UUDESTISYNTYMINEN

"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa." (Joh.3:3)
Uudestisyntyminen siis tapahtuu "ylhäältä". Kun ihminen katuu syntejään, kääntyy Jumalan puoleen ja ottaa vastaan Jeesuksen sovitustyön, Jumala uudestisynnyttää hänet Pyhän Henkensä kautta. Kaikki tämä tapahtuu Jumalan aloitteesta. Pyhä Henki näyttää hänelle synnin ja kutsuu häntä parannukseen.

Kaikki tämä tapahtuu lyhyen tai pitemmän ajan kuluessa. Me emme voi tehdä mitään kaavaa uudestisyntymisestä niinkuin emme muustakaan Pyhän Hengen toiminnasta. Tästä ajasta käytetään joskus nimitystä "etsikkoaika". Silloin Pyhä Henki näyttää ihmiselle hänen syntisyyttään ja kutsuu häntä parannuksentekoon, pyhyyteen, valkeuteen ja Jeesuksen yhteyteen. Tämä voi tapahtua kerralla tai vaiheittain. Pyhä Henki kutsuu ihmistä antautumaan kokonaan Jumalalle. Uudestisyntymässä me synnymme Jumalan lapsiksi ja saamme Pyhän Hengen sisimpäämme. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen" (Joh. 1:12).

On elintärkeää, että tiedämme olevamme uudestisyntyneitä. Silloin Pyhä Henki voi johtaa meitä. Jeesus lupasi ennen kuolemaansa: "En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne" (Joh.14:18) Vaikka Jeesus ei enää ole ruumiillisesti läsnä meidän kanssamme, Hän ei silti ole jättänyt meitä orvoiksi. Hän johtaa ja opettaa meitä kaikessa Pyhän Henkensä kautta. Tässä meidän tulee luottaa Jumalan sanaan ehdottomasti. Meidän ei pidä ajatella, että Pyhä Henki ilmenee jokaisen uskovan elämässä kielilläpuhumisena tai saa aikaan muita järisyttäviä asioita. Pääasia on, että luotamme siihen, että jokainen saa uudestisyntymisessä Pyhän Hengen. On valtavan paljon eksytystä tässä asiassa, mutta meidän on luotettava ensisijaisesti Raamatun sanaan. Saamme uudestisyntymässä myös yhden tai useampia armolahjoja. Kaikkeen tähän on suhtauduttava luottavaisesti, Jumala pitää kyllä lupauksensa. Rauhallisuus ja luottamus ovat tässä asiassa ensiarvoisen tärkeitä.

Mitä uuudestisyntymisessä sitten tapahtuu? Elämme hyvin sensaatiohakuista aikaa ja monet korostavat järisyttäviä ja huomiotaherättäviä tapahtumia. Jokainen uudestisyntyminen on ainutlaatuinen tapahtuma, suurin ihme, mitä saamme koskaan kokea! Älkäämme kuitenkaan antako muiden ihmisten määritellä, mitä meidän pitäisi siinä kokea! Kun kadumme syntejämme ja pyydämme Jumalalta niitä anteeksi, Hän tekee sen Jeesuksen sovitustyön tähden. Meidän on ehkä vaikea uskoa syntejämme anteeksiannetuiksi, mutta Jumala ei torju ketään, joka nöyrtyy Hänen edessään. Saamme kokea, että veriruskeat syntimme pestään Jeesuksen veressä niin, että ne muuttuvat lumivalkoisiksi. Saamme nyt kokea puhtautta ja pyhyyttä, joka ei ole omaa ansiotamme, vaan Jumalan lahjaa. Saamme myös rauhan sydämeemme.

Kun olemme näin päässeet maistamaan Jumalan rauhaa, varatkaamme päivittäin aikaa Jumalan kanssa viettääksemme Raamattua lukien ja rukoillen ja kuunnellen, mitä Hänellä on meille sanottavaa.

Ymmärrämme, ettei vastasyntynyt vauvakaan tule toimeen ilman huolenpitoa. Kuinka sitten uudestisyntynyt Jumalan lapsi voisi pysyä hengissä ja kasvaa ilman Isän huolenpitoa Pyhän Hengen kautta. Meidän on opittava luottamaan täydellisesti Jumalan sanaan. Jeesus lupaa, ettei Hän jätä meitä orvoiksi — Hän totisesti kaitsee ja huolehtii meistä lupauksensa mukaisesti. Se tapahtuu nimenomaan Pyhän Hengen kautta. Vähitellen me opimme huomaamaan sen. Pyhän Hengen ääni sisimmässämme on hiljainen ääni. Me teemme itse aloitteen, kun luemme Raamattua ja rukoilemme. Myös Pyhä Henki voi ottaa aloitteen ja puhua meille monin eri tavoin: esim. puhua sydämellemme, kehottaa, muistuttaa meitä tietyistä raamatunkohdista, antamalla meille rauhan jossain asiassa tai aikaansaamalla vastaavasti levottomuutta, ikäänkuin "soittaa hälytyskelloja" jne. jne. Pyhän Hengen toimintatavat ovat todellakin moninaiset. Siksi on tärkeää oppia tuntemaan ne omalla kohdallamme ja vasta toissijaisesti muiden kohdalla. Oma Jumalasuhteemme on henkilökohtainen ja samoin on Pyhän Hengen toimintakin omassa elämässämme. Älkäämme olettako, että Pyhä Henki toimii välttämättä omassa elämässämme samalla tavoin kuin jonkun toisen elämässä.

Meidän ajassamme on hyvin paljon eksytystä koskien Pyhää Henkeä. On paljon epäuskoa koskien Pyhän Hengen saamista uudestisyntymässä. Usko ja luottamus Raamatun sanaan on kuitenkin ikäänkuin peruspilari uskonelämässämme. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä peruspilari puuttuu kokonaan monista uskonsuunnista — ei ikäänkuin muisteta, että olemme uudestisyntymässä saaneet Pyhän Hengen, vaan ajetaan takaa "toista siunausta" (second blessing), Pyhän Hengen väkevää ilmestymistä. Herääkin kysymys: Ovatko nämä Pyhän Hengen takaa-ajajat uudestisyntyneitä? Heillä tuntuu olevan selvä käsitys siitä, mitä he odottavat tapahtuvaksi. Pyhää Henkeä ei voi pakottaa ilmestymään erityisellä tavalla. Tällaisen vaatimisen ja pakottamisen seurauksena voimme joutua tekemisiin toisen, villitsevän hengen kanssa. Tästä on kristinuskon historiassa runsaasti esimerkkejä. Räikeiden ilmiöiden metsästämisen sijasta seurakunnissa olisi annettava vastauskoontulleille perusopetusta Pyhästä Hengestä, hänen eri ilmenemismuodoistaan uskovan elämässä, hänen äänensä kuulemisesta jne. Kaiken tämän sekaannuksen takana on, että seurakunnissa on sekaisin uudestisyntyneitä ja uudestisyntymättömiä. Näin ei ollut alussa. Ap.t.5:13: "Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa piti heitä suuressa kunniassa." Eräs selitys tähän saattaa olla se, että uskovia on vainottu. On selvää, ettei valtiokirkkoa ole koskaan vainottu, vaan se on itse ollut vainoaja. (Seurakunnan vaellus) Pyhä Henki myös opettaa meitä. On ehkä hyvä tapa kirjoittaa niitä muistiin. Voimme ehkä käyttää niitä evankelioidessamme. Voimme myös vertailla niitä Raamatun opetukseen. Jos on epäselvyyttä siitä, mikä opetus on Pyhästä Hengestä, auttavat muistiinpanot tässä asiassa, niin että vähitellen opimme erottamaan Pyhän Hengen äänen muista äänistä.

Kristinuskossa on kysymys suhteesta. Suhteestamme Jumalaan ja Jeesukseen. Se tapahtuu Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki avaa ja kirkastaa meille Jumalan sanaa. Hän antaa meille rukousaiheita. Jeesus itse kehottaa meitä luovuttamaan Hänelle kaikki meidän taakkamme ja kysymyksemme. Aikanaan ja tavallaan Hän vastaa kaikkiin kysymyksiimme. On tärkeää, ettemme vaadi Jumalalta mitään emmekä painosta Häntä — silloin joudumme hakoteille. Emme voi vaatia Pyhää Henkeä antamaan meille tiettyä armolahjaa. Pyhä Henki jakaa meille armolahjat tahtonsa mukaan. Meiltä sensijaan vaaditaan, että otamme ne vastaan uskossa ja luottamuksessa. Meidän ei kuulu komennella Pyhää Henkeä. Sen sijaan meidän on luotettava Jumalan viisauteen tässä kaikessa. Älkäämme hätäilkö armolahjojen suhteen. Ne tulevat kyllä ilmi aikaa myöten. Joissakin tapauksissa tarvitsemme aikaa niiden kehittymiseen täyteen mittaansa. Pyhä Henki ohjaa meitä tässä kaikessa. Armolahjat (paitsi kielilläpuhumisen armolahja) on tarkoitettu seurakunnan rakennukseksi. On kuitenkin otettava huomioon, etteivät kaikki armolahjat voi toimia kaikissa seurakunnissa. Vain harvoin annetaan seurakunnissa sijaa arvioinnille (niinkuin Bereassa tapahtui). Apostolien tekojen 2. luvussa kerrotaan, että uskoontulleet antoivat kastaa itsensä ja liittyivät seurakuntaan. Seuraavat aiheemme ovatkin Kaste ja Seurakunta.

Pyhä Henki kehottaa meitä vastaanottamaan kasteen. Tässä asiassa meidän on etsittävä Pyhän Hengen johdatusta. Usein on sopivaa, että se, joka on julistanut meille evankeliumin myös kastaa meidät. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Voimme myös uudestisyntyä yksinäisyydessä, Pyhän Hengen vaikutuksesta, Raamatun sanan tai lukemamme tai elämän olosuhteiden vaikutuksesta, jotka saavat aikaan synnintunnon. Ellei asia ole selvä, on parasta, että etsimme kasteasiassa Pyhän Hengen johdatusta.

Kristuksen morsian pyykkituvassa
Kristuksen morsian pyykkituvassa osa2
E. H. Broadbent, The Pilgrim Churh, suurimmaksi osaksi suomennettu sivustollemme nimellä Seurakunnan vaellus
Michael Green, Evangelism in the Early Church
John W. Kennedy, The Torch of the Testimony
Chris Poe,
Leonard Verduin on the Diversity in Non-Catholic, Non-protestant Christianity

Michael Ramey, The Ecclesiology of Jesus in Historical Review
Leonard Verduin, The Anatomy of a Hybrid
Leonard Verduin, The Stepchildren of Reformation
Vainon teologia

Saitko Pyhän Hengen kun tulit uskoon
Kielilläpuhumisliikkeen alkuajat
Demonista voitelua seurakunnissa
Paluu kirkkojen hajaannuksesta alkuseurakunnn muotoon ja käytäntöön
Epäpyhän hengen kaste
Kielillä puhuminen
Historia | Raamattu | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Neuvonta | Opillista | Lopun ajat