuolemaansa kohti (kuten kuningas Saulin kohdalla) tai tehdä heistä hulluja, jotka asustavat hautausmailla (muista Markuksen 5. luku). Toisaalta Saatana näyttää sallivan ammattimaisten meedioiden säilyttävän mielenterveytensä tietyn aikaa (kuten luolassa toimineen noidan) ja ansaitsevan jopa rahaa toiminnallaan. Mutta se on vain juoni. Paholainen ainoastaan voittaa aikaa ollakseen täysin varma uhreistaan. Jonain päivänä hän paljastaa oikeat värinsä.

Kerron lopuksi jotain hämmästyttävää. Jos menet internetin kautta Merriam-Websterin online-sanakirjaan ja kirjoitat hakukenttään sanat "familiar spirit" [suom. vainaja- ja tietäjähenki] ja katso, mitä löydät. Tein niin. Siinä mainitaan kaksi määritelmää. Toinen niistä on:

2: kuolleen henkilön henki, jonka meedio manaa kysyäkseen siltä neuvoa tai ennustaakseen
Tästä osasta ei ole mitään kiistaa. Nykyajan meediot uskovat tämän olevan totta ja Hollywoodin tuottajat tekevät rahaa ihmisten kiinnostuksella kuolleisiin. Mutta ensimmäinen määritelmä onkin kaikkein hämmästyttävin. Kun luin sen ensimmäistä kertaa, en voinut uskoa silmiäni. Jopa Merriam-Websterin sanakirja kertoo totuuden! Katsopa. Sanan "familiar spirit" ensimmäinen määritelmä on tällainen:
1. henki tai demoni, joka palvelee tai ohjaa jotain henkilöä (13).

Juuri tämän halusin sanoakin.

LÄHTEET

1. Katso netistä hakusana 'nekromantia'
2. Katso netistä hakusana 'kauhistus'
3. DuBois, Don't Kiss them Goodbye, s.176, korostus lisätty.
4. Browne, Visits from the Afterlife, s.43, korostus lisätty.
5. Matthew Henry's Bible Commentary (online laitos)
6. Ibid. 7. Ibid. 8. Ibid, korostus lisätty
9. Ibid 10. Ibid
11. Ibid
12 Ibid
13 "familiar spirit" Korostus lisätty.

Alkuperäinen artikkeli: Encounters with Familiar Spirits" by Steve Wohlberg

Historia | Raamattu | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Neuvonta | Opillista | Lopun ajat