Iran esiintyy usein uutisissa, koska sen ydinaseohjelma herättää kansainvälistä huolestuneisuutta. Iranin mukaan ydinohjelma on tarkoitettu siviilitarkoituksiin, ei pommien valmistukseen. EU ja USA syyttävät kuitenkin tätä islamilaista tasavaltaa yrityksestä valmistaa ydinaseita ja ne ovat vaatineet, että se luopuisi uraanin rikastamistoiminnastaan.
Iran tunnetaan shialaisen islamin kotimaana, jossa 90% sen 69 miljoonasta asukkaasta on shiialaisia. Iranin suhteet länsimaihin olivat ystävälliset Pahlavin kuningashuoneen hallitessa, mutta shaahi syrjäytettiin vuonna 1979 Ayatollah Khomeinin johtaman kansan kannattaman islamilaisen vallankumouksen seurauksena. Siitä asti Iranissa on ollut vaihtelevasti islamilaisen hallinnon tiukempi ja vapaampi tulkinta. Kun presidentti Mahmoud Ahmadinejad valittiin presidentiksi, heiluri heilahti jälleen vuonna 2005. Siitä alkaen on "epäislamilaisen käytöksen" valvonta kiristynyt huomattavassa määrin, niin että innokkaat poliisit valvovat tarkasti miesten partoja ja naisten pukeutumista.
Taliban on vapauttanut tänään kahdeksan eteläkorealaista panttivankia. Eilisen tiedotuksen mukaan Etelä-Korean hallitus ja Taliban ovat päässeet sopimukseen asiasta.
Ensin vapautettiin kolme naispuolista panttivankia -- Han Ji-young (34-vuotias), Lee Jung-ran (33) ja An Hye-jin (31). Naiset, joiden päät oli peitetty perinteisillä huiveilla, vapautettiin lähellä Ghaznin kaupungin rajaa. Nämä kolme, joiden sanottiin olevan hyvässä kunnossa, itkivät, kun heidät luovutettiin Punaisen ristin kansainvälisen komitean virkailijoiden huostaan.
Heimovanhin Haji Zahir, joka on toiminut välittäjänä korealaisten vapauttamisyrityksissä, sanoi, että hän ja kaksi muuta vanhinta olivat matkustaneet tavatakseen Talibanin edustajat ja tuodakseen naiset autolla Ghazniin. Myöhemmin vapautettiin myös viiden panttivangin ryhmä (neljä naista ja yksi mies) Punaisen ristin huostaan. Taliban on lausunut, että loput 11 panttivankia vapautetaan lähipäivinä.
Panttivankien kotimaassa Etelä-Koreassa sanoi Saemmul-kirkon pastori: "Perheet iloitsevat uutisista. Heillä on nyt kiire tiedottaa perheidensä jäsenille ja ystäville uutiset vapauttamisista". Panttivankien perheiden edustaja Cha Sung-min sanoi: "Tiesimme, että neuvotteluprosessi oli kääntymässä hyvään suuntaan, mutta emme kuvitelleetkaan, että se tapahtuisi näin pian...kun ilmoitus saapui, täällä oli valtava hälinä, kun kaikki halailivat toisiaan".
Tämä 23 kristityn ryhmä oli matkustanut Afganistaniin heinäkuussa tehdäkseen avustustyötä kouluissa ja sairaaloissa. Heidät siepattiin 19.heinäkuuta Kabulista Kandahariin matkalla olleesta bussista. Ryhmän johtaja, 42-vuotias pastori Bae Hyung Kyu ammuttiin kuoliaaksi kuuden päivän kuluttua ja toinen miespuolinen panttivanki Shim Sung-min (iältään 29) tapettiin 31.heinäkuuta. Taliban vapautti kaksi naispuolista panttivankia, Kim Ji Nan (32) ja Kim Kyong Jan (37) kaksi viikkoa sitten. (BBC/Korea Times/Reuters)
YLISTYS JUMALALLE ...näistä hyvistä uutisista ja rukoilkaamme, että loppujenkin panttivankien vapauttaminen etenee viivytyksittä.
Taliban vapautti eilen kaksi 21:stä korealaisesta kristitystä, joita on pidetty panttivankeina jo kolme viikkoa. Nämä kaski naista, Kim Ji Na, 32 ja Kim Kyong Ja, 37 vapautettiin heimon johtohenkilön huostaan, joka kuljetti heidät etukäteen sovittuun paikkaan Ghaznin maakunnassa, jossa heidät luovutettiin kansainvälisen Punainen puolikuu -järjestön edustajille. Naiset itkivät heitä luovutettaessa.
Naiset vietiin Amerikan sotilastukikohtaan Ghaznin kaupungissa, jossa heille suoritettiin lääkärintarkastus -- molempien sanotaan olevan sairaita, mutta tarkempia tietoja asiasta ei ole annettu.
Talibanin edustaja sanoi: "Olemme vapauttaneet naiset hyväntahdon eleenä toivoen, että Korean hallitus auttaa varmistamaan sen, että Afganistanin hallituksen vangitsemat Talibanit voivat palata takaisin turvallisesti...pallo on nyt Korean käsissä. Heidän on vaihdettava Taliban-vangit korealaisiin panttivankeihin."
Kaikki Etelä-Korean tärkeimmät televisiokanavat keskeyttivät normaalit lähetyksensä uutisoidakseen näiden panttivankien vapauttamisesta. Presidentti Roh Moo Hyun kiitti uutisista ja kehotti hallitustaan "yrittämään kaikin tavoin, että loput panttivangeista vapautettaisiin nopeasti".
"Olen niin onnellinen, että sisareni on vapautettu", sanoi Kim Ji Nan veli Kim Ji Woong, 35, erään kansallisessa televisiossa näytetyn uutiskonferenssin aikana, joka oli kuvattu Sammulin presbyteerisessä kirkossa Bundangissa, Etelä-Koreassa (panttivankien kotiseurakunnassa). "Mutta me ajattelemme raskain sydämin muita panttivankeja".
Toisen vapautetun panttivangin, Sun Yun-jan äiti sanoi, että oli vaikeaa olla onnellinen näistä vapauttamisista. "kaksi on tullut takaisin ruumiina, kaksi palaa sairaina -- olen hyvin pahoillani vielä jäljellejääneiden 19 panttivangin perheenjäsenten puolesta...sydämeni on pikemminkin hyvin raskas kuin onnellinen" (Chosun llbo, BBC, New York Times)
KIITOS JUMALALLE... siitä, että Kim Ji Na ja Kim Kyong Ja vapautettiin turvallisesti. Rukoilkaa, että loputkin panttivangit vapautettaisiin pian ja turvallisesti. Muistakaa myös kaikkien panttivankien perheitä Etelä-Koreassa.
He elävät epävarmassa tyhjiössä, jatkuvassa epävarmuudessa siitä, seurataanko heitä—missä he asuvat, missä he tekevät ostoksensa, missä he käyvät töissä, kenen kanssa he keskustelevat—koska he ovat kuulleet Jeesuksen kutsun "Seuraa minua".
Minkälainen on perhetaustasi?
Tällainen on BMB:n maailma. Kun he aikaisemmin kuuluivat enemmistökulttuuriin ja elivät jokapäiväistä elämäänsä turvallisesti, he olivat nyt joutuneet hyvin haavoittuvaan asemaan—he herättivät epäluuloa, heidän oma perheensä ja yhteisönsä hyljeksikin ja jopa vihasi heitä nyt.
Heitä kutsutaan kautta muslimimaailman yksinkertaisesti vain luopioiksi,
koska he ovat luopuneet islamista. Tämä sana on hyvin merkityksellinen, koska uskosta luopumista pidetään suurimpana syntinä, mihin muslimi voi syyllistyä. Muslimilaki (sharia) säätääkin, että tervejärkinen aikuinen mies, joka luopuu islamista, on tapettava.
Sen takia BMB:t elävät varjoissa ja monien kohdalla voidaan heidän kokemuksensa kiteyttää Christian Solidarity Worlwiden äskettäisen raportin otsikon sanoihin: Ei mitään paikkaa, jota voisi kutsua kodiksi.
"Useimpien kristinuskoon kääntyneiden uusi uskoo tulee ilmi, kun he tuovat kotiin kristillistä kirjallisuutta, käyvät seurakunnassa ja kun heidän elämänsä muuttuu. Perheen reaktion ensimmäinen vaihe islamista luopumiseen on olla piittaamatta siitä ja vaieta siitä..."
Kun perhe ei kykene enää salaamaan häpeäänsä yhteiskunnan silmiltä, heidät pakotetaan korjaamaan tuo "pahuus". Jos syyllinen jätetään rankaisematta, ryhtyvät muut yhteisön jäsenet korjaamaan asiaa. Miten tuo "vääryys" sitten oikaistaan, vaihtelee eri maissa, mutta vähin rangaistus on perheestä häätäminen.
Tällä tavoin BMB:istä tulee ulkopuolisia—epätoivottuja muukalaisia omissa maissaan. Heitä kohdellaan kuin ulkomaalaisia, ja vielä pahemmin: kuin umman (islamilaisen yhteisön) pettureita."
Jos haluat tukea turvatalon rakentamista näille islamista kristinuskoon kääntyneille, voit lähettää rahaa seuraavaan osoitteeseen: CCFC, PO Box 10447, Glenageary, Co. Dublin Ireland
ja esim. seuraavan tekstin: I enclose __________ euros to help furnish the House of Refuge for BMBs in Egypt.
Veli Josephin haastattelu
Sain muslimikasvatuksen Egyptissä, mutta perheeni ei ollut uskonnollinen. Isäni erosi äidistäni, kun olin lapsi ja koska hänen työnsä (paikallishallinnossa) edellytti matkustusta, sain viettää aikaa eri kaupungeissa. Jokaisella paikkakunnalla minut lähetettiin kristittyjen ylläpitämään yksityiskouluun, niin että varttuessani muodostui minulle se käsitys, että kristityt ovat hyviä ihmisiä ja lisäksi kaikki koulukaverini olivat kristittyjä.
Miten sinusta tuli kristitty?
Päätin ruveta kristityksi, kun olin opiskelemassa yliopistossa. Vietin paljon aikaa erään nuoren kristityn seurassa, joka kykeni kumoamaan tärkeimmät argumenttini kristinuskoa vastaan; Raamattu on turmeltunut kirja, kristityt palvovat kolmea jumalaa, Jeesus syntyi Jumalan ja Marian välisestä fyysisestä suhteesta.
Sen jälkeen, kun olin kääntynyt kristinuskoon, ajattelin (niinkuin tuhannet muutkin BMB:tajattelevat), että olin ainoa ihminen maailmassa, joka oli jättänyt islamin ja kääntynyt kristinuskoon. Koin olevani kovasti eristyksissä joutuessani vastaamaan tällaisiin kysymyksiin kuin: Mitä sanon perheelleni ja suvulleni? Miten voin löytää aviovaimon, jolla on sama usko kuin minulla? Mihin kirkkoon menen?
Miten kasvoit kristillisessä uskossasi?
Eräs liiketuttavani kutsui minut erääseen helluntaiseurakuntaan, jossa oli herätyskokous (en edes tiennyt, mitä herätys tarkoittaa!). Menin sinne hänen kanssaan ja huomasin sen olevan täysin erilaista kuin mitä olin koskaan ennen kokenut. Puhuja lainasi Jooel 3:10:tä "Sanokoon heikko 'minä olen sankari'" ja minusta tuntui, että hän puhui juuri minulle. Olin opetellut tämän jakeen ulkoa, koska tunsin itseni heikoksi ja ihmettelin, kuinka voisin olla vahva.
Aloin käydä eräässä rukouskokouksessa, joka kokoontui joka ilta kello 22:sta puoliyöhön ja aloin todella kasvaa. Sitä muistellessani huomaan, että sitä ennen vain tiesin Jeesuksesta, mutta nyt aloin tuntea Jeesusta.
Myöhemmin tapasin erään hyvin vanhurskaan pastorin, joka johti tunnettua seurakuntaa Kairossa. Hän "adoptoi" minut ja ohjasi ja opetti minua. Hän kastoi minut ja auttoi minua aloittamaan palvelutyön, joka saavutti muslimeja sanomalla Jeesuksesta ja ohjasi ja opetti muslimeja, jotka uskoivat Jeesukseen.
Miksi sinut sitten pidätettiin?
Egyptin salainen poliisi sai tietää toiminnastani ja he pidättivät minut (muiden islamista kristinuskoon kääntyneiden kanssa). He tiesivät, että minä olin johtaja ja niin he kohtelivat minua väkivaltaisesti. Tähän kidutukseen kuului sähköshokkeja (jossa elektrodit kiinnitettiin sukupuolielimiin, jolloin sähköshokki aiheuttaa hirveää tuskaa). He ripustivat minut myös riippumaan katosta pitkiksi ajoiksi.
Tiesitkö, että jotkut ihmiset rukoilivat puolestasi?
Eräänä päivänä vankilan komentaja kutsui minut toimistoonsa ja näytti minulle kuusi säkillistä kirjeitä, jotka oli lähetetty ulkomailta! Sitten hän poltti kirjeet meidän silmiemme edessä. Vankila tarjosi kuitenkin uusia mahdollisuuksia, sillä siellä voin jakaa sanomaa Jeesuksesta joillekin huumeiden salakuljettajille ja ylistys Herralle, joistakin tulikin kristittyjä juuri siellä vankilassa!
Mitä tapahtui, kun pääsit vapaaksi?
Hylkäsin muutaman kutsun lähteä Amerikkaan, koska tunsin, että Jumala kehotti minua jäämään Egyptiin. Menin naimisiin Maryn kanssa vuosi vapautumiseni jälkeen ja aloitin oman neuleyrityksen. Seuraavat kuusi vuotta käytin evankeliointityöhön ja muslimien opettamiseen ja ohjaamiseen ja olin mukana myös turvatalon perustamisessa, jossa ihmiset voisivat asua jonkin aikaa. Vaimoni Mary on fanaattisesta muslimiperheestä, joka oli kirjaimellisesti heittänyt hänet kadulle, kun hänestä tuli kristitty. Autoin myös näitä uusia BMB:tä [BMB=Believer from a Muslim Background=muslimitaustainen uskova] aloittamaan omat pienet yritykset (minä sain potkut kolmesta eri työpaikasta, koska olin BMB).
Onko nykyään mielestäsi helpompaa (verrattuna 1990-luvun alkuun) hylätä islam?
Ilman muuta on. Ensiksikin on yhä enemmän niitä, jotka ovat lähteneet sille tielle eikä hallitus voi vangita heitä kaikkia! Seurakunnat tuntevat nykyään tilanteen paljon paremmin ja ovat varustautuneet paremmin toivottamaan BMB:t tervetulleiksi kuin aikaisemmin. Uskon myös, että islamin ote kannattajistaan on nykyään heikompi kuin ennen. Muslimit kyseenalaistavat uskonnollisia opetuksia paljon enemmän kuin aikaisemmin ja media, mm. satelliittitelevisiot ja internet, helpottavat keskustelun käymistä.
EGYPTI:
Kevät 2010
Miksi Egypti vainoaa kristittyjä?
Keskiviikkona 6. tammikuuta 2010 kuusi koptikristittyä ja muslimihenkivartija tapettiin kirkon ulkopuolella Nagaa Hammadissa Egyptissä. Hyökkääjät ampuivat uhrit kirkon ulkopuolella ajaneesta autosta heidän lähtiessään jouluaaton messusta (joulua vietetään Egyptissä 7. Tammikuuta). Hyökkäys tapahtui sen jälkeen, kun koptipappia, piispa Kirillosia oli uhattu useasti. Kolme muslimiestä pidätettiin kaksi päivää myöhemmin ja heitä syytetään murhasta.
Ampumavälikohtaus on aiheuttanut koptien protesteja sekä Egyptissä että ulkomailla.
Egyptin hallitus reagoi hyökkäykseen uutispimennyksellä ja poliisi pidätti lähes 100 koptinuorta. Viimeksi mainitun tarkoituksena on antaa vaikutelma tasapuolisuudesta. Monet näistä nuorista ovat kertoneet, että Egyptin turvallisuuspoliisi kidutti heitä—sähköshokeilla sukupuolielimiin— koska se halusi heidän syyttävän piispa Kirillosia protestien järjestämisestä murhien takia. Vielä helmikuun lopulla oli 15 koptinuorta pidätettynä, vaikka Egyptin oikeusministeri lupasi Kairon protestien jälkeen vapauttaa heidät.
Tätä samaa taktiikkaa, jossa pidätetään sekä viattomia kopteja että muslimiepäiltyjä, on käytetty monissa aikaisemmissa tapauksissa, joissa kopteja vastaan on hyökätty. Viattomia kopteja käytetään usein ikäänkuin "panttivankeina", kun yritetään taivutella koptiuhreja, etteivät he vaatisi syytteitä hyökkääjiä vastaan. Egyptin hallitus on yrittänyt kovasti esittää hyökkäyksen yksittäisenä rikollisena välikohtauksena ja on ryhtynyt ennennäkemättömiin toimenpiteisiin antaessaan lähettiläilleen ohjeet yrittää vaikuttaa maailman mielipiteeseen, niin että se hyväksyisi tällaisen kannan ja olisi piittaamatta koptien protesteista.
Egyptin asukkaista muodostavat kristityt, jotka ovat enimmäkseen koptiortodokseja, 10%.
Nagaa Hammadin hyökkäys on viimeisin pitkässä hyökkäysten sarjassa koptikirkkoa vastaan, jota on jatkunut jo 40 vuoden ajan. Viimeisimmät hyökkäykset:
9.2.2010 Malak Saad ammuttiin kuoliaaksi koptien alueen ulkopuolella Tetan kylässä Menoufian maakunnassa. Poliisi sinetöi kylän välittömästi ammuskelun jälkeen ja Egyptin hallitus totesi myöhemmin, että poliisivartija oli ampunut Malakin vahingossa. Kuitenkin Malakin sukulainen kiistää tämän version ja toteaa, että poliisivartija oli vaihtanut muutaman sanan Malakin kanssa ennenkuin ampui hänet lyhyeltä etäisyydeltä.
16.9.2009 Muslimihyökkääjä Osama Araban puukotti 63-vuotiasta koptikristittyä Abdo George Younania yhdeksän kertaa, jonka jälkeen hän mestasi hänet tämän kaupan ulkopuolella Kairon pohjoispuolella olevassa kylässä. Hyökkääjä ajoi sitten moottoripyörällään hyökkäämään kahden muun kylän kristittyjen kimppuun. Abdon hautajaisissa surijat kantoivat julisteita, joissa luki: "Missä olet, hallitus? Terroristit aikovat tappaa meidät."
Pahin väkivaltainen hyökkäys tapahtui 2.1.2000 El-Koshehin kylässä Sohagin maakunnassa Etelä-Egyptissä. Kaksikymmenätyksi koptikristittyä tapettiin kolme päivää kestävässä mellakassa. Vaikka 89 muslimia pidätettiin ja sai syytteet, kaikki vapautettiin myöhemmin.
Vuosien 1972 ja 2009 välillä on tapahtunut ainakin 120 virallisesti dokumentoitua väkivallantekoa kopteja kohtaan, mikä osoittaa, että valtio ei ole pystynyt käsittelemään riittävän tehokkaasti uskonnollista fanatismia.
Egyptin hallitus on allekirjoittanut yleisen Ihmisoikeusjulistuksen, joka takaa oikeuden vaihtaa uskontoa. Kukaan egyptiläinen ei ole kuitenkaan onnistunut vaihtamaan uskontoaan (mikä ilmoitetaan kansallisessa henkilökortissa) virallisesti islaminuskosta kristinuskoon, vaikka kristittyjen on helppo vaihtaa halutessaan islaminuskoon.
Maher El-Gohary (56) hylkäsi islamin tullakseen kristityksi yli 35 vuotta sitten. Siitä lähtien hän on elänyt muslimin henkilöllisyystodistuksen varassa. Hän vei asian oikeuteen vuonna 2008 saadakseen virallisesti muutettua uskontonsa islamista kristinuskoksi. Hän haluaa tyttärensä Dinan (15), joka on kasvatettu kristityksi, voivan saada taatusti kristityn henkilällisyystodistuksen, kun hän täyttää 16. Dinaa pidetään virallisesti muslimina, koska hänen isänsä kristillistä uskontoa ei tunnusteta. Maher ja Dina ovat asuneet piilossa siitä alkaen, kun asia vietiin oikeuteen, koska heitä on uhkailtu. Maherin juttu hylättiin kesäkuussa 2009, vaikka hänellä oli esittää todistus kääntymisestään. Maherilta ja Dinalta on evätty Egyptistä pois muuttaminen.
On tärkeää, että Egyptin hallitusta muistutetaan jatkuvasti siitä, että sen allekirjoittama YK:n ihmisoikeuksien julistus velvoittaa sitä. Ilmaise huolestumisesi kristittyjen tilanteesta Egyptissä ja pyydä Egyptin hallitusta edistämään uskonnonvapautta ja suojelemaan kristittyjä hyökkäyksilä. Aloita viestisi sanoilla Your Excellency ja päätä se sanoilla Yours respectfully.
President Mohammad Hosni Mubarak,
Abedine Palace, Cairo, Egypt
tai email: info@embegyptireland.ie
tai Egyptin Suomen suurlähetystöön
Laurence Wagih Emil on 15-vuotias kristitty tyttö, joka asuu El-Mahala el-Kobrassa, 100 km Egyptin pääkaupungista Kairosta pohjoiseen.
Maanantaina 2. lokakuuta hän astui paikallisbussiin mennäkseen koulutunnille. Bussissa oli ennestään neljä miestä. Laurence huomasi kuljettajan poikkeavan bussin normaalilta reitiltä ennenkuin joku tarttui häneen takaapäin ja painoi kätensä hänen suulleen. Laurence palasi tajuihinsa pimeässä huoneessa, jossa oli hänen lisäkseen neljä miestä ja nainen (joka hakkasi häntä) Kairon eteläisessä kaupunginosassa Helwanissa.
Sillä aikaa Laurencen isä Wagih Emil sai useita uhkauksia tekstiviesteinä kännykkäänsä. Ottakaa mukaanne loputkin tyttäristänne ja lähtekää kaupungista tai muuten menetätte heidät yksi toisensa jälkeen." luki eräässä näistä tekstiviesteistä. Tyttö ei näytä omaksuvan islamia helpolla, mutta kyllä hän varmasti islamiin kääntyy." Eräässä toisessa tekstiviestissä uhkailtiin raiskauksella: Jos kieltäydytte [muuttamasta pois kaupungista], voimme lähettää hänet takaisin rouvana."
Laurencen onnistui kuitenkin paeta seuraavana iltana [tiistaina 3.10.] hänen sieppaajiensa ollessa illallisella Ramadanin päättymisen kunniaksi. Hän pääsi takaisin perheensä hoiviin Helwanin poliisiasemalla. Heidän oli pakko odottaa 1.00 - 4.00 aamuyöllä, kun poliisi huumasi hänet ja valmisti lausunnon, joka hänen oli allekirjoitettava, jossa hän totesi tavanneensa miespuolisen ystävänsä Kairossa ja viettäneensä yön miehen kotona. "Olemme saaneet tyttäremme takaisin vahingoittumattomana. Se on kaikkein tärkeintä. Me teemme, mitä valtion turvallisuusviranomaiset käskevät meidän tehdä." sanoi Laurencen isä. (Compass Direct)
Kaikki tällaiset tapaukset eivät pääty onnellisesti. Kaksitoista alle 21-vuotiasta kristittyä tyttöä on kadonnut vuoden 2006 aikana. Useimmissa virallisissa asioissa on 21 vuotta lain vaatima alaikäraja Egyptissä.
Heidi Salib, joka oli Church in Chains -lehden kansikuvassa kaksi vuotta sitten (jolloin hän oli 17-vuotias), kun hänet oli myös siepattu. Vaikka Egyptin poliisi on koko ajan tiennyt hänen olinpaikkansa Shoubaran kaupunginosassa Kairossa, se ei ole tehnyt mitään hänen pelastamisekseen.
KIITOS HERRALLE ... siitä, että Laurence pääsi turvallisesti takaisin perheensä luo. Rukoilkaamme Jumalan varjelusta kaikille Egyptin kristityille tytöille.
Eritrealainen gospellaulaja Helen Berhane, joka on ollut vangittuna toukokuusta 2004 saakka, on joutunut äskettäin sairaalaan hyvin huonossa kunnossa.
31-vuotiaan Helenen on kerrottu joutuneen kestämään fyysisesti huonoa kohtelua ja hän joutuu käyttämään rullatuolia jouduttuaan nyt erääseen Eritrean pääkaupungin Asmaran sairaaloista. Hänen luonaan ei ole saanut käydä vierailijoita. Ennen tätä sairaalavaihetta Helen joutui viettämään yli kaksi vuotta Eritrean vankiloissa, jonne hänet lähetettiin pian sen jälkeen, kun hän oli julkaissut gospelmusiikkilevynsä.
Helenin kerrotaan joutuneen kärsimään vankilassaoloaikanaan pitkiä aikoja konteissa ja Mai-Serwan sotilasleirin maanalaisissa selleissä. Näistä kristityistä, jotka ovat joutuneet kärsimään noissa kovissa olosuhteissa, on kerrottu useaan otteeseen. He ovat joutuneet kestämään suuria lämpötilan vaihteluita eikä heille ole sallittu lääketieteellistä perushoitoa. Helen on useaan otteeseen kieltäytynyt allekirjoittamasta paperia, jossa hän sanoutuisi irti uskostaan ja lupaisi, ettei enää osallistu seurakunnan toimintaan (Helen kuuluu helluntailaiseen Rhema-seurkauntaan).
Helen on joutunut sairaalaan ajankohtana, jolloin uhkailu Eritreassa on lisääntynyt. Viime viikolla Asmaran Adi Segdo -esikaupungin viranomaiset ovat vanginneet neljäkymmentä Kale Hiwot -seurakunnan jäsentä, joista kymmenen on lapsia. Kun sukulaiset yrittivät vierailla heidän luonaan ja viedä heille ruokaa ja huopia, heidätkin vangittiin.
Hallitus on takavarikoinut äskettäin kaiken Kale Hiwot -seurakunnan omaisuuden ja sulkenut orpokodin ja vähäosaisten lasten koulun.
Rukoilkaa:
Minun nimeni on Benjamin. Menin Sawaan suorittamaan asepalvelustani vuonna 1996. Olin siellä kahdeksan kuukautta. Siellä ollessani jouduin kärsimään hyvin usein uskoni takia.
Eritrea on pelon kourissa elävä maa. Tuo pelko on tunnistettavissa heti, kun astuu Eritreaan sieltä äskettäin palanneen vierailijan mukaan. Presidentti Isaias Afewerki, jota Eritrean kansa rakastaa ja kunnioittaa aidosti, koska hän johti onnistunutta itsenäisyystaistelua Etiopiasta 1990-luvulla, mutta jota nykyään monet pitävät diktaattorina.
Eritrean vuonna 1997 säädettyä perustuslakia ei ole vieläkään toimeenpantu. Presidentti Afewerkin entisiä ystäviä ja hallitustovereita itsenäisyystaistelun ajoilta on vangittu vuodesta 2001 alkaen, koska he ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään. Kaikki riippumattomat sanomalehdet on lopetettu ja ulkomaiset lehtimiehet karkoitettu, minkä takia Reporters without Borders (reportterit ilman rajoja) kuvaa Eritreaa "Afrikan suurimpana lehtimiesten vankilana".
Presidentti Afewerkin tärkeimpänä prioriteettina on ollut rajakiistan sopiminen Etiopian kanssa. Tämä on johtanut sotilasvallan lisääntymiseen, joka ilmenee muun muassa poliisin jatkuvina ratsioina, joissa kerätään nuoria asepalvelukseen, joka tavallisesti kestää kauemmin kuin pakolliset 18 kuukautta.
Eritrean hallitus haluaa myös antaa kuvan maan omavaraisuudesta, vaikka riippumattomien asiantuntijoiden mukaan joka kolmas eritrealainen näkee nälkää. Maaliskuussa karkotettiin maasta lukuisia avustusjärjestöjä (mm. irlantilainen Concern) ja huhtikuussa useat diplomaatit esittivät huolestumisensa siitä, että edellisenä vuonna lahjoitetut avustuserät lojuivat edelleen hallituksen varastoissa eikä niitä oltu jaettu avun tarpeessa oleville.
Kristittyjä kohtaan harjoitettu vaino on tätä taustaa vasten paremmin ymmärrettävissä. Se, että monista Eritrean armeijassa vuosina 1999-2000 Etiopian kanssa käydyssä rajasodassa taistelleista nuorista tuli evankelisia helluntaikristittyjä, huolestutti hallitusta, joka pelkäsi nuorten olevan uskollisempia Jumalalleen kuin isänmaalleen.
Tämän seurauksena suljettiin kaikki muut seurakunnat ja kirkot kuin ortodoksiset, roomalaiskatoliset ja luterilaiset kirkot ja vangittiin nk. "hellareita", mikä kertoo omalta osaltaan pelon vallassa toimivasta hallituksesta, joka puolestaan hallitsee pelon avulla. Eräs tarkkailija on sanonut: "Hallitus on vallanhimon sokaisema...he kieltävät tosiasiat...heidän tärkein tehtävänsä on pysyä vallassa".
Poliisiasemat: Monien poliisiasemien yhteydessä on pieniä vankiloita ja niissä pidetään suurta määrää kristittyjä. Eräs silminnäkijä kertoo äskettäin näkemästään: Sellit ovat pieniä -- niissä ei ole vuoteita, patjoja tai tyynyjä -- niissä on vain hyvin ohuet olkimatot. Vankilaruoka on hyvin mitätöntä: hyvin pieniä ja kovia sämpylöitä ja kaalikeittoa. Sukulaiset tuovat hedelmiä, esim. appelsiineja ja banaaneja ruoka-annosten täydennykseksi." Monet ihmiset ovat olleet telkien takana kuukausien ajan ilman syytettä. Alemseghed Hagos ja Samuel Tekie ovat pisimpään vangittuina olleita -- heidät on vangittu maaliskuussa 2002.
Wongel Mermera Centre: Tämä on pahamaineinen kuulustelukeskus, joka on Poliisiasema nro 2:n yhteydessä Asmarassa. Siellä on vangittuina yli kaksikymmentä johtavaa pastoria. Huhtikuussa heistä raportoitiin, että he olivat kokoontuneet yhteen erääseen selliin ja vankilahenkilökunnan mukaan "he vaikuttivat muihin vankeihin evankeliumillaan". Olosuhteet Wongel Mermerassa ovat erityisen kovat. Siihen kuuluu pimeä sisempi vankityrmä, jossa on pidetty lukuisia kristittyjä johtajia.
ovat indonesialaisia pyhäkoulunopettajia. He pitivät "Onnellinen sunnuntai" -lasten pyhäkoulua, jossa laulettiin kristillisiä lauluja, leikittiin leikkejä ja opiskeltiin Raamattua Etin kotona Harleguisin kaupungissa Länsi-Jaavalla. Useimmat pyhäkoululaisista olivat kristityistä kodeista, mutta mukana oli myös muutama muslimilapsi, jotka olivat saaneet luvan vanhemmiltaan käydä pyhäkoulua.
Jakartan matkalla viime pääsiäisenä eräs muslimilapsista pyysi saada Raamatun ja saikin sen eräältä opettajista. Tämän vuoksi paikalliset muslimijohtajat tekivät valituksia, jotka taas johtivat siihen, että Rebekka, Eti ja Ratna vangittiin. Heitä syytettiin "petoksesta, valheista ja viekoittelusta", joiden takia eräs lapsi kääntyi toiseen uskontoon.
Oikeudenkäynnissä oli läsnä vihamielisiä ja sotaisia islamilaisia kansanjoukkoja, jotka huusivat iskulauseita ja uhkailivat tuomaria. Ei ole ihme, että naiset tuomittiin syyllisiksi sellaisessa vihamielisessä ja kiihottuneessa ilmapiirissä. He saivat kolmen vuoden vankilatuomion. Kun tuomio julistettiin, oikeussalissa oleva kansanjoukko puhkesi huutoihin "Allahu akbar" ("Jumala on suuri").
Rebekkaa, Etiä ja Ratnaa kävi vankilassa tapaamassa amerikkalainen TV-tomittaja Jay Esteban (Christian World News), joka sai keskustella näiden kolmen naisen kanssa.
Tri Rebekka Zakaria sanoi: "Jumala käyttää meitä niin, että voimme todistaa rohkeasti muille vangeille täällä. Olemme jo johtaneet täällä kaksi naista pelastukseen ja myöskin kertoneet uskostamme eräälle musliminaiselle. Tämä on kovaa, mutta tiedän voivani miellyttää Jumalaa tekemällä Hänen työtään."
Ratna Bangun kaipaa lapsiaan, 9-vuotiasta Joshuaa ja 7-vuotiasta Christopheria -- "Toisinaan lapseni itkevät ja kyselevät, milloin tulen takaisin kotiin. Mutta heitä lohduttaa tieto siitä, että heidän äitinsä tekee työtä Jeesukselle."
Eti Pangesti omistaa sen talon Harleguisissa, jossa nämä kolme naista pitivät pyhäkouluaan. Keskustelimme Etin 10-vuotiaan tyttären, Leilan kanssa. Hän sanoi: "Olen ylpeä äidistäni, koska hän tekee tätä Jumalalle".
RUKOILE...että Jumala antaisi Rebekalle, Etille ja Ratnalle rohkeutta palvella Häntä vankilassa ja rukoile myös heidän perheidensä puolesta, sillä heillä on kovasti ikävä Rebekkaa, Etiä ja Ratnaa.
LÄHETÄ POSTIKORTTI VANKILAAN! Miltä tuntuisi olla vankilassa erossa perheestäsi, ystävistäsi ja seurakunnastasi. Kuvittele, että joku lähettäisi sinulle postikortin jostain kaukaisesta maasta. Miltä sinusta tuntuisi? Voit laittaa siihen raamatunlauseen tai yksinkertaisen kristillisen tervehdyksen: esim. Me rukoilemme puolestasi ja voit laittaa myös nimesi tai ehkäpä lapsi saattaa piirtää kortin. ÄLÄ mainitse CCFC:tä, hallitusta, politiikkaa tai evankeliointia. Muista, että vankilan virkailijat lukevat postikorttisi. Rebekka Zachariah, Ratna Bangun, Eti Pangesti Lembaga Permasyarakatan Indramayu Jalan Gatot Subroto Indramayu 45213 Jawa Barat INDONESIA
Kesä 2008
Eri puolilla Kiinaa ei ole tapahtunut havaittavaa muutosta kotiseurakuntiin kuuluvien vangitsemisissa. Ei näy myöskään merkkejä siitä, että kristittyjen vankien tuomiot olisivat lyhentyneet. Niinpä sellaiset vangit kuin 76-vuotias Shuang Shuying, kuuluisa pastori Zhang Rongliang ja seurakunnanjohtaja Wang Weiliang ovat edelleen vankilassa.
Eräs huomattava muutos on kuitenkin se, että jotkut tuomarit ovat ottaneet uudelleen käyttöön vaatimuksen, että on esitettävä todisteita kristittyjä vastaan esitettyjen syytösten perusteeksi. Tämä on johtanut joistakin kristittyjä vastaan nostetuista syytteistä luopumiseen, mm. Zhou Hengin tapauksessa, josta raportoimme viimeksi.
Huomattava kristitty kotiseurakuntajohtaja Urumqista, Xinjangin maakunnasta pidätettiin ja vangittiin elokuussa 2007, kun Kiinan poliisi takavarikoi 5000:n Raamatun lähetyksen. Häntä syytettiin "laittomista kaupankäyntitavoista". Hengiä kohdeltiin vankilassa kaltoin—varsinkin hänen ensimmäisenä kuukautenaan vankilassa. Helmikuussa päätti Urumqin tuomioistuin olla jatkamatta prosessia syytteiden perusteella riittämättömien todisteiden perusteella. Hänet vapautettiin vankilasta ja niin hän pääsi jälleen perheensä pariin.
Myös Xinjiangin maakunnasta (luoteis-Kiinassa) kotoisin oleva Alimujiang Yimiti, joka kuuluu uiguurien etniseen vähemmistöön, joutui syytteeseen toukokuussa. Yimitiä syytettiin "kumouksellisesta toiminnasta kansallista hallitusta vastaan ja kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta", joka on kuolemanrangaistuksella rangaistava rikos. Yimiti on taustaltaan muslimi, mutta kääntyi kristinuskoon yli kymmenen vuotta sitten ja lähti pienen, mutta kasvavan uiguuriseurakunnan toimintaan mukaan. Tuomari lähetti jutun takaisin alkuperäisen syytöksen laatineille poliisiviranomaisille "riittämättömien todisteiden" perusteella. Oikeudenkäyntiä seurannut Yimitin vaimo Gulnur vetosi miehensä pikaisen vapauttamisen puolesta.
(China Aid Association)
RUKOILLAAN...että Herra rohkaisee ja vahvistaa kaikkia niitä kristittyjä, jotka ovat Kiinan vankiloissa.
Yhteystiedot tässä, jos haluat tukea CCFC:n Kiinan avustustyötä lähettämällä rahaa (euroja).
CHURCH IN CHAINS UUTISKATSAUS KIINASTA 9.4.2008
Zhou Heng on vapautettu vankilasta Urumassa, Xinjiangissa, luoteis-Kiinassa. Kuuluisa kotiseurakuntajohtaja on päässyt onnellisesti takaisin perheensä pariin. Vaikka hänet vapautettiin jo 19.helmikuuta, uutinen on julkaistu vasta nyt. Zhoun tarina on julkaistu Church in Chains -lehden talven 2007 numerossa ja myös CCFC:n julkaisemassa rukouskortissa.
Zhou Heng vapautettu vankilasta
Zhou pidätettiin elokuussa 2007, kun Kiinan poliisi sieppasi 5000 Raamatun lähetyksen. Häntä syytettiin "laittomista liikekäytännöistä" ja hän on ollut vankilassa siitä lähtien. Zhouta kohdeltiin vankilassa huonosti—varsinkin hänen vankeutensa ensimmäisenä kuukautena. Vankilaviranomaiset sitoivat hänet käsiraudoilla selän taakse pidätyspäivänä. Hänet pakotettiin nukkumaan betonilattialla ensimmäisen kuukauden ajan ja hän sai käyttöönsä vuoteen vasta kun hänen vangitsemisensa oli saanut kansainvälistä julkisuutta. Zhou jakoi sellin 14 muun vangin kanssa, jotka olivat saaneet vankilaviranomaisilta ohjeen hakata hänet, jotta hänet saataisiin todistamaan itseään vastaan, mistä hän kieltäytyi.
Helmikuussa päätti eräs oikeus Urumqissa keskeyttää syyttämästä häntä puuttuvien todisteiden takia. Zhou esittää kotoaan kiitokset kaikille, jotka rukoilivat hänen puolestaan: "Minä kiitän teitä siitä rakkaudesta ja avusta, joita olette tarjonneet perheelleni. Olen teistä ylpeä. Se muistuttaa minua myös eräästä asiasta, jonka Herra Jeesus sanoi. "Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda...minä olin vakeudessa, ja te tulitte minun tyköni...Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."
Olen nyt toipumassa kotona. Vaikka olenkin vielä fyysisesti heikko, sydämeni on täynnä Pyhän Hengen rauhaa ja valoa. Keskittykäämme edelleen Isän valtakuntaan ja vanhurskauteen. Kiittäkäämme, ylistäkäämme ja palvokaamme suurta, kaikkivaltiasta ja rakastavaa Jumalaa. Room.8:26-30
Veljenne ja ystävänne: Zhou Heng (China Aid Association)
YLISTÄKÄÄ JUMALAA...Zhoun vapauttamisesta ja pyytäkää Jumalaa siunaamaan häntä hänen toipuessaan vankilassa vietetystä ajasta.
KIINA — pidätyksiä kaikkialla
Kristittyjen vainot Kiinassa eivät ole keskittyneet millekään tietylle alueelle maassa. Seuraavat lyhyet raportit antavat välähdyksenomaisen kuvan siitä, mitä eri puolilla Kiinaa on tapahtunut muutaman viime kuukauden aikana.
XINJIANG Zhou Heng, merkittävä kotiseurakunnan johtaja Urumqissa Xinjangissa on pidätetty ja häntä syytetään "laittomasta yrityshallinnosta". Zhou vastaanotti 3. elokuuta ilmoituksen saapuneesta lähetyksestä, joka sisälsi vastapainettuja Raamattuja, jotka oli lähetetty hänelle. Poliisi pidätti hänet välittömästi. Poliisi osasi ilmeisesti odottaa lähetystä. Zhou on vangittuna Xushanin vankilassa Urumqissa.
HUBEI Yhdeksän kotiseurakuntien johtajaa on tuomittu elokuussa "uudelleenkoulutukseen työtä tekemällä". Heidän tuomionsa vaihtelevat vuodesta 18 kuukauteen. Eräs johtajista nimeltä Li Mei kärsii rangaistustaan sairaalassa toistuvien pahoinpitelyjen ja kidutusten seurauksena. Näitä yhdeksää johtajaa syytettiin kristillisten virsien laulamisesta kyläläisille ja siitä, että he olivat näyttäneet eräässä hoitokodissa Jeesus-filmin.
SISÄMONGOLIA Heinäkuussa pidätti sotilaspoliisi neljä johtajaa ja he ovat vangittuina Wuhai Cityssä. Kaksi vangituista on naisia nimeltään Xie ja Chen (He ovat kotiseurakuntalähetystyöntekijöitä Henanin maakunnasta).
JIANGSU Heinäkuussa suoritti poliisi ratsian lasten lomaraamattukoulussa Jianhussa ja pidätti kymmenen seurakuntalaista, mm. pastori Zeng Zhengliangin. He pahoinpitelivät myös kahta seurakunnan työntekijää, jotka joutuivat sairaalahoitoon. Leirillä olleet 150 lasta kokivat poliisien ratsian ja leirin sulkemisen traumaattisena.
SHANDONG Kaksi evankelista lähetystyöntekijää Henanin maakunnasta pidätettiin 15. heinäkuuta. Heidät tuomittiin vuoden mittaiseen pakkotyöhön syytettyinä "pahaa kulttia käyttämällä tehdystä lain rikkomisesta". Molemmat johtajat, Zhang Geming ja Sun Quingwen kärsivät rangaistustaan Jiningissä sijaitsevalla leirillä.
SHANXI Zhou Jieming ja Niu Wenbin vangittiin 10. kesäkuuta epäiltyinä "pahaa kulttia käyttämällä tehdystä lain rikkomisesta". Molemmat pastorit pidätettiin edellisenä päivänä, kun he olivat yhdessä 12 paikallisen kristityn johtajan kanssa jakamassa Raamattuja Jiaochengissa. Heidät on sittemmin vapautettu ja tuomittu ehdonalaiseen vankeusrangaistukseen.
(Tiedot ja kuva China Aid Association)
Joka sunnuntai miljoonat kristityt menevät kirkkoon Kiinassa ilman mitään vaikeuksia. He kuuluvat hallituksen hyväksymään Kolmen Itsen isänmaallisen liikkeen kirkkoon(TSPM, Three Self Patriotic Movement). Useimmat heistä käyttävät hallituksen hyväksymän Amity Pressin painamia Raamattuja.
Miksi siis tämä 'Church in Chains' -lehden numero keskittyy Kiinaan?
Koska...joka sunnuntai vielä useammat miljoonat kristityt kokoontuvat salaisiin kokouksiin. He kuuluvat itsenäisiin seurakuntiin tai hyvin monenlaisiin eri "kotiseurakunta"verkoston seurakuntiin. Joillakin on Raamatut -- toisilla ei. He kokoontuvat Uskonnollisten asiain viraston uhan alla, joka vaatii, että kaikkien kristittyjen tulisi kokoontua TSPM-kirkoissa.
Joka sunnuntai näitä kristittyjä, jotka järjestävät tai johtavat tällaisia kokouksia, pitävät niitä kodeissaan, saarnaavat tai käyvät niissä, vangitaan, hakataan, pidätetään, kidutetaaan ja sakotetaan. Lue eteenpäin saadaksesi tietää lisää ja maailmanlaajuisen seurakunnan Herra johdattakoon sinut tukemaan heitä -- rukouksin ja toimimalla heidän hyväkseen.
Vainottujen puolesta: David Turner
Kotiseurakuntaliike on yleisnimike niille protestanttisille kristityille, jotka kokoontuvat seurakunnissa, jotka eivät hyväksy TSPM:n rajoituksia. Ne haluavat lupaa saada opettaa koko Raamattua (mukaanlukien luominen ja Jeesuksen toinen tulemus) koko seurakunnalle (myös lapsille) ja levittää evankeliumia kaikille ihmisille (myös seurakunnan ovien ulkopuolella oleville ihmisille).
Vaikka jotkut pienet ryhmät kokoontuvatkin kodeissa, monet suuremmat ryhmät kokoontuvat suuremmissa tiloissa, varastorakennuksissa ym. ja myös taivasalla. Mitään varsinaista kotiseurakuntaliikettä ei ole, vaikka monia isoja verkostoja onkin (mm. Etelä-Kiinan seurkaunta, Pieni Lauma, Fangcheng).
Jotkut kotiseurakunnat voivat toimia kärsien vain vähäisestä viranomiasten häirinnästä.
Suurinta osaa niistä kuitenkin painostetaan liittymään TSPM-seurkauntaaan. Tämä painostus voi tulla paikallisten TSPM-pastoreiden taholta tai Uskonnollisten asiain viraston paikallistoimiston taholta. Kieltäytyminen liittymästä TSPM:ään saattaa johtaa siihen, että poliisi tulee keskeyttämään kokouksen ja osallistujat pidätetään, heitä sakotetaan, heidät vangitaan ja heitä kidutetaan. Viime vuonna poliisi vangitsi vähintään 1958 kristittyä - viimeisimmän katsauksen mukaan.
Kotiseurakunnissa on kova pula Raamatuista ja kristillisistä kirjoista. Heillä ei ole lupaa ostaa Raamattuja julkisesti ja niinpä he pyrkivät painamaan niitä laittomasti Kiinassa tai jakamaan Kiinan ulkopuolelta saatuja painotuotteita. Sellainen toiminta on vaarallista, koska niissä mukana olevia uhkaavat vankeusrangaistukset, jos viranomaiset saavat heidät kiinni sellaisesta toiminnasta.
Eri arvioiden mukaan kotiseurakuntiin kuuluvien määrä vaihtelee 30 miljoonasta 80 miljoonaan.
Lisätietoa pastori Gong Shengliangista
Korea pysyi Japanin siirtomaana toiseen maailmansotaan saakka, jonka seurauksena niemimaa jaettiin kahteen osaan 38.leveyspiirin kohdalta. Neuvostoliitto miehitti pohjoisosan ja määräsi sinne kommunistisen hallituksen, kun taas (USA:n johtamat) YK:n monikansalliset joukot tukivat eteläosaa.
Äärimuslimien tappamat MALATYAN MARTTYYRIT
TURKKI
Turkki on ylpeä asemastaan sekulaarina valtiona ja uskonnonvapaudesta, jonka maan perustuslaki takaa. Hallitus tunnustaa kuitenkin ainoastaan kolme uskontoa islamin lisäksi: kreikkalaisortodoksisen, armenialais-ortodoksisen ja juutalaisuuden. Tämän takia on uskonnollisten vähemmistöjen (varsinkin kristittyjen) hyvin vaikea päästä osallisiksi tuosta luvatusta uskonnonvapaudesta.
Yksityisissä kodeissa tai vuokratiloissa kokoontuvat pienet kristilliset seurakunnat joutuvat kokemaan monia rajoituksia, kun paikallishallintovirkamiehet ovat nostaneet syytteitä seurakuntien johtajia vastaan. Suurin osa noista jutuista on kuitenkin hylätty.
Viime vuosina on Turkin hallitus tehnyt viime vuosina lukuisia uudistuksia ihmisoikeuskysymyksissä osana Turkin pyrkimyksiä päästä EU:n jäsenmaaksi. Uskonnollisen pluralismin katsotaan kuitenkin olevan uhkana islamille ja "kansalliselle ykseydelle". Niin hallituksen lausunnoissa kuin turkkilaisessa mediassakin esitetään "lähetystoiminta" kuitenkin yleensä ikävässä valossa. Suosittu televisisosarja "Susien laakso" (Valley of the Wolves) liitetään suoraan moniin kristittyihin kohdistuneisiin hyökkäyksiin. Siksi varsinkin muslimitaustaiset evankeliset kokevat olevansa uhattuja.
Nimenomaan kristittyjä syytettiin "turkkilaisvastaisuudesta" lain nojalla, jonka hallitus nyt on joutunut painostettuna kumoamaan. Tuo laki on lietsonut ennakkoluuloja kristittyjä kohtaan.
Uzbekistanin hallitus kontrolloi ankarasti uskontoa (niin islamia kuin kristinuskoakin) ja määrää kaikkien ryhmien rekisteröityvän. Viranomaiset ovat kuitenkin estäneet monien seurakuntien yritykset rekisteröityä. Kaikenlainen rekisteröimätön uskonnollinen (mm. uskonnolliset kokoontumiset ja uskosta todistaminen) toiminta on rikollinen teko. Vuosi 2009 on noudattanut aikaisempien vuosien mallia ja raportteja ratsioista, pidätyksistä, oikeudenkäynneistä, raskaista sakoista ja vangitsemisista on runsaasti.
Uskonnollisten asiain virkailija ilmoitti toukokuussa, että Raamattu on julistettu kielletyksi kirjaksi Karakalpakstanissa, joka on autonominen tasavalta luoteis-Uzbekistanissa. Muita kiellettyjä kirjoja ovat mm. eräs virsikirja, Raamatun tietosanakirja, Raamatun sanakirja, lasten Raamattu ja Mel Gibsonin elokuva "Kristuksen kärsimyskertomus" (The Passion of Christ") vuodelta 2004. Kaikki nämä tuotteet takavarikoitiin kristityiltä aikaisemmin tänä vuonna poliisiratsioissa. Ei ole selvää, miten laajalti tämä kielto on voimassa.
Sunnuntaina 15.3. terrorisminvastaiset poliisivoimat suorittivat ratsian eräässä baptistien jumalanpalveluksessa, joka pidettiin Sergei ja Olga Brislavskyn kotona Amalykissä. Poliisien mukana oli paikallisen ortodoksiseurakunnan pappi isä Igor Skorik. Hän painosti baptisteja olemaan käymättä rekisteröimättömissä jumalanpalveluksissa ja tulemaan sen sijaan hänen kirkkoonsa! Poliisi vei kaksitoista mukanaollutta baptistia kaupungin poliisiasemalle ja takavarikoi kolme Raamattua ja viisi virsikirjaa ennenkuin heidät lopulta vapautettiin.
Perjantaina 27. maaaliskuuta kahdeksan salaisen poliisin edustajaa teki ratsian yhdessä muiden paikallisten viranomaisten kanssa Pavel Nennon kotiin Taskentissa (Pavel on rekisteröidyn baptistiseurakunnan diakoni). Läsnä oli lukuisia köyhien paikallisten perheiden lapsia, joita hän ruokkii säännöllisesti. Pavel pidätettiin yhdessä Olga Smirnovan (joka oli juuri silloin valmistamassa ruokaa) kanssa. Hallituksen virkamiehet totesivat, että Pavelin on rekisteröitävä oikeusministeriössä kodissaan tapahtuva uskonnollinen toiminta. Pavel tuomittiin 15 päivän vankeuteen.
RUKOILKAAMME...Sergei ja Olga Brislavskyn, Pavel Nennon ja Olga Smirnovan puolesta, että he saisivat kokea Jumalan johdatusta jatkaessaan Hänen palvelemistaan.
Dmitry Shestakov on 40-vuotias helluntailaispastori, joka on suorittanut puolet neljän vuoden "uudelleenkasvatus"-tuomiostaan, jonka hän sai uskonnollisesta toiminnastaan. Dmitry johti helluntaiseurakuntaa (täyden evankeliumin seurakunta) osittain kodissaan Andijanissa. Maaliskuussa 2007 Dmitry tuomittiin syylliseksi "yhteiskunnallisten tai uskonnollisten järjestöjen laittomaan toimintaan" ja "äärisukonnollisia ajatuksia sisältävän aineiston levittämiseen". Tuomari määräsi myös, että Dmitryltä takavarikoitaisiin hävitettäväksi 12 videokasettia, seitsemän cd-levyä, kaksi äänikasettia ja yksi kappale uzbekistaninkielistä käännöstä kirjasta "Jesus: More than a Prophet".
Dmitry alkoi suorittaa tuomiotaan avoimella työleirillä, mutta hänet siirrettiin pian kovbemmalle työleirille Navoihin (1000 km:n päähän perheensä kodista), koska "Hän ei kadu tekemiään rikoksia."
Vankeutensa aikana Dmitryä on kielletty polvistumasta rukoukseen ja hänen Raamattunsa on takavarikoitu. Sen sijasta Dmitry on kirjoittanut muistikirjaansa raamatunjakeita, jotka hän muistaa, jotta hän voisi mietiskellä niitä. "Silloin kun minulla ei ole voimaa rukoilla, tunnen ihmisten pitävän minua pystyssä", hän on kertonut perheelleen.
Dmitryn terveydentilasta ollaan jatkuvasti huolissaan. Hänen painonsa on pudonnut 15 kg ja hänellä on korkea verenpaine. Hänen vaimonsa Marina vie hänelle lääkkeitä kerran kuukaudessa tapahtuvilla vierailuillaan.
Marina ja heidän kolme tytärtään Mariya, Sasha ja Vera ikävöivät kovasti Dmitryä. Kahdeksanvuotias Vera kirjoittaa nettisivustolla http://www.freepastordmitry.com "Hän on hyvä, hauskuudesta tykkäävä ja antelias. Me kaikki kaipaamme, että hän olisi täällä. Äiti itkee usein ja suree häntä. Pyydän Jumalaa tuomaan Isin takaisin meidän luoksemme, niin että kaikki olisi niinkuin ennenkin."
RUKOILKAAMME...että Dmitryä kohdellaan hyvin työleirillä ja että hän ja hänen perheensä saavat edelleen tuntea, että Jumala on heidän kanssaan nyt, kun he ovat erossa toisistaan.
