Al Dager

Valtakuntateologia

Osa 1

Alkuperäinen artikkeli 'Kingdom Theology' julkaistu Media Soptlight-lehdessä
vol.7, P.O. Box 1288, Costa Mesa, CA 92628

SISÄLLYS:
JOHDANTO
YLEISKATSAUS
MITÄ VALTAKUNTATEOLOGIA ON:
MYÖHÄISSADELIIKE FRANKLIN HALL 
WILLIAM BRANHAM
SHARONIN VELJET
GEORGE WARNOCK
MYÖHÄISSADE JATKUU
LÄHDEVIITTEET


JOHDANTO

Jokaisen kristityn elämässä hänen älyllinen rehellisyyteensä joutuu aitoon koetukseen ja mikä vielä tärkeämpää, sama koskee heidän omistautumistaan Jumalan totuudelle. Tällainen koetus on sitäkin voimakkaampi, kun sen aikaansaa se, että huomaamme korkeassa arvossa pitämiemme naisten ja miesten johtavan meitä harhaan joko tahattomasti tai jopa tietoisesti.

Ei ole ylivoimaista hyväksyä totuus ei-kristillisten kulttien poikkeavista opetuksista ja vaarallisista käytännöistä; kristilliset kirjakaupat ovat täynnään julkaisuja, jotka käsittelevät kulttien uskomusjärjestelmiä ja toimintaa. Mutta samoissa kirjakaupoissa myydään materiaalia, joka sisältää vääriä oppeja "syvien totuuksien" ja "uusien ilmestysten" nimikkeillä

Monet näistä opetuksista ovat saamassa yhä laajempaa hyväksyntää evankelikaalisten kristittyjen piirissä ja saamassa yhä lisää palstatilaa kristillisessä mediassa. Tämä artikkelisarja on kirjoitettu suurta tuskaa tuntien ja henkilökohtaisen itsetutkiskelun kautta, koska se iskee kristillisen seurakunnan/kirkon ytimessä esiintyviin vääriin opetuksiin (joita ei välttämättä ole arvioitu).

Tällä artikkelisarjalla on varmasti vaikutusta niihin, jotka näitä vääriä oppeja opettavat samoin kuin niihin, jotka ovat näiden opettajien oppilaita. Se saa varmasti aikaan lojaliteettien murtumista. Toisaalta tiedän myös, että se saattaa aiheuttaa lojaliteettien murtumista omankin kannattajakuntani kohdalla. Olkoon niin; jos lojaalisuus tätä tai jotain muuta palvelutoimintaa kohtaan on saanut etusijan Raamatun mukaisen Jumalaa ja Hänen totuuttaan kohtaan osoittamamme lojaaliuden kustannuksella, se, pitäisikin murtua.

Jeesus opetti juuri tätä sanoessaan: "JOka rakstaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias: ja joka rakstaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;" (Matt. 10:37).

Luukkaan 14:26:ssa Hän menee vielä pitemmälle sanoessaan, että jos rakstamme omaa elämäämme enmmän kuin rakastamme Häntä, emme ole Hänen arvoisiaan.Jos meidän oletetaan olevan uskollisia Jeesukselle, jota emme ole nähneet, jopa perheidemme ja oman itsemme kustannuksella, sitä suuremmassa määrin meidän on oltava uskollisia Hänelle verrattuina muihin ihmisiin, miten suuri vaikutus heillä sitten meihin onkin tiedoillaan ja erinomaisella puhetaidollaan.

Ovatko meitä opettavat nöyriä? Jeesus on nöyrempi. Ovatko he viisaita? Jeesus on vieläkin viisaampi. Rakastavtko he meitä? Jeesus rakastaa meitä vielä enemmän. Olkoot seurakunnan/kirkon suurimmilla opettajilla mitä hyveitä tahansa, he ovat siinä suhteessa köyhiä Jeesukseen verrattuina. Kun Jeesus vaelsi maan päällä ihmisenä, koska Hän oli luopunut kaikista iankaikkisen jumaluuden etuoikeuksista, joku puhutteli Häntä sanoillan "Hyvä opettaja". Hänen vastauksesna pitäisi nöyryyttää kaikki ne, jotka pitävät itseään tai muita korkeassa arvossa: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin." (Mar.10:17-18)

Vaikka näitä sanoja, jotka sinulle esitän, saattaa olla vaikea kestää, kehotan kaikkia, jotka ne lukevat, rukoilemaan, että Jumala valaisisi heidän mielensä ja että Hän myös suojelisi heitä viholliselta, joka haluaa vääristää totuuden näissä kysymyksissä samoin kuin minun motiivini tuodessani niitä päivänvaloon. Olen kirjoittanut kaiken tämän tietoisena omasta heikkoudestani. Sillä myönnän, että ne asiat, joita olen saanut todistaa niiden suusta, joiden opetukset tssä kyseeenalaistan, ovat saaneet minut kyselemään, mahtavatkohan nämä ihmiset kuulua Jumalalle.

On pelottavaa ajatellakin, että minä saattaisin vakavissani heittää epäilyksen varjon todellisten Jumalan ihmisten ylle vain siksi, etten ehkä ymmärrä heitä. Mutta olen vakuuttunut siitä, että se, mitä sinulle esitän on totta. Teen sen raskain sydämin, koska näiden ihmisten nimet on mainittava julkisesti heidän opettamiensa harhaoppien takia.

Kehotan sinua siis panemaan syrjään ennakkoluulosi ja tiettyjen opettajien ja oppien suosiminen. Ota tämä sanoma vastaan siinä samassa hengessä, jossa se on kirjoitettu, ei yrityksenä kylvää epäsopua veljien keskuuteen (täsät minua varmasti syytetään), vaan nöyränä yrityksenä tuoda Jumalan totuuden valoa Hänen sanansa vastaisen opetuksen aikaansaamaan pimeyteen. Kehotan sinua arvioimaan tämän kirjoituksen. Mutta samoin kehotan sinua myös arvioimaan niiden opetuksia, joita tässä artikkelisarjassa käsitelllään.

Jumala tuomitkoon ihmissydämet; se ei ole minun tarkoitukseni. Mutta jokaisen meidän on kannettava vastuu sen tuomitsemisesta (arvioinnista), mitä meitä pyydetään uskomaan.


YLEISKATSAUS

Jokaista Jumalan liikettä seuraa Saatanan vastaliike, jonka tarkoituksena on temmata tuo totuuden siemen pois niiltä, jotka haluavat kirkataa Jumalaa elämällään. Aivan heti seurakunnan aikakauden alusta lähtien Saatana on pyrkinyt tuhoamaan Jumalan työn ja saada vapautetut sielut takaisin ihmistekoisen uskonnon orjuuteen.

Helvetin portit eivät kuitenkaan ole pystyneet vastustamaan seurakuntaa Saatanan joukkojen valtavasta voimasta huolimatta eivätkä koskaan pystykään siihen. Toisinaan saattaa näyttää siltä, että seurakunta on kukistettu. Mutta jopa niinä 12 sorron vuosisatana, joina Rooman paavinvalta hallitsi väittäen omistavansa apostolisen auktoriteetin siihen, oli kuitenkin uskollisia pyhiä, joitka pitivät suhteensa Jumalaan puhtaana -- vaikka heillä ei aina ollutkaan täydellistä ymmärrystä kaikesta, mikä koskee kristinuskoa. Me emme varmastikaan voi sanoa, että Jumalan armo olisi tehty tyhjäksi tuona ajanjaksona.

Myöskään 1500-luvun uskonpuhdistajilla ei ollut todellakaan täyttä ymmärrystä kristinuskosta, niin että he olisvat voineet johtaa kannattajansa täydelliseen sopusointuun Jumalan sanan kanssa. Jumala on kuitenkin lisännyt sanansa ymmärrystä milloin siellä milloin täällä jae jakeelta ja käsky käskyltä.

Vuoden 1906 (Los Angelesin) Azusa-kadun herätys merkitsi tämän päivän helluntailaisuuden alkua. Pyhän Hengen kaste koettiin laajalti tuon heärtyksen puhjetessa ja monet kristityt puhivat vierailla kielillä, jotka tulkittiin ja näin julistettiin Jumalan ihmeellisyyttä. Tästä Jumalan liikkeestä kasvoi suurten seurakuntien järjestelmä, joka irrottautui jäykistyneen protestanttisuuden muodollisuudesta.

Käytännöllisesti katsoen yhdessä yössä syntyi erilaisia helluntailaisia uskonsuuntia kuten Assemblies of God ja the Church of God, jotka menestyivät kannattajakunnan kasvaessa. Syntyi myös monia itsenäisiä helluntaiseurakuntia. Koko seurakunta sai näin nähdä uuden elinvoimaisen innostuksen aallon syntyvän Jumalan puoleen. Ja jos ihmiset osana sitä parantuivat sairauksistaan ja vapautettiin demoneista, sen parempi. 

Mutta tämän Jumalan liikkeen mukana tuli Saatanan voimien vastahyökkäys. Saatana alkoi toimia valkeuden enkeliksi pukeutuneena näyttäen omaa voimaansa, koska se käsitti, että ihmiset kaipasivat Jumalan voiman ilmenemistä, mutta monet eivät innostukseltaan malttaneet paneutua Jumalan sanan antaman perustuksen vahvistamiseen eksytyksiä vastaan. Tällä tavoin se pyrki eksyttämään kristityt pois Herrastaan ja keskittämään huomionsa kaikkiin niihin iloihin, joita he saavat henkilökohtaisista "kokemuksista" -- ja kaikki tämä tietenkin Jeesuksen nimissä.

Uskon, että vuonna 1906 tapahtunut helluntailiikkeen räjähdysmäinen synty oli Jumalan valtava liike, jonka tarkoituksena oli valmistaa Hänen seurakuntansa 1900-luvun ainutlaatuisiin haasteisiin ja osoittaa maailmalle, että Jeesus ei ole kuollut, vaan elää nyt ja iankaikkisesti.

Hengen armolahjojen ilmeneminen koskee yhtä hyvin meitä kuin ensimmäisen vuosisadan seurakuntaa. Ja niitä tosiaankin tarvitaan meidän aikanamme enemmän kuin koskaan. Meidän on varjeltava armolahjoja huolellisesti emmekä saa käyttää niitä väärin niinkuin niin monilla on tapana, jotka ovat liiallisessa innossaan tehneet tyhjäksi Jumalan työn elämässään. 

Ihmeet, merkit ja parantumiset ovat hyviä asioita niinkauan kuin ne ovat Jumalasta. Ongelma onkin siinä, että emme aina kykene erottamaan ovatko ne Jumalasta vai Saatansat. Sillä Raamattu antaa meille runsaasti todisteita siitä, että samoin kuin Jumala Saatanakin voi tehdä ihmeellisiä ihmeitä (2.Moos.7:8-15; Mark.13:22; 2.Tess. 2:9; Ilm.13:11-18).

Tässä ei ole kysymys siitä, ovatko ihmeet todellisia vai väärennöksiä; Saatanan ihmeet eivät ole väärennöksiä sen enmpää kuin ulkomaan valuutta on oman maamme valuutan väärennös. Valheelliset "ihmeet" ovat sellaisia ammattimaisten taikureiden ja huijareiden tekemiä silmänkääntötemppuja, jotka haluavat niiden avulla lypsettyä rahaa ihmisiltä. Sen sijaan henkimaailman aikaansaama ihme on aito, olkoon se sitten Jumalan tai saatanan aikaansaama. Saatanan parantamisihmeet eivät ole harhakuvitelmia; ne ovat todellisia. Se juuri tekee niistä vaarallisia.


Helluntailaisuuden puolustuskyvyttömyys

Kaikissa teologisissa järjestelmissä on ongelmansa. Fundamentalismiin liittyy usein sellaista legalismia, joka ei ole Jumalan tarkoittamaa eikä Raamattuun perustuvaa. Reformoiduista kirkkokunnista puolestaan on lähtöisin "vapautuksen teologia" --  "yhteiskunnallinen evankeliumi", jolla ei ole muistuta kovinkaan paljon todellisen kristinuskon dynamiikkaa.

Nämä ovat syntyneet paljolti sen vuoksi, että puhdasoppinen kristikunta on ollut tyytyväisenä muodollisuuteen, joka kieltää jumalisuuden voiman. Lyhyesti sanottuna ovat kaikki krikolliset suuntaukset sallineet eksytyksen hiipiä keskuuteensa.

Helluntailaisuuden puolustuskyvyttömyys eksytyksille johtuu siihen pysyvästi jääneestä tunnevaltaisuudesta. Tottakai helluntailaiset rakastavat jeesusta ja haluaisivat säilyttää oppinsa puhtaana. Mutta elleivät he koettele kaikkea opetusta Jumalan sanalla ja tiedosta, että kokemukset ovat vasta toisella sijalla totuuteen verrattuna, eksytyksellä on vapaa pääsy sen keksuuteen.

Haluan muistuttaa lukijaa Paavalin varoituksesta Korinton seurakunnalle hänen puhuessaan valheapostoleista ja vääristä työntekijöistä, jotka esiintyvät Kristuksen apostoleina: "...sillä itse saatana tekeytyy valkeudenenkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansa tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen. (2.Kor.11:14-15)

Saatanan palvelijat saarnaavat vanhurskautta, korkeaa moraalia ja perhe-elämää. He saarnaavat pornografiaa, rikoksia, homoseksuaalisuutta, abortteja ja maailmanjärjestelmän turmeltuneisuutta vastaan. Vaikka nämä ovatkin tärkeitä ja laillisia asioita, niiden perusteella ei voida päätellä onko joku ääni Jumalasta vai saatanasta.

Monet kultit korostavat vanhurskautta ja korkeaa moraalia. Ainoa testi, jolla henkiä voidaan arvioida on jakavatako ne oikein Totuuden sanaa. Ei edes ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta saarnaamisen perusteella voida päätellä onko henki, joka puhuu Jumalasta vai Saatanasta.

Monet kultit kutsuvat Jeesusta "Herraksi ja Vapahtajaksi" ja "ainoaksi tieksi Isän luo". Mormonit uskovat Herran ruumiilliseen ylösnousemukseen. He ja Jehovan todistajat todistavat, että he ovat pelastuneet armosta sukon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen. Mutta nämä syvällisemmät opetukset, joihin kannattajat vähitellen aivopestään,  tekevät tyhjiksi nämä  julistukset. Saatana käyttää samaa taktiikkaa erilaisten itse seurakunnan sisällä esitettyjen "uusien paljastusten" avulla.

Akanat ovat totisesti jyvien keskuudessa. Täsät syystä kristittyjen on opittava erottamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin se henki, joka on opettajan sanojen takana. Useinkin evankeliumin puhtaus ja yksinkertaisuus menetetään tällaisten uusien opetusten myötä, jotka vallatessaan alaa mitätöivät evankeliumin ja eksyttävät kuulijan demonisiin oppeihin (1.Tim. 4:1).

Nöyryyden pitäisi herättää jokainen ihminen mmyöntämään puolustuskyvyttömyytensä ja lisäämään puolustustaan. Tämän pitäisi pitää erityisesti paikkansa helluntailaisten ja muiden kohdalla, jotka uskovat Jumalan toimivan edelleenkin yliluonnollisella tavalla. Koska me olemme vastaanottavaisempia yliluonnollisille vaikutteille, meidän pitäisi myöntää herkkyytemme henkimaailman suhteen -- sekä Jumalan että saatanan toiminnalle. Jumalan sanan mukaan "pienikin haptaus hapattaa koko taikinan" (1.Kor. 5:6; Gal.5:9).

Kaikki ihana opetus ja hengellinen ymmärrys, jota joku tuo esiin kumoutuu silloin, jos hänen opetuksessaan on ripoteltuna väärää oppia 99 prosenttiin totuutta. Emme tahdo tällä sanoa, että jokainen, joka on langennut eksytykseen ja sen "hengellisyyden" valtaan joutuneena levittää sitä toisille, ei ole pelastunut. Kukaan ei omista koko totuutta ja kaikilla on vaara yrittää saada Raamattu sopimaan omiin opillisiin käsityksiin ja lempiteorioihin.

Mutta niiden tuomio on kuitenkin suurempi, jotka opettavat toisia, jos he johtavat muita harhaan vaikka se tapahtuisikin vanhurskauden nimissä (Jaak.3:1), Monet haluavat olla opettajia, mutta he eivät tiedä, mistä puhuvat tai mistä he sanovat olevansa niin varmoja: (1.Tim.1:7). Sen takia Jeesus kehotti Efeson seurakuntaa koettelemaan niiden sanat, jotka kutsuivat itseään apostoleiksi (Ilm.2:2).

Nämä totuudet meidän on pidettävä mielessämme tutkiessamme tätä "valtakuntateologiaksi" kutsuttua ilmiötä ja sen vaikutuksia seurakuntaan.


MITÄ VALTAKUNTATEOLOGIA ON?

"Valtakuntateologian" leiriin kuuluu useita liikkeitä, joiden opetukset ovat yleensä ottaen huomattavan samankaltaisia paitsi että ne eroavat toisistaan joissakin kohdissa. Nämä liikkeet -- vaikka ne suuremmassa tai vähemmässä määrin haluavatkin väittää, ettei heillä ole mitään tekemistä noiden muiden liikkeiden kanssa -- ovat riittävän samankaltaisia eskatologisten ja teologisten näkemystensä perusteella, jotta ne voidaan sijoittaa kaikki yhteisen nimikkeen alle, josta käytämme nimitystä "valtakuntateologia".

Nämä liikkeet perustuvat kaikki samalle 1900-luvun puolivälin uushelluntailaisuuden perustalle. Ne ovat saaneet toinen toisiltaan tarvittavaa tukea kehittäessään strategiaansa tavoitteena saavuttaa ylivoimainen asema kristittyjen keskuudessa. Kaikki ne mainostavat kiihkeästi "uusia ilmestyksiään", joiden on määrä valmistaa seurakunta "Jumalan seuraavaan liikkeeseen", joka tuo meidät lähemmäs Valtakunnan aikakautta (jolloin Jumala hallitsee maan päällä). 

Huomattavimmat näistä liikkeistä ovat:

Tutkimme koko tämän artikkelisarjan ajan näitä liikkeitä ja niiden huomattavimpia kannattajia. Mutta on tärkeää, että esitän aluksi yleiskuvauksen valtakuntateologiasta itsestään ja sen dynamiikasta.
Valtakuntateologian opetukset

Valtakuntateologian peruslähtökohta on, että ihminen menetti maapallon hallintavallan, kun aatami ja Eeva lankesivat saatanan houkutukseen Eedenin puutarhassa.

Tuolloin Jumala "menetti maapallon hallinnan" Saatanalle ja on siitä alkaen etsinyt "liiton kansaa", joka olisi Hänen "ulokkeensa" tai "ilmauksensa" maapallolla ja ottaisi hallintavallan takaisin Saatanalta. Tämän suorittavat nk. "voittajat", jotka antautuessaan Jumalan Valtakunnan aikakaudelle tarkoittamien apostolien ja profeettojen auktoriteetin ottavat hallintaansa maailman valtakunnat.

Nämä valtakunnat on määritelty yhteiskunnallisiksi instituutioiksi, kuten esim. "kasvatuksen "valtakunta", luonnontieteen "valtakunta", taiteen "valtakunta jne. Ennen kaikkea on olemassa politiikan tai hallituksen "valtakunta".

Tämä viittaa tietenkin siihen, että sotilas- ja poliisivoimat keskitetään niiden käsiin, jotka hallitsevat Valtakunnan aikakautena. Heitä nimitetään "monijäseniseksi poikalapseksi" (manymembered man child), jonka valtakuntateologian kannattajat uskovat olevan Ilm.12:1-5:n täyttymys: "Ja näkyi suur merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä...Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla;

Valtakuntateologian kannattajat otaksuvat, että seurakunta (joidenkin mukaan ainoastaan pieni joukko seurakunnasta, joita kutsutaan "voittajiksi") on tuo poikalapsi viimeisten päivien apostoleiden ja profeettojen auktoriteetin alla ja että sen velvollisuutena on sammuttaa kaikki kapinointi ja vahvistaa vanhurskaus. Tämä edellyttää yliluonnollista voimaa ja Pyhän Hengen armolahjojen täyttä käyttöönottoa.

Tämä teoria perustuu ajatukseen, että kaikki valta taivaassa ja maan päällä on annettu Jeesukselle. Koska uskovissa asuu sama Pyhä hneki, joka asui myös Jeesuksessa, meilläkin on kaikki valta sekä taivaassa että maan päällä; Meillä on luova voima uskoa ja puhua todellisiksi asioita, joita ei ole olemassa ja siten me voimme vaikuttaa Valtakunnan aikakauden tulemiseen.

Monijäsenisen poikalpsen on otettava maa hallintaansa ennekuin Jeesus voi palata takaisin. Valtakunnan aikauden tulolle on välttämätöntä "Daavidin ilmestysmajan palauttaminen", joka määritellään Kristuksen morsiamen täydellistämisen loppuunsuorittamiseksi -- eli seurakunnaksi, jossa ei ole tahraa eikä ryppyä. 

Valtakunnan aikakautena (tai sen jälkeen kun kaikki on alistettu auktoriteetin alle tuona aikakutena) Saatana ja kaikki Jumalan viholliset alistetaan monijäsenisen poikalapsen jalkojen alle. Tässä täyttyy 1.Kor. 15:25-26: "Sillä hänen (kristuksen) pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki vihollisensa jalkojensa alle".
Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.

Johtopäätös, jonka mukaan monijäseninen poikalapsi alistaa Jumalan viholliset "jalkojensa alle" perustuu siihen, että Jeesus on kristuksen pää ja seurakunta on Kristuksen ruumis. Ja missä muualla voivat jalat olla kuin ruumiissa? monet valtakuntateologian liikkeessä olevat väittävät, että kun tässä raamatunkohdassa puhuaan Kristuksesta, tarkoitetaan itse asiassa seurakuntaa, joka on Kristuksen ruumis. Siksi heidän on välttämättä iskostettava krisittyjen mieliin ajatus, että koska olemme Kristuksen ruumis, me olemme Kristus.

Toisin sanoen meillä on Hänen jumalallinen luontonsa. Huomaa, että tämä ajatus, joka on samanlainen kuin mind science -kultissa ja muissa väärissä uskonnoissa, erottaa toisistaan "Kristuksen" voitelun ja Jeesuksen ja antaa sen kaikille, joilla on tietty tieto ja hengellinen taso. Tämä on harhaoppi, joka on yhtä vanha kuin seurakunta. Se perustuu kreikkalaiseen filosofieen koulukuntaan, joka tunnetaan gnostilaisuutena.


Ei ylöstempausta

Kovan linjan valtakuntateologian kannattajille on olennaisen tärkeää "ylöstempauksen" kieltäminen. yöstempasuhan tarkoittaa sitä, että seurakunta temmataan jonain hetkenä Herraa vastaan yläilmoihin, niin että se voi olla Hänen kanssaan, kun jumalan viha vuodatetaan maan päälle.

Tämä tapahtuma nollataan selittämällä, että se on vain mukaansatempaava innostuksen tunne siitä, että Herra tulee takaisin ottamaan vastaan valtakunnan meiltä. Toisin sanoen kaikki ikäänkuin tempautuvat innostuneisuuden tutneeseen, kun Hän palaa takaisin. Tämä selitys jättää huomiotta sen seikan, että tällaista merkitystä ei alkukielen kreikankielisellä sanalla ole, vaan se on englanninkielen idiomaattinen ilmaus.

"Minä tempauduin mukaan elokuvan tapahtumiin" (Tai johonkin muuhun kiihottavaan asiaan) ei vastaa 'harpazo' sanan merkitystä 1.Tess. 4:17:ssä, 2.Kor.12.2-4:ssä ja Ilm. 12:5:ssä, jotka kuvaavat meidän ruumiidemme ylöstempausta taivaaseen ja Ap.t. 8:39:ää, jossa Henki tempaa Filippuksen toiseen paikkaan.

Sen takia, koska ei tapahdu mitään fyysistä seurakunnan ylöstempausta tai tempausta (joidenkin mukaan vasta kun seurakunta on saanut hallintavallan astustajiltaan), ei tapahdu mitään Israelin valtakunnan ennalleen asettamista.

Valtakuntateologian kannattajat ovat oikeassa sanoessaan, että seurakunta on hengellinen Israel, mutta he eivät myönnä sitä, että Jumala on luvannut saattaa ennalleen Israelin valtakunnan ja käsitellä Israelin kohtalon tulevana Danielin seitsemäntenäkymmenentenä vuosiviikkona. Kaikki tulevaa Israelia koskevat proetiat -- niin Vanhassa kuin Uudessakin Testamentissa -- sovelletaankin koskemaan seurakuntaa.

Hesekielin kuivien luiden henkiinherättämisen (Hes. 37:1-11) sanotaan tarkoittavan seurakunnan palauttamista Baabelista (seurakunnan jakautumisesta eri kirkkokuntiin ja suuntauksiin) täydelliseen ykseyteen. Kaikilla uskovilla on sama mieli, samat ajatukset ja  samat päämäärät, jotka valtakunnan aikakauden apostolit ja profeetat ovat hahmotelleet uusien ilmestysten myötä.
Seurakunta on epäonnistunut

Toinen valtakuntateologian eskatologinen näkemy on, että suuren ahdistuksen aikaa ei käsitetä aikana,jolloin antikristus hallitsee ja sotii Jumalan kansaa vastaan, vaan pikemminkin ahdistuksen aikana maailmalle, koska Jumalan tuomiot kohtaavat sitä Hänen kansansa välityksellä.

Jotkut eivät pidä antikristusta ihmisenä tai edes hallitusjärjestelmänä, vaan Kapinahenkenä Jumalan auktoriteettia vastaan -- Jeesuksen ilmestymistä vastaan lihallisesti apostoleissa ja profeetoissa, sen mukaisesti kuinka he tulkitsevat 1.Joh.4:2:n ja 2.Joh.7:n.

Koska mitään "ylöstempausta" ei tapahdu eikä Jeesus tule takaisin ennenkuin seurakunta on perustanut valtakunnan apostolien ja profeettojen johdolla, suurin osa valtakuntateologian kannattajista lukeutuu mid- tai postmillenialisteihin: Jeesus tulee takaisin tuhatvuotisen valtakunnan alettua tai vasta kun se on toteutunut täydellisesti.

Jotkut eivät usko ollenkaan tuhatvuotiseen valtakuntaan. He uskovat, että Hän ei tule milloinkaan takaisin henkilökohtaisesti tai että Hän on jo tullut takaisin oman sukupolvensa aikana, jolloin seurakunta saa ottaa maan hallintaansa. Siten  seurakunta on heidän mielestään epäonnistunut tehtävässään, joka heidän käsityksensä mukaan on maan ottaminen hallintaansa.

Seurakunta on epäonnistunut siitä syystä, että se ei ole ymmärtänyt, mitä Jeesus tarkoitti käskiessään opetuslapsiaan todistamaan Hänestä kaikkialla maailmassa.

Todistaminen tarkoittaa sitä, että näytetään valtakunta maan päällä: ottamalla hallintavalta, saattamalla kaikki tottelemaan Kristusta. Jotta seurakunta voisi näyttää valtakunnan, sen täytyy olla yhtä apostolien ja profeettojen alaisena ja lisäksi sen täytyy vielä menestyä, niin että se on saanut hallintaansa kaiken maallisen materiaalisen rikkauden.

Koska "Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri, ja ne, jotka siinä asuvat" (Ps. 24:1), maailma on meidän, koska me olemme yhdessä Kristuksen perillisiä. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta ilman Jeesuksen hallintaa meidät jätetään sellaisten ihmisten armoille, jotka oman käsityksensä mukaan ovat "voittaneet" kaikki inhimilliset viat ja kuvittelevat toimivansa täydellisesti Jumalan tahdon mukaan.

Koska kaikki viholliset mukaanluettuna kuolema on alistettu "voittajien" jalkojen alle, on välttämätöntä, että hallintavaltaan sisältyy "kuolemattomuus" (tai vähintäänkin elämä "jumalallisen terveinä" samoin kuin "jumalallisen varakkaina ja menestyvinä".)



Todistajien pilvi

Jotta seurakunta saisi alistettua kapinoivan maailman hallintavaltaansa, vaatii tuon suuren tehtävän loppuunsaattaminen yliluonnollista apua ei ainoastaan Jumalalta, vaan myös enkeleiltä ja "suurelta todistajien pilveltä" (Kristuksessa kuolleilta), jotka ovat eläneet meitä ennen.

Heidän henkiensä ja meidän henkiemme välinen yhteys luo kommunikaatiokanavan, jota pitkin välitetään ilmestyksiä, jotka ohjaavat seurakuntaa sen tehtävässä.

Erityisesti apostoleilla ja profeetoilla tulee olemaan yhteys henkimaailmaan Jeesuksen ilmestymisten, enkeleiden ja edesmenneiden pyhien kautta. Itse asiassa sellaisesta yhteydenpidosta on jo raportoitukin kristillisessä mediassa.

Valtakuntateologia käsittää pääasiallisesti silloin tapahtuvan Jeesuksen toisen tulemisen toteutuvan kahdessa vaiheessa

Joissakin piireissä uskotaan, että voittajista on tullut kuolemattomia -- he ovat saavuttaneet ns. "ylösnousemuselämän".

Valtakuntateologian piirissä uskotaan yleisesti, että olkoot voittajat sitten kuolemattomia tai ei, heidän tehtävänään on puhdistaa maa pahoista vaikutteista. "Pahantekijöiden" on käännyttävä tai muuten heitä rangaistaan ja/tai heidät "tuhotaan maan päältä".

"Pahantekijöitä" ovat vaihdellen ryhmän mukaan huumeiden käyttäjät, murhaajat, lasten pahoinpitelijät, varkaat, prostituoidut ja muu sellainen "roskajoukko", joiden puolesta Jeesus kuoli. Lukijaa kiinnostaa ehkä kuitenkin kuulla, että monien valtakuntateologiaa opettavien mielestä termi "pahantekijät" tarkoittaa ketä tahansa, joka kieltäytyy alistumasta Jumalan auktoriteetin alle (jotka ovat viimeisten aikojen apostoleita ja profeettoja).

Ne, jotka alistuvat, sinetöidään otsaan "Jumalan merkillä", jolloin he säästyvät tulevalta tuomiolta.


Joitakin eroavuuksia

Käsitellessämme näitä opetuksia kutakin erikseen ja järjestyksessä, pitäkäämme mielessä, että jotkut liikkeet ovat enemmän ääriliikkeitä kuin toiset ja että jokainen niistä on jossain suhteessa ainutlaatuinen suhteessaan valtakuntateologian perusoppeihin.

Itse asiassa jokainen näihin eri liikkeisiin kuuluva ei ole välttämättä yhtä mieltä muiden liikkeeseensä kuuluvien kanssa saati sitten muihin valtakuntateologian liikkeisiin kuuluvien kanssa. Joka tapauksessa kaikissa näissä liikkeissä on niin paljon aksyttävää opetusta, että niiden opetukset kannattaa koetella huolellisesti Jumalan sanalla. Jokainen niistä propagoi joitakin tai kaikkia valtakuntateologian elementtejä.

On muitakin melko merkillisiä opetuksia, joita ei tässä käsitellä tarkemmin, mutta jotka lisäävät valtakuntateologian okkultista väritystä. Käsittelemme niitä sitä mukaa kuin etenemme.

On tärkeää ymmärtää, etteivät kaikki edellämainittuihin erilaisiin liikkeisiin kuuluvat usko kaikkea valtakuntateologian opetusta. Monet veljeilevät tietämättömyydessään niiden kanssa, joiden opit kauhistuttaisivat heitä, jos he tietäisivät niistä.

Vaikka sanonta "seura tekee kaltaisekseen" ei aina oikeuta syyllistämään, järjestelmäälinen veljeily ja tuki ovat riittävä peruste vähintäänkin epäilemään, että asianomaisella on samanlaisia käsityksiä kuin niillä, joita hän tukee ja joiden yhteyttä hän etsii.


Terminologiaa

Kuten kaikissa veljeskunnissa, valtakuntateologian piirissäkin käytetään määrätynlaista, sille tyypillistä terminologiaa. Tuntiessamme tuota terminologiaa voi näiden avainsanojen käyttö viitata siihen, että puhuja saattaa olla tämän liikkeen kannattaja. 

Muutama tyypillinen sana ei vielä todista tietenkään vielä mitään. Mutta niiden runsas ja järjestelmällinen käyttö ja riippuvuus valtakuntateologialle tyypillisistä sanoista antaa aihetta huoleen ja opettajan oppien lisätutkimuksiin. Monet kätkevät todelliset uskomuksensa muilta paitsi sisäpiiriin kuuluvilta, etteivät he paljastuisi liian aikaisin Kristuksen ruumiille laajemmalti.

Sitten kun olet tutustunut tähän terminologiaan, kehotan sinua olemaan tuomitsematta perusteettomasti, vaan hankkimaan lisätietoa opettajan todellisista uskomuksista (Ap.t.17:11).

Ole varovainen, kunnes olet saanut selvyyden siitä, mitä hän uskoo. Seuraavassa esitetty valtakuntateologiassa käytetty terminologia olkoon siis hälytysmerkki, vaikka he puolustelevatkin sen käyttöä suurelta osin "raamatullisena":
Korostan vielä uudestaan sitä, että muutamien tällaisten sanojen käyttö - ainakaan kohtuullisesti käytettyinä - ei vielä ole riittävä peruste puhujan tai kirjoittajan tuomitsemiseen (kts. joh.7:24). Korostan tätä, koska tiedän, että minua syytetään liian pikaisista johtopäätöksistä ja ihmisten niputtamisesta heidän käyttämiensä sanojen perusteella. Kehotan varovaisuuteen ihmisten torjumisessa tai hyväksymisessä ainoataan heidän käyttämänsä terminologian perusteella.

Olen kuitenkin varma, että siihen mennessä kun olet lukenut koko artikkelisarjan loppuun ymmärrät, mistä syystä näiden termien käyttö kertoo paljon puhujan uskomuksista. Artikkelisarjan lopussa on esimerkinomainen kysely, jota voi käyttää saadakseen selville kenen tahansa opettajan suhteen valtakuntateologiaan. Sitä voidaan käyttää varotoimena, ettei vain syyllistyisi tuomitsemaan etukäteen ketään - opettajaa tai oppilasta - virheellisesti. 

Tämän sanottuamme tutkimme nyt valtakuntateologian juuria ja vaikutuksia ja eri liikkeitä sen sisällä.


MYÖHÄISSADELIIKE

Tutkimusta tehdessä käy ilmeisen selväksi, että valtakuntateologia on saanut alkunsa 1910-luvun "myöhäissadeliikkeenä" tunnetun ilmiön nimekkäimpien johtajien opetuksista.

Nämä opettajat sekoittivat yhteen helluntailaista intoa ja yliluonnollisia manifestaatioita, joiden huomataan, kun nitä tarkemmin tutkitaan, saaneen vahvoja vaikutteita okkulttisesta maailmasta. Tuon ajan varomattomat uskovat, jotka joutuivat kosketuksiin elämässään näiden yliluonnollisten ilmiöiden kanssa eivät olleeet tottuneet okkultiikkaan ja he ottivat nämä ilmiöt vastaan Jumalan voimana.

Nykyään me näemme helluntailaisuudessa samanaikaisesti sekä todellisia Pyhän Hengen ilmiöitä että Saatanan okkulttisia ilmiöitä. Jotta voisimme päätellä, mitkä ovat Jumalasta ja mitkä vastustajasta, tämän myöhäissadeliikkeeksi kutsutun liikkeen historian tuntemisesta on apua. 

Siksi esitän nyt jonkinlaisessa koronologisessa järjestyksessä tuon ajan eri opettajien vaikutusta toinen toisiinsa ja mitä vaikutusta niillä on aikamme seurakuntaan.


FRANKLIN HALL

Syksyllä 1946 perustettiin "suuri paaston ja rukouksen heärtyskeskus" San diegoon Kaliforniaan. Franklin Hallin (Jack Walkerin avustuksella. Walker oli lapsievankelista "Little David" Walkerin isä) johtamana opetus paastosta keinona saada aikaan herätys ja seurakunnan "ennalleenasettaminen" (restoration)levisi kautta koko helluntailiikkeen. (1)

Muita hengellisen työn tekijöitä, jotka olivat mukana paasto- ja rukouskeskuksen alkuvaiheessa olivat: Tri Waltrip (Kathryn Kuhlmanin aviomies); Stanley Comstock; Earl Ivy; Tommy Baird; Myrtle Page; ja Franklin Hallin veljet Delbert, Harold ja Virgil. (Delbert Halla ja hänen vaimonsa Florence olivat pastoreita.)(2)

Franklin Hallin uutiskirjeen 'Miracle World' kesän 1985 numeron mukaan, jossa paljastetaan jonkin verran hänen palvelutyönsä historiaa "Syntyi paastoketju. Useita henkilöitä oli täydellisessä paastossa kellon ympäri. Joillekin ei riittänyt useiden päivien paasto, vaan he paastosivat viikkoja. Sisar Mary Sommerville paastosi ilman ruokaa 83 päivää. Hän oli niin vahvassa kunnossa paastonsa aikana, että hän juoksi ja tanssi ympäriinsä keskuksessa ja oli juopunut kallisarvoisesta Pyhästä Hengestä sekä sisäisesti että ulkonaisesti.(3)

Hall väittää yli tuhannen ihmisen kääntyneen vuoden sisällä keskuksen avaamisesta ja kymmenien ihmisten parantuneen sairauksistaan paaston ja rukouksen avulla. Hallin uutiskirjeessä väitetään myös Pyhän Hengen ilestyneen useita kertoja tulessa ja savussa.

"Kerran tai pari ihmiset kutsuivat palokunnan, koska he olivat nähneet Pyhää Savua ja Tulta keskusken yläkerran ikkunoissa. Palokunta ryntäsi portaita ylös letkuineen sammuttaakseen tulipalon. Todettuaan, ettei ollutkaan kysymys luonnollisesta tulesta jotkut palomiehistä istuutuivat herätyskeksuksen aulan tuoleille ja palvoivat Jumalaa ja pelastuivat." (4)


Sanoman levittäminen

Hall ja hänen vaimonsa helen myivät omaisuuttaan ja lainasivat rahaa kiinteistöään vastaan pystyäkseen kustantamaan "miljoonien julkaisujen" painattamisen. Julkaisuja lähetettiin ihmisille kaikkialla maailmassa. (5) Hallit väittävät, että tämän postituskampanjan seurausta olivat 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun suuret parantamisherätykset.

Tuossa vaiheessa (1946) Franklin Hall kirjoitti kirjansa 'Atomic power With God Through Fasting and Prayer' (atomivoimaa JUmalan kanssa paaston ja rukouksen kautta), jolla tuli olemaan suuri vaikutus helluntailaisuuden piirissä.

Hallin kirjallisuus teki suuren vaikutuksen moniin ihmisiin, jotka eivät silloin vielä olleet kuuluisia. Gordon Lindsayn julkaisu 'Voice og Healing' (parantamisen ääni) auttoi levittämään sanomaa paastosta, samoin Thomas ja Evelyn Wyattin maailmanlaajuiset radio-ohjelmat.

Hallin uutiskirjeessä kerrotaan, miten muut olivat saaneet sanoman: "Kanadan Assemblies of God -helluntailiikkeen entinen pääjohtaja pastori Walter Frederick lähetti veli Hallin kirjallisuutta jokaiselle Kanadan helluntaisaarnaajalle...Muutamia muita (jotka eivät vielä silloin olleet kuuluisia) hengellisen työn tekijöitä, jotka toteuttivat isoja paastoja vuosien 1946, 1947 ja 1950 välisen paastokauden aikana julkaistujen kirjoitustemme mukaisesti, ja jotka saavuttivat myöhemmin kuuluisuutta olivat:


Hallin kirjoituksia paastosta ja ruokavaliosta hengellisen hyvinvoinnin palauttamiseksi voitaisiin hyvinkin pitää nykyaikaisen "kristillisen holismin" primitiivisenä alkuna.


Okkultit vaikutteet

Todistuksena Jumalan suosiosta niitä kohtaan, jotka paastoavat Hall korostaa sitä, että Jumala vastaa jopa pakanoiden rukouksiin, jos niiden yhteydessä paastotaan: "Monet, vaikkakaan eivät kaikki, Amerikan intiaaniheimot tavoittelivat ilmesystä suurelta Hengeltä rukouksen ja paaston avulla. Kun esiintyi nälänhätää, ruokapulaa, sateen puuteta jne. tavoiteltiin yhteyttä Suureen henkeen rukoilemalla ja paastolla ja heidän rukouksiinsa vastattiin."(7)

Hall käyttää tätä esimerkkinä siitä, miten välttämätöntä paasto on meidän rukousvastauksia saadaksemme. Itse asiassa hän toteaa, että: "Ilman paastoa rukoukset mitätöityvät".(8)

toisin sanoen, ne jotka rukoilevat demoneita saavat rukousvastauksen, jos he paastoavat, mutta kristityt sitävastoin eivät saa rukousvastauksia elleivät he paastoa. Tai ainakin näyttää siltä, että ne estyisivät mitä suurimmassa määrin.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten joku voi julistaa uskovansa Kristukseen ja kieltää samanaikaisesti tuon uskon vaikutukset ja siihen sisältyvän jumalasuhteen. Kehuessaan pakanauskontojen demonijumalilta saatuja rukousvastauksia Hall osoittaa omaavansa okkultismille tyypillisen ajatustavan.

Hallin muutkin kirjoitukset todistavat Hallin omaksumista okkultisista vaikutteista urallaan. "The Return of Immortality':ssä (=kuolemattomuuden paluu)väitetään, että Kristityt voivat oppia miten kuolemattomuus voidaan saavuttaa asteittaisen hengellisen kasvun kautta. Siihen sisältyvät kokemukset UFOista  ja UIO painovoiman ja levitaation hallinnasta.(9)

Monien myöhäissadeliikkeeseen ja siihen liittyvien liikkeiden piiriin kuuluvien kuolemattomuusteoriat perustuvat Hallin opetuksiin siitä, miten kuolemattomuus saavutetaan tässä elämässä psykologis-hengellisten harjoitusten ja vanhurskaan elämän avulla. Hallin kuolemattomuusteorian pääkohta on, että "nukkuvan nk. seurakunnan, joka on rakennettu ilman perustusta" on herättävä "todelliseen tehtäväänsä ja kutsumukseensa, niin että kun toimitaan täydellisesti Jumalan sanan perusteella ja mukaudutaan siihen täysin, seurauksena ovat kauankaivatun VANHURSKAUDEN SATEEN ryöpyt ja puuskat, joiden olisi pitänyt ilmaantua jo aikoja sitten tuomaan KUOLEMATTOMUUDEN sade MAAN PÄÄLLE, josta niin monet profeetat ovat kirjoittaneet ja jota he ovat kuvailleet profetioissaan".(10) (korostukset Hallin).

Hallin oppi ei kuitenkaan perustu Jumalan lupaamaan uskovien kuolemattomuuteen ylösnousemuksen jälkeen.

Hänen seuraavat sanansa ovat siitä todisteena: "Pysyvä, jatkuva vapaus kaikesta sairaudesta, vahingollisista onnettomuuksista ja tappiosta tullaan saavuttamaan. Koko ihminen tulee myös saavuttamaan vapauden kaikesta painovoiman vakeudesta. Tämä tutkielma opettaa avaruuslentojen voiman ja salaisuudet. (Tarkoittaa ilman apuvälineitä. Suom.huom.) Avaruuskellunta ja -leijailukyky. Se ilmoittaa Raamatun kaavan painottomuuteen, kuolemattomuuden saavuttaneiden "ylösnostatusvoimaan". (Joh.6. ja Room.2:7)."(11)

Kirjassaan Hall esittää "todisteita" siitä, että hän on jo saavuttanut tietynasteisen "kuolemattomuuden" (joka hänen väitteidensä mukaan vaikuttaa kaikkeen, joka joutuu kosketuksiin kuolemattoman ihmisen ruumiin kanssa): "Veli Hallin vaalea pusero on seitsemän vuotta vanha eikä sitä ole koskaan prässätty tai puhdistettu tai tuuletettu seitsemään vuoteen. Siitä saakka kun se on hankittu sitä on pidetty jatkuvasti monissa eri maissa ja kaikissa evnakelioimiskokouksissa ja -kampanjoissa kaikkialla (paitsi yhdessä). Se on ollut päällä yli 200 lentomatkalla. Siinä ei ole mitään tahroja, nuhraantumista, haalistumista tai ihmisestä tarttunutta hajua missään kohtaa sisä- tai ulkopuolella -- samoin kuin Israelin kansan vaatteet säilyivät Kirkkauden, Tulivoiman Kuolemattomuuspilvessä".(12)

"Kuolemattomuuden siunaukset" saavutetaan Hallin mukaan paremmin kun rukoillaan silmät auki. "Suljetut silmät tuhoavat uskon", toteaa Hall.(13)

Hall väittää, että uskovan päälle laskeutuu "kuolemattomuuden aine", jota uskova saa "Kristuksen tämänhetkisestä ruumiista" -- "TULEN -- KUOLEMATTOMUUDEN -- TÄYTTÄMÄSTÄ RUUMIISTA" (Korostukset Hallin).

Tämän "kuolemattomuudenaineen" väitetään näkyvän niiden päällä, jotka käyvät Hallin kokouksissa hohtavana hienona kultana ja hopeana, jota lähtee joskus näkyvistä "kuolemattomista taivaallisista objekteista" (IHO=immortal heavenly object), "epätavallisista taivallisista objekteista" (UHO=unusual heavenly object) ja "tunnistamattomista lentävistä objekteista" (UFO=unidentified flying objects).

Hallin sanoin "kipunoivaa, hohtavaa HIENOA KULTAA ja HOPEAA nähdään heidän IHOLLAAN, joka on saatu uskonvoiman välittämänä. Jopa tänäänkin voidaan nähdä kiillotetun messingin ja beryllin ilmaantumista."

Hän haastaa lukijaa näkemään ja katsomaan näitä ilmiöitä osallistumalla "Veli ja sisar Franklin Hallin kansainvälisiin Pyhän Hengen ja Tulen seminaareihin".(14)

Hall kutsuu tätä kipinöivää ainetta "kiiltävän metallimaiseksi Jeesus-aineeksi"(15). Vaikka Hallilla onkin paljon erinomaista tietoa paastosta terveyden kannalta, niin mitä tulee hengelliseen puoleen hän ylittää usein järjen rajat ja kylpee okkultisessa aineistossa.

Siitä todistaa kirja, josta monet myöhäissateen aikauden parantajat ovat julkisesti sanoneet olevansa riippuvaisia: 'Atomic Power With God Through Fasting and Prayer' (Atomivoimaa Jumalan kanssa paaston ja rukouksen avulla): !Eläinradan merkissä 'skorpioni', joka on eläinradan kahdeksas merkki, me näemme kuvan skorpionista piikki valmiina iskuun. Se on kuoleman merkki ja sen sanotaan hallitsevaan seksuaalisuuden aluetta. Juuri tämän merkin edellä on taivaalla tuomarin, Jeesuksen, merkki, siis ELÄMÄN antajan merkki. Jeesus etenee kuolemaa kohti ja vetää KUOLEMASTA SEN PIIKIN. 'Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?'"(16)

Nykyään hyväksytään yhä laajemmin käsitys siitä, että eläinradan merkit edustaisvat evankeliumia. Puhumme tästä aiheesta lisää käsitellessämme joidenkin nykyisten valtakuntateologian edustajien opetuksia. Mutta koen, että minun pitäisi tässäkin ainakin tähdentää sitä, että eläinradan kuviot ovat babylonialaisten mysteeriuskontojen pappien mielivaltaisesti luotu tähtijärjestelmä, jossa niihin on liitetty tietyt kuvat. Vaikka miten yritetään saada sitä sopimaan Raamattuun  1.Moos.1:14:n perusteella, mitään raamatullisia todisteita ei ole olemassa, että Jumalan sanassa mainituilla "ajoilla, päivillä ja vuosilla" olisi mitään tekemistä astrologisten eläinradan kuvioiden kanssa.

Meillä on ohjeenamme paljon varmempi Jumalan sana; lähdemme vaarallisille vesille, jos yritämme soveltaa Hänen sanaansa okkulttisii oppijärjestelmiin tai pitää niitä tasaveroisina. Hallin idea jonkinlaisesta "kristillisestä astrologiasta" ilmenee lisäksi hänen toteamuksestaan "Vuonna 1848 vesimiehen aikausi alkoi maailmassa".(17)

Ne, jotka ovat tututstuneet uuden aikakauden liikkeeseen tunnistavat vesimiehen aikauden siksi "kultaiseksi aikakudeksi" valistuksen ajaksi, jolloin ihmiskunta suorittaa evoluutiokehityksessään kvanttihypyn kuolemattomuuteen. Vesimiehen aikakauteen päästään täydellisesti vasta vuoden 2000 tienoilla. Hallin kirjoitukset ovat täynnään mitä oudoimpia ja merkillisimpiä toteamuksia, joita on vaikea tulkita. Seuraavassa muutamia, vaikkakin pitkähköjä ja huonosti ilmaistuja esimerkkejä:

   "On puhuttu niin paljon astronauttien matkoista, avaruuden valloittamisesta ja jopa Venukseen tai Marsiin matkustamisesta ja lentävien lautasten taustalla olevasta voimasta. Voittoisat pyhät ovat kuitenkin satoja vuosia edellä tiedemiehiämme. Nämä taivaalle suuntaavat pyhät tulevat kuitenkin olemaan pukeutuneet siinä määrin kuolemattomuuteen ja sen yliluonnollisen, TAIVAALLENOSTATTAVAN säkenöivän aineen peittämiä, että heillä ei tule olemaan mitään vaikeuksia nousta lentoon."
"Mihin he ovat matkalla?"
 "He lentävät suoraan meidän Herramme ja Vapahtajamme Kirkkauden Pilven asumukseen, Hänessä olevaan taivaaseen. Hänen Pilvi-Tuli-ruumiiseensa. (Ilm.12:5)"
"Miten kauas he lentävät?"
"Aluksi eivät ehkä kovinkaan kauas, kuitenkin sitä mukaa kuin 8.seurakunta niistä Ilmestyskirjan seitsemästä seurakunnasta,joita kutsutaan 'voitttajiksi',mukautuu yhä enemmän ja enemmän Pyhän Hengen avaruuslentoon, lisääntyvät etäisyydet ja ne tuntuvat siltä kuin ei olisi mitään etäisyyttä."
"Jeesus opetti pienelle, mutta kallisarvoiselle seuraajajoukolleen -- niille, jotka kykenivät kestämään sen, että painovoima irrotettaisiin heistä täysin viimeisinä päivinä, kun h eolisivat oppineet harjoittamaan ruokahalunsa aivan toiselle kanavalle. Meidän on opittava tekemään työtä sellaisen aterian eteen, joka kestää (KUOLEMATTOMAAN) elämään. lihaan, joka vetää meidät pois painovoiman voimasta vetää esineitä puoleensa.Joh.6:27."
"'Ei-katoava' ruokalista on kuolemattomuuden ruokalista, jokapainoa vapauttava ruokalista. 'Iankaikkiseen elämään kestävä ruokalista."
"...Pyhän Hengen virvoittava voima saa aikaan kuolemattomuuden VASTAKKAISEN ENERGIAN VOIMAN."(18)
"Painovoimasta vapautetut mahtavat ihmiset juoksevat ylös seiniä, eivät menetä asemaansa ja jos he kaatuvat miekkaan, heissä oleva Jeesuksen ruumiista lähtevä kuolemattomuuden voima suojelee heitä. Näyttää siltä, että he pystyvät kävelemään ja juoksemaan myös ylösalaisin. Kts. Jooel 2:3-11." (Kaikissa lainauksissa korostukset ovat Hallin.)

Hall varoittaa mahdollisia lukijoitaan erään toisen kirjansa "Formula for Raising the Dead" (kuolleista kerättämisen kaava) mainoksessa: "Tämä teos on tarkoitettu ainoastaan hyvin edistyneille Pyhän Hengen ihmisille. Älkää tilatko ellette ole avoimia apostoliselle opetukselle ja lukeneet neljää muuta veli Franklin Hallin kirjaa." (20)

En haluaa asettaa Hallin vilpittömyyttä ja hengellisen valaistuksen halua kyseenalaiseksi. Mutta hänen opetustensa raskaan okkulttisen leiman olisi pitänyt olla riittävä varoitus jo vuonna 1946. Kuitenkin monet huomattavat opettajat mainostavat, miten paljon heidän palvelutyönsä (varsinkin parantajien) on saanut varsinkin Hallin paastoa ja rukousta käsittelevästä kirjasta. On selvää, että Hallin opetukset ovat okkultismin ja kristinuskon sekoitusta. Ja koska hänen opetuksensa olivat hänen jälkeensä tulleiden opetuksen perustana ja koska näiden opetusten vaikutus uushelluntailaisuuteen on niin suuri, on välttämätöntä, että kaikkia niitä hengellisiä palvelumuotoja, jotka ovat olleet tekemisissä näiden kanssa, on tutkittava tarkoin.

WILLIAM BRANHAM

Jeffersonvillessä Indianassa sijaitsevalla hautausmaalle pystytettyyn pyramidinmuotoiseen hautamuistomerkkiin on kaiverrettu Ilmestyskirjan seitsemän seurakunnan nimet. Alimmaisena "efesolainen" edustamassa seurakunnan aikakauden alkua, "laodikealainen" lähellä seurakunnan aikakauden huippua ja loppua. Vastakkaisella sivulla ovat niiden seitsemän miehen nimet, joilla on ollut merkittävä vaikutus seurakuntaan kautta historian.

Jos sivut asetettaisiin vierekkäin, näkisimme nimet näin asetettuina seuraavassa järjestyksessä alhaalta ylös luettuina:
    

  • Efesolainen - Paavali
    • 

  • Smyrnalainen - Irenaeus
    • 

  • Pergamolainen - Martinus
    • 

  • Tyatiiralainen - Columba
    • 

  • Sardislainen - Luther
    • 

  • Filadelfialainen - Wesley
    • 

  • Laodikealainen - Branham

Suurin osa valtakuntateologian kannattajista pitää näitä miehiä seurakunnan historian eri vaiheiden suurina uudistajina.

Monien valtakuntateologian kannattajien mielestä William Branham on ehkä suurin "profeetta" lopun ajan seurakunnassa.

Baptisitsaarnaaja Branham siirtyi helluntailiikkeen piiriin vuonna 1948 ja hänen Franklinilta vaikutteita saanut opetuksensa, josta hän käytti nimitystä "Jumalan seitsemäs seurakunnallinen aikakausi" (Branhamin mukaan Jumalan viimeinen liike ennen Hänen valtakuntansa ilmestymistä maan päälle) toi hänelle ikävää julkisuutta.

Branham perusti tämän opetuksensa ensi sijassa Jooel 2:23:een ja Ilm.1:20-3:22:een, joista viimeksimainittu sisältää Jeesuksen sanomat Vähän Aasian seitsemälle seurakunnalle. Branham väitti, että näiden seurkauntien enkelit (lähetiläät) olivat ihmisiä, jotka olivat tulleet esiin eri aikoina seurakunnan historiassa tuodakseen seurakunnalle ilmestyksiä, joiden tarkoitus oli johtaa seurakunta Jumalan suunnitelmien mukaisiin uusiin suuntiin.

Kuten Branhamin hautakivi antaa ymmärtää, hänen ajateltaisiin olevan Laodikean seurakunnan --lopun ajan seurakunnan -- enkeli. Branham määritteli opetuksessaan Jooel 2.23:n pohjalta "myöhäissateen" oman aikansa helluntailiikkeeksi. Jumalan lupauksen korvata sen, mitä heinäsirkka, syöjäsirkka, tuhosirkka ja kalvajasirkka olivat syöneet hän määritteli seurakunnan ennalleenasettamiseksi pois tunnustuskuntalaisuudesta (jota hän piti "pedon merkkinä"). 

Vaikka Branham kielsi uskovansa ykseysuskoon, hänellä oli omanlaisensa ykseysopetus, jonka mukaan Jumala on yksi persoona, joka manifestoitui pikemminkin kolmena eri "attribuuttina": Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä kuin kolmena persoonana, jotka yhderssä muodostavat jumaluuden.(21) Hän uskoikolminaisuusopin perustuvan eri suuntausten "babylonialaliselle perustukselle", joka on peritty roomalaiskatolisuudesta.(22) Branham uskoi myös, että Jumalan sana annettiin kolmessa muodossa: eläinratana, Egyptin pyramideina ja kirjallisesti Raamatussa.(23)

Eläinratateoria ei ollut mitään uutta. Franklin Haall oli esittänyt sen jo aikaisemmin ja historiankirjoittaja E.W. Bullinger kirjassaan 'The witness of the Stars' (tähtien todistus) jo vuonna 1893. Ajatus siitä, että suuri Gizan pyramidi Egyptissä olisi Jumalan rakennuttama (mahdollisesti Eenokin avulla) on vähintään yhtä vanha kuin eläinratateoriakin ja suosittu Dawn Bible Students -järjestössä, joka on eräs Jehovan todistajien sivuhaara.

Branhamista voidaan sanoa, että hänen vaatimattomuutensa ja näennäinen nöyryytensä houkuttelivat hänelle monia kannattajia. "Gordon Lindsay kertoi siitä, miten hän teki vaikutuksen kuulijoihin äärimmäisellä ja täydellisellä vihkiytymisellä asialleen." (24)

Käärmeen siemen

Huolimatta näennäisestä nöyryydestään ja pyhittäytymisestään Branhamin oli hyvin vaikea pitää naisia kohtaan tuntemaansa kirpeää ja vihamielistä asennetta kurissa. Branhamin huonolla englanninkielellä ilmaistu, eräästä saarnasta transkriboitu ote kuvaa sitä: "Muistan, miten isä oli asioillaan, minun oli huolehdittava veden ja muun hakemisesta, niin näen nuorten naisten, jotka eivät olleet edes seitsemää- kahdeksaatoista, sen ikäisen miehen kanssa kuin minä olen nyt, juopuneina. Ja heidät täytyi saada heräämään siitä humalasta ja heille annettiin mustaa kahvia, että heidtä saatiin kotiin laittamaan miehilleen ruokaa. Jotainsiihen suuntaan, ja minä sanoin: 'sen minä silloin sanoin, NE EI OLE EDES SEN LUODIN ARVOISIA, JOLLA NE PITÄIS TAPPAA.' Ja nyt minun täytyy valvoa jokaista liikettäni, etten ajattelisi enää niin."(25)

Ehkä tällä hänen naisia kohtaan tuntemallaan asenteella on osuutta Branhamin oudon "käärmeen siemen" -opeuksen kehittämisessä. Se perustui 1.Moss. 3:13:n vääristellyssä tulkinnassa siitä, kun Eeva sanoi: "Käärme petti (engl.KJV raamatunkäännöksessä beguiled=viekotteli) minut, ja minä söin". Branham määritteli sanan 'viekoitteli' tarkoittavan 'vietteli seksuaalisesti'. Hän väitti, että saatanalla ja Eevalla oli aviorikoksellinen suhde, jonka seurauksena syntyi Kain. Siitä ajasta alkaen Saatana on siirtynyt sukupolvesta toiseen naisen kautta, joka pitää Saatanan siemenen elossa. (26)

Hän näytti ajattelevan, että naiset ovat vastuussa maailman pahuudesta houkutuskeinojensa takia. "Käärmeensiemen"-oppi osoittaakin, että Branham ei käsittänyt Raamattua kirjaimellisesti, koska siinä sanotaan: "Ja mies yhtyi vaimoonsa eevaan ; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin..." (1.Moos.4:1). Branhamin vihamielisyys naisia kohtaan johti siihen, että hän saarnasi tiukkoja moraalisääntöjä, joissa puututtiin ikävällä tavalla naisten pukeutumiseen ja vaikutti ehkä myös Branhamin saamaan "ilmestykseen", joka salli avioeron.(27)
Yliluonnolliset ilmestykset

Jo Branhamin lapsuudesta lähtien hänen vanhemmilleen oli imeistä, että Williamin elämässä oli yliluonnollinen leima. Hän syntyi vuoristomajassa Kentuckyssä lähellä Berksvilleä. William Marion Branhamin eli lapsuutensa äärimmäisesä köyhyydessä. Hänen isänsä oli vain kahdeksantoistavuotias ja äitinsä viidentoista, kun hän syntyi tähän maailmaan hieman yli kahden kilon painoisena ensimmäisenä yhdeksän pojan ja yhden tytön sisarussarjasta.(28)

Seuraava kertomus voi olla totta tai tarua, mutta se on osa Branhamin todistusta alusta pitäen: Sinä päivänä, jona hän oli syntynyt ja sen jälkeen, kun hänet oli pesty, kätilö asetti hänet äidin käsivarsille. Kätilö meni ikkunan luo avatakeseen ikkunaluukun. (Branhameiden talossa ei ollut siihen aikaan ikkunalaseja). Kun aurinko nousi, se lähetti valonsäteitä huoneeseen, jolloin nähtiin pieni, läpimitaltaan noin 45 cm:n sädekehä sen sängyn yläpuolella, jossa pikku William äitinsä käsivarsilla. (29)

Tuhansien ihmisten sanotaan nähneen sädekehän, joka muka näkyy eräässä eräässä tammikuisessa  evankelioimiskokouksessa Houstonissa, Teksasissa otetussa valokuvassa.

Kolmevuotiaana branham koki ensimmäisen kerran "ääneksi" kutsumansa ilmiön. Kun hän oli seitsemänvuotias "ääni" käski häntä: "Älä koskaan juo, polta tupakkaa tai saastuta ruumistasi millään tavalla. Sinulle on olemassa työtehtävä, kun tulet vanhemmaksi".(31)

Parantamiskokousten aikana Branham joutui usein transsiin, jonka aikana hänen enkelinsä toimi hänen kauttaan. Kun Branhamilta kerran kysyttiin, Pyhä Henkikö suorittaa parantamiset, Branham vastasi: "Ei, vaan minun enkelini on se, joka ne suorittaa."(32)


Vaikeudet veljien kanssa

Kanadan helluntaiseurakunnat arvostelivat ankarasti Branhamin epätavallisia parantamistapoja ja että hän välittäisi Pyhän Hengen kätten päälle panemisen kautta. Nämä käytänteet olivat tärkeimmät kiistanaiheet myöhäissadeliikkeen ja vakiintuneiden helluntaiseurakuntien välillä. Vm. uskoivat, että oli viivyttävä rukouksessa Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.

Branhamin oudoista parantamismenetelmistä ja harhaopeista huolimatta hän oli huomattavan suosittu helluntailaisten keskuudessa ja hän sai lämpimän vastaanoton sellaisilta kuuluisuuksilta kuin Demos Shakarian (Full Gospel Business Men's Fellowshipin [täyden evankeliumin liikemiesten veljesliitto] perustaja), Oral Roberts, W.V. Grant, A.A. Allen, Gordon Lindsay (Christ for the Nations -järjestön perustaja), O.L. Jaggers, George Warnock ja Franklin Hall. Vaikka monet helluntailaiset halusivat ottaa Branhamin avosylin vastaan "apostolina" ja "profeettana" välittämättä hänen harhaopeistaan, hänen suosionsa laski 1950-luvun loppupuolella, kun hän useaan otteeseen oli julistanut "näin sanoo Herra" vakiinnuttaakseen oppejaan. Monet helluntaiseurakunnat eivät halunneet ottaa häntä puhumaan.(33)

Kukaan helluntailiikettä tunteva ei voi kieltää eteikö William Branhamilla ollut valtavan suuri vaikutus oman aikansa uushelluntailaisuuteen, olkoon sitten hyvässä tai pahassa mielessä. Kaikkien kuvausten perusteella hänellä oli todellakin huomattavat parantamisen lahjat, joilla oli epäilemättä huomattava osuus hänen opetustensa uskottavuuden takaamisessa. Helluntaiseurakunnat ja  sellaiset järjestöt kuin Täyden evankeliumin liikemiesten kansainvälinen veljesliitto toivottivat hänet lämpimästi tervetulleeksi.

Nimenomaan tämä järjestö oli hänen luotettavin tukijansa. Vuoden 1961 FGBMFI:n lehden  'Voice' toimittaja kirjoitti: "Raamatun päivinä oli Jumalan miehiä, jotka olivat profeettoja ja näkijöitä. Mutta kun kaikki Pyhät kirjoitukset otetaan huomioonm, kenenkään palvelutoiminta ei ollut suurempaa kuin William Branhamin".(34)

On otettava huomioon, että se mitä Branham opetti vierailevana puhujana poikkesi usein siitä, mitä hän opetti omassa surakunnassaan Branham Tabernaclessa, jossa hän voi vapaammin opettaa harhaoppejaan. Branhamin uran loppuvaiheessa hänen oudot oppinsa muuttuivat vieläkin kyseenalaisempaan suuntaan ja täyden evankeliumin liikemiesten piirissä häntä kutsuttiin puhumaan yhä harvemmmin, vaikka hänen puhujasopimuksensa olivatkin useiden vuosien ajan paikallisosaston allekirjoituksella varustettuja. Hän oli vuosikausia vakituisesti kutsuttu puhuja järjestön kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksiin.


Muistopuheet

Branhamin elämä päättyi yllättäen. Matkalla Arizonaan hänen autoonsa törmäsi vastakkaisesta suunnasta tuleva humalaisen ohjaama auto. Branham oli kuusi päivää koomassa ja hän kuoli jouluaattona 1965. Tragedia järkytti koko helluntailaista maailmaa. "Lukuisat vanhat ystävät" -- Oral Roberts, Demos Shakarian, T.L. Osborn -- esittivät surunvalittelunsa puhelimitse."(35)

Branhamin kuoltua Demos Shakarian kirjoitti: "Pastori Branham totesi usein, että ainoa järjestö, johon hän kuului oli FGBMFI. Häntä kutsuttiin usein puhumaan erilaisissa konferensseissa ja osastojen kokouksissa ja niin hän joutui matkustamaan pitkiä matkoja pitääkseen kiinni sopimuksistaan. Hänen palveluhenkensä oli innoittavaa".(36)

Monet branhamin seuraajista uskoivat, että hän oli todella tullut Eliaan hengessä; jotkut uskoivat hänen olevan Jumala ja neitseestä syntynyt. (37)

He odottivat todellakin hänen nousevan kuolleista ja tulevan takaisin kolmen päivän kuluttua. Kun viisi päivää oli kulunut Branham haudattiin ja hänen haudalleen pytytettiin pian pyramidinmuotoinen hautakivi. Vielä tänäkin päivänä Branhamin ruumis on haudassa. Mutta sadat pastorit ja opettajat omaksuivat Branhamilta hänen okkultin parantamismenetelmänsä ja nämä taas ovat vuorostaan käyneet sillä kauppaa kuka enemmän kuka vähemmän.


SHARONIN VELJET

Syksyllä 1947 kaksi Kanadan helluntaiseurakuntien entistä pastoria George Hawtin ja Percy G. Hunt liittyivät Saskatchevanissa Battlefordissa toimivan Foursquare Gospel -seurakunnan pastorin Herrick Holtin kanssa yhteen itsenäiseen työmuotoon. Se oli Holtin alunperin perustama Sharon Orphanage and Schools orpokoti ja koulu isossa kiinteistössä North Battlefordissa, jonka maa-alue käsitti laajat viljelysmaat 15 km:n päässä kaupungista.

Hawtinin ja Huntin mukana siirtyi seitsemänkymmentä opiskelijaa Bethel Bible Institute -raamattukoulusta, jossa he molemmat olivat olleet aikaisemmin opettajina ennenkuin Hawtinia pyydettiin eroamaan yhteityöhalukkuuden puuttumisen takia ja Hunt erosi myötätunnosta.

George Hawtinin vävy Milford Kirkpatrick ja Ernest Hawtin, Georgen veli liittyivä pian mukaan toimintaan Sharonissa.(38) Herrick Holt oli saarnannut jo jonkin aikaa siitä, että Jumala tekisi "jotain uutta" Jes. 43:18-19:n profetian perusteella:

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneitsä välittäkö.
Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan."

William Branhamin opetuksilla oli suuri vaikutus Sharonin toimintaan. Monet koulun veljistä kävivät Branhamin kokouksessa pian sen jälkeen, kun Hawtin ja P.G. Hunt olivat liittyneet henkilökuntaan.

Nämä veljet toivat Branhamin opetukset innokkaina Sharoniin tietämättä, että se yliluonnollinen voima, jonka he olivat saaneet Branhamilta tekisi heidän toiminnastaan myöhäissadeliikkeen keskipisteen useiksi vuosiksi.(39)

Toinen tärkeä vaikuttaja varsinkin Hawtinin veljesten käsityksiin oli J.E. Stilen kirja 'The Gift of the holy Spirit' (Pyhän Hengen lahja), jossa väitetään, että jos oli todella tehnyt parannuksen ja uskoi Herraan Jeesukseen Kristukseen, aino mitä tarvittiin Pyhän Hengen saamiseksi oli, että toinen uskova lakisi kätensä hänen päälleen.(40)

Erityisesti Sharonissa käytettiin Franklin Hallin kirjaa. Ernest Hawtin kirjoitti: "Eräs tärkeä herätykseen vaikuttanut tekijä oli totuus paastosta. Vuotta ennen sitä olimme lukeneet Franklin Hallin kirjan nimeltä 'Atomic power With God Through Fasting and Prayer' (Atomivoimaa Jumalan kanssa paaston ja rukouksen kautta). Aloimme heti harjoittaa paastoa. Emme olleet aikaisemmin ymmärtäneet pitkien paastojen mahdollisuutta. Herätys ei olisi koskaan ollut mahdollinen ilman tämän suuren totuuden nostamista uudelleen esiin hyvän veli Hallin kautta."(41)

11. helmikuuta 1948 eräs nuori nainen profetoi raamattukoulussa, että olisi puhkeamassa suuri herätys. Seuraavana päivänä Pyhä Henki laskeutui suurella voimalla Ern Hawtinin mukaan. "Jumalan kirkkaus ja voima olivat päällämme päivästä toiseen. Jokaisessa ilmenivät suuri katumus, nöyryys, paasto ja rukous." (42)

Voiman ilmestyttyä North Battlefordissa uutiset herätyksestä levisivät japian alkoi virrata ihmisiä kaikkialta saamaan tuon voiman. He uskoivat, että kuiva kausi oli loppunut helluntailaisuudessa jossa armolahjojen käyttö oli vähentynyt sen jälkeen, kun liike sai alkunsa vuosisadan vaihteessa.(43)

Sharonin herätyksellä oli se silmiinpistävä ominaisuus, että yritettiin välttää uuden suuntauksen perustamista tapahtumien perustalle niinkuin aikaisemmin oli tapahtunut helluntailaisuuden alkaessa. George Hawtin oli tässä erityisen tarkka ja teki työtä ohjaten niitä, joita hänen palvelutyönsä koski, etteivät he lankeaisi tuohon ansaan. Hän tunsi, että seurakunna ykseys oli olennaista, jotta saataisiin aikaan sen ennalleen asettaminen ja siksi hän rohkaisi itsenäisten paikallisseurakuntien perustamiseen. Myöhäissadeliikkeelle tuli tunnusomaiseksi piirteeksi lukemattomien itsenäisten seurakuntien perustaminen ilman kytkentöjä valtasuuntauksiin.

Tätä ei ollut helluntailiikkeen mieleen, koska se menetti monia jäseniä tälle uudelle ilmiölle.

Tärkein erimielisyyden aiheuttaja North Battlefordin veljien ja helluntailiikkeiden välillä oli edellisten opetus, että nykyäänkin seurakunnassa on apostoleita ja profeettoja.(44)

Ja vaikka george Hawtin kirjoitti koulun uutislehden 'The Sahron starin' kesäkuun numerossa 1948, että "millään seurakunnalla ei ole oikeutta auktoriteettiasemaan tai seurakuntakuriin,  muihin seurakuntiin, niiden pastoreihin tai jäsenistöön nähden, Sharonin liikkuvalla "vanhimmistolla", johon hänkin kuului oli kuitenkin auktoriteettiasema muiden seurakuntien jäsenistön yli henkilökähtaisen "ohjaavan profetoinnin" kautta.(45)

Siitä huolimatta, että Sharonin ryhmä korosti seurakuntien itsenäisyyttä, ryhmästä muotoutui kuitenkin lopulta äärimmäisen lahkolainen, niin että he eivät pitäneet mitään opetusta pätevänä ellei se ollut syntynyt heidän keskuudessaan, kristittyjen yhteyttä ei saanut harrastaa kenenkään ulkopuolisten kanssa ja ainoastaan heillä oli Jumalan totuus.

Jos joku halusi päästä "voittajaksi", se tapahtuisi heidän auktoriteettiinsa alistumalla. Jopa jotkut Sharonin ryhmän tunnustamat apostolit ja profeetat pettyivät lopulta ja katkaisivat siteensä Sharoniin

Eräs heistä oli Reg Layzell, joka kirjoitti: "Ensimmäisessä kokoussarjan kokouksessa Jumalan Henki teki Kristuksen ruumiin jäseneksi. Ja vaikka olisit sanonut, ettet ollut Kristuksen ruumiissa, olit silti. Ei kukaan ihminen voi laittaa toista Kristuksen ruumiisen ja irrottaa siitä. Ja nyt heidän harhansa: he väittävät, että ainoastaan he voivat asettaa ihmisen Kristuksen ruumiiseen ja ainoastaan he voivat ottaa jonkun siitä pois."(46)

Sharon Orphanage and Schoolin historiassa merkittävä tapaus sattui sen 7-18.7. 1948 pidetyssä kokoussarjassa, jonne saapui tuhansia ihmisiä Kanadasta ja Yhdysvalloista toivoen saavansa jotakin erityistä Jumalalta. Ainakin 20 eri osavaltiosta saapui ihmisiä ja suuri myöhäissadeliike murtautui maailmaan. Siitä alkaen liike levisi nopeasti ja Sharonista tuli vain yksi myöhäissadeoppia opettavista liikkeen keskuksista.

Richard Riss toteaa liikettä käsittelevässä tutkielmassaan: "On kuitenkin huomautettava, että ennen herätystä nämä käytänteet [kätten päälle paneminen ja apostolien ja profeettojen hyväksyminen omalle ajallemme] olivat jo yleisesti käytössä joillakin paikkakunnilla, esim. Elim Bible Institute -raamattukoulussa, joka toimi siihen aikaan Hornellissa New Yorkin osavaltiossa ja jolla ei ollut ollut yhteyksiä North Battlefordiin ennen herätystä."(47)

"On myös sanottava...että myöhäissadeliikkeen tärkein tunnusmerkki oli profetoiminen, kun taas parantajaevankelistojen kohdalla se oli parantaminen ja taas helluntaiherätyksen alkuaikoina se kielet."(48)

Ennen myöhäissadeliikkeen puhkeamista Elim Bible Institute oli vuosia uushelluntailaisten opetusten keskus. Vaikka Sharon orphanage antoi varsinaisesti pontta näille opetuksille, Elim Bible Institute:n vaikutus on jatkunut aina tähän päivään saakka, kun taas Sharonin ryhmä on häipynyt suurimmaksi osaksi ihmisten tietoisuudesta.


GEORGE WARNOCK

George Warnock oli eräs osallistujista Sharonin kokouksessa heinäkuussa 1948. Hän oli ollut aikaisemmin Ern Baxterin (William Branhamin parantamistyössä mukana toiminut) henkilökohtainen sihteeri.(49)

Tässä kokouksessa eräs opettajista, James Watt totesi ohimennen, että kolmas Israelin juhlista, Lehtimajanjuhla ei ollut vielä toteutunut.(50) Tämä herätti Warnockin mielenkiinnon ja hän alkoi yhdistää sen seurakunnan lopunajan tehtävään ja restauraation eli ennallistamisen käsitteeseen. Warnock asettui asumaan Sharoniin syksyllä 1949 "avustaen toimistotyössä ja auttaen raamattukoulussa ja paikallisseurakunnassa".(51)

Warnock kirjoitti vuonna 1951 kirjansa "The Feast of Tabernacles", jossa hän esittää myöhäissadeliikkeen ja sen seuraajien erityisopin. Hän opetti, että seurakunta tpteuttaisi lopullisesti Jumalan Israelille antamat juhlat sen kautta, että pyhät tulevat täydellisiksi ja he ottavat maapallon hallintaansa.

Olennaista tälle myöhäissadeliikkeen opille on ajatus siitä, että Jumalan Israelille määräämät kolme suurta vuotuista juhlaa (pääsiäinen, helluntai ja lehtimajanjuhla) ovat esikuvia koko seurakunnan aikakaudesta alkaen Jeesuksen kuolemasta ristillä ja toteutuen lopullisesti "Jumalan lasten ilmestymisessä" - "voittajissa", jotka saavuttavat kuolemattomuuden ja perustavat Jumalan valtakunnan maan päälle.(52)

Warnock opettaa, että se toteutetaan seurakunnan ennalleenasettamisen kautta, joka tapahtuu ykseydessä, ja kun se on toteutunut, pyhät "nauttivat Herran todellista ehtoollista".(53) (ikäänkuin emme tekisi sitä nyt)

"Ykseys" toteutuu valtakuntateologian mukaan siten, että puetaan päälle "Kristuksen mieli", niin että me kaikki ajattelemme, puhumme, uskomme ja tunnustamme samoja asioita.(54) Sen, mitä meidän tulee ajatella, puhua, uskoa ja tunnustaa kertovat meille apostolit ja profeetat.Ykseys "opista" välittämättä (paitsi tietenkin niiden oppia, jotka tämän ykseyden ovat määränneet) on kaikkien niiden iskulause, jotka ovat sitä mieltä, että Kristuksen ruumis on epäonnistunut tähän mennessä sille annetussa tehtävässä.

Käsittelemme näitä opetuksia tarkemmin myöhemmässä vaiheessa.


MYÖHÄISSADE JATKUU

Monet myöhäissadeliikkeen opetukset ovat säilyneet seurakunnassa monien miesten ja naisten vaikutuksesta, joista monet ovat vielä elossa ja toimivat ryhmissä, jotka ovat saaneet alkunsa myöhäissadeliikkestä.

Vaikka myöhäissadeliikkeellä on ollut pysyvä vaikutus helluntailaisuuteen yleensä, sen vaikutukset helluntailaisuuden pääsuuntauksiin on ollut vähäistä 1950-luvun keskivaiheesta lähtien. Tämä johtuu osittain siitä osuudesta, mikä assemblies of God -helluntaiseurakunnilla oli myöhäissadeliikkeen äärimmäisyyksien vastustamisessa. Tuo suunta samoin kuin muutamat muutkin menetti monia pastoreita ja jäseniä myöhäissadeliikkeelle vatustuksensa seurauksena.

Tänään on myöhäissadeliikkeen vaikutus kasvamassa sekä perinteisissä uskonsuunnissa että helluntailaisuudessa. Ja vaikka itse nimitys näyttääkin hävinneen, myöhäissadeliike on noussut pintaan muilla nimillä ja sitä pitää koossa opettajien ja järjestöjen verkosto, jotka ovat saavuttamassa yhä laajempaa hyväksyntää kristillisessä mediassa.

(Jatkuu osassa 2)


LÄHDEVIITTEET
1. Franklin Hall, "Miracle Word" (Phoenix; Hall Deliverance Foundation, Inc., kesä 1985)s.10.
2. Ibid.
3. Ibid.
4. Ibid.
5. Ibid., s.9.
6. Ibid.
7. Franklin Hall, 'Atomic Power With God Through Fasting and prayer' (Phoenix Hall 
   Deliverance Foundation, Inc., 5. painos, 1975), s.19.
8. Ibid., s.9.
9. Franklin Hall, Catalogue of Publications (Phoenix; Hall Deliverance Foundation,1986).
10. Franklin Hall, 'The Return of Immortality' (Phoenix:Hall Deliverance Foundation, inc.,
   1976), ss. 2-3.
11. Ibid., s.3.
12. Ibid., Etukannen sisäpuoli.
13. Ibid., s.10.
14. Ibid., s.48.
15. Ibid.,s.20.
16. 'Atomic power With God Through Fasting and Prayer', ss. 29,31.
17. Ibid., s.7.
18. Ibid., s.53.
19. Ibid., s.55.
20. Catalogue of Publications.
21. William M. Branham, 'Adoption' (Jeffersonville, IN: Spoken Word Publications, 1960), 
    s.21.
22. William M. Branham, 'The Serpent's Seed', nauhoitettu saarna, ilman päivämäärää.
23. 'Adoption', ss. 31,104.
24. David E. Harrell, Jr., 'All Things Are Possible' (Bloomington: Indiana University press,
    1976), s. 162.
25. William M. Branham, 'My life Story' (Spoken Word Publications, ilman päivämäärää), s.27.
26. 'The serpent's Seed'.
27. 'All Things Are Possible', s. 162.
28. 'Brother Branham' (Jeffersonville, IN:Spoken Word Publications, ilman päivämäärää), 
    s.19.
29. 'My life Story', s.21.
30. Ibid., s.24.
31. Kurt koch, 'Occult Bondage and Deliverance' (Grand Rapids: Kregel, 1972), s.50.
32. Ibid.
33. 'All Things Are Possible', s. 159.
34. Ibid., s.161.
35. Ibid.
36. Ibid.
37. Ibid., s.164.
38. Richard Riss, 'The latter Rain Movement of 1948 and the Mid-twentieth Century 
    Evangelical Awakening' (Vancouver, B.C.: Thesis), s.79.
39. Ibid., ss. 80-81.
40. Ibid., ss. 83-84.
41. Ibid., s.86.
42. Ibid., s.89.
43. Ibid., ss. 89-90.
44. Ibid., s.101.
45. Ibid., s.102.
46. Ibid., s.154.
47. Ibid., s.108.
48. Ibid., s.116.
49. Ibid., s.104.
50. Ibid.
51. Ibid.
52. George Warnock, 'The feast of Tabernacles' (Cranbook, BC.:George Warnock, 1951), 
    ss. 14-20.
53. Ibid., s.23.

Alkuperäinen artikkeli 'Kingdom Theology' by Al Dager

Osa 2 | Osa 3

Alkuun | Rebecca & Elaine| Kotiseurakunta | Maailmanlaajuinen kristillinen liike | Hänen nimessään | Sovitus - missä? | Iankaikkinen pelastusvarmuus | Pyhän Hengen kaste | Islamin historia | Jihad | Varo väärää vaakaa! | Vierasta tulta | Rukouspiirit | Roomalaiskatolisuus - onko se kultti? | Kaikki ekumeeniset tiet vievät Roomaan | Kaksi Babylonia | Seurakunnan vaellus | Vainottu seurakunta | Voitelu | Ei rauhaa, vaan miekan | Keskustelurymä