Alkuperäinen artikkeli 'Kingdom Theology' julkaistu Mediaspotlight-lehdessä vol.7, P.O. Box 1288, Costa Mesa, CA 92628 http://www.intotruth.org/res/kt3.html
JOHDANTO
HALLINTAVALTA (DOMINION) -KÄSITE
VIISIVIRKAINEN HENGELLINEN PALVELUTYÖ
MAAN PUHDISTAMINEN
KUOLEMATTOMAKSI TULEMINEN
Aikaisemmissa osissa jäljitimme hallintavaltateologian alkuperän 1900-luvun puolivälin uushelluntailaisuuteen ja "myöhäissadeliikkeeksi" kutsuttuun ilmiöön.
Toimme esiin okkultismin vaikutusta liikkeen kahteen pääalkuunpanijaan: Franklin Halliin ja William Branhamiin. Heidän vaikutuksensa tiettyihin aikalaisiin pastoreihin ja johtajiin johti siihen, että seurakunnan nk. "restauraatio" (restoration) hyväksyttiin niin laajalti.
Ennen kaikkea William Branhamin vaikutus raivasi tietä tälle uudelle teologialle, joka perustui uskovan korottamiseen. Tämä sytytti uuden, Raamatulle tuntemattoman toivon: että kun tietyt "voittajat" seurakunnassa saavuttaisivat täydellisyyden tai synnittömyyden tilan, heistä tulisi kuolemattomia, vaikka he olisivat vielä nykyisissä ruumiissaan. Tähän puolestaan perustuu uskomus, että näiden voittajien tottelevaisuus viimeisten aikojen "apostoleja" ja "profeettoja" kohtaan johtaa siihen, että seurakunta saa hallintavallan maailman hallitusten ja yhteiskunnallisten elämänalueiden yli. Näin maa saadaan valmiiksi Kristuksen tuloa varten.
Näiden opetusten tärkeimpiä levittäjiä olivat Manifested Sons of God (Jumalan ilmestyneet pojat) - ja siihen liittyvät liikkeet. Nämä opetukset ovat levinneet viime aikoina yhä laajemmalle, niin että nykyään monet eri seurakunnissa uskovat, että Jeesus ei voi tulla takaisin ennenkuin seurakunta on alistanut maan 'astinlaudakseen'.
Näitä eksyttäviä oppeja käsitellessämme tutkimme samalla muitakin valtakunta nyt -teologialle tyypillisiä oppeja ja havaitsimme, miten niillä kaikilla on oma osansa yritettäessä perustaa Jumalan valtakuntaa maan päälle ennen Jeesuksen takaisinpaluuta. Tutkimme myös eri liikkeitä, joilla on monia valtakunta nyt -oppeja tai ne kaikki.
Tässä 3. osassa esitämme yksityiskohtaisemmin joitakin hallintavalatateologian pääopetuksia ja esitämme lainauksia niiltä, jotka näitä oppeja opettavat.
Tähän artikkeliin ei mahdu lainausta jokaiselta kutakin oppia opettavalta, vaan esitämme sen sijaan kokoelman lainauksia muutamilta opettajilta, joiden lausunnot ovat tyypillisiä esimerkkejä näistä opeista. Mikäli mahdollista mainitsemme ne liikkeet, joihin nämä opettajat kuuluvat, vaikka monikaan heistä ei lue itseään selkeästi johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi.
Lukijan tulisi pitää mielessään, ettei hallintavaltateologia ole helposti rajattava lohko seurakunnassa, vaan pikemminkin itsenäisten alaryhmien löyhä verkosto, joka sisältää erilaisia käsityksiä siitä, miten Jumalan valtakunta voitaisiiin pystyttää maan päälle.
Kaikille yhteinen keskeinen oppi on kuitenkin, että Jeesus ei voi eikä halua palata takaisin maan päälle ennenkuin seurakunta on saanut hallintaansa ainakin merkittävän osan maallisista hallituksista ja yhteiskunnan eri aloista. Se sisältyykö siihen usko maailmanlaajuiseen teokratiaan tai teonomiaan vai itsenäisten maallisten valtioiden alistaminen seurakunnan auktoriteetin alle vai ei, riippuu siitä hallintavaltateologian haarasta, mitä kukin kannattaa.
Tuleeko Herra takaisin välittömästi sen jälkeen, kun seurakunta on saanut hallintavallan vai sen jälkeen, kun se on hallinnut pitemmän aikaa tai jopa vasta tuhatvuotisen valtakunnan lopulla riippuu samoin itsekunkin uskomuksista.
Kaikki näitä oppeja levittävät eivät lue itseään välttämättä mihinkään hallintavaltateologian lohkoon kuuluvaksi. Kuitenkin kaikki nämä opit ovat hallintavaltateologialle tyypillisiä opetuksia ja vastoin tervettä, raamatullista eksegeesiä. Vaikka siis jotkut halintavaltateologiaa opettavat korostavatkin jotain oppia enemmän kuin muita liikkeen oppeja, he kaikki opettavat harhaoppeja, jotka altistavat Kristuksen seurakunnan suurelle eksytykselle.
Ei ole tärkeää, opettavatko nämä opettajat hallintavaltateologiaa sen kaikissa muodoissa, vaan se, että he ovat omaksuneet näitä epäraamatullisia uskomuksia ja levittävät niitä koko seurakuntaan joukkotiedotusvälineiden avulla ja erityisissä pastoreiden kokoontumisissa, joissa kristityille johtajille opetetaan salakavalasti hallintavaltateologiaa. Siksi meidän tulisi olla varuillamme sen suhteen, mitä näiltä ihmisiltä kuulemme.
Joku saattaa kysyä, onko sillä väliä, uskooko joku, että Jeesus ei tule takaisin ennenkuin seurakunta on saanut hallintavallan maan päällä. Kysymys on aiheellinen, johon minun on vastattava, että se ei ole tärkeää pelastuskysymyksen tai hengellisen kasvun kannalta.
Minulla on ystäviä, jotka uskovat Jeesuksen paluun tapahtuvan vasta tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen ja pidän heitä veljinäni Kristuksessa. Koen heidän kanssaan kristittyjen yhteyttä ja käymme vilpitöntä (ja innostunutta) keksustelua rakkauden hengessä. Ehkä se, että tulemme toimeen niin hyvin johtuu siitä, että haluamme kuunnella, mitä toisella osapuolella on sanottavaa ja myönnämme, että molempia kantoja edustavilla on sekä vahvoja että heikkoja argumenttejä näkemyksensä puolustamiseksi.
Postmillenialistinen katsantokanta ei edellytä välttämättä halua maailman hallitsemiseen. Eivätkä he ole niin lukkiutuneita mielipiteissään etteivätkö he ottaisi huomioon sitä mahdollisuutta, että maailma ei ehkä pysy pystyssä enää kovinkaan kauan ellei Herra puutu asioiden kulkuun henkilökohtaisella läsnäolollaan. Ongelmana eivät siis ole uskon peruskäsitteet.
Huomaamme, että monet hallintavaltateologian kannattajat ovat kanssamme yhtä mieltä uskon peruskäsitteistä: mm. Jumalan, ihmisen ja saatanan luonne sekä pelastus Jeesuksen vuodatetussa veressä jne.
Näyttää kuitenkin siltä, että jotkut -- varsinkin karismaattisen "uskon liikkeen" piirissä -- ovat eksymässä pois terveestä opista joillakin näistä vm. alueista. Hallintavaltateologian perusongelmat ovat pikemminkin seurakuntaelämää ja opin edellyttämää autoritaarista rakennetta koskevia, jotka ovat välttämättömiä hallintavalta-mentaliteetin synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tämä käy ilmi kultinomaisista piirteistä, jotka ryöstävät yksilöltä hänen henkilökohtaisen suhteensa Isään. Vaaditaan, ettei mihinkään hengelliseen (ja usein materiaaliseenkaan) ryhdytä ilman "valvojan" suostumusta. Omat vaaransa on myös elitistisessä mentaliteetissa, joka kumpuaa luonnollisesti käsityksestä, jonka mukaan Jumalan armosta tai ihmisen omasta vanhurskauden tunnosta pidetään niiden elämää halpana, jotka eivät kuulu eliittiin.
Toinen ongelma on, että hallintavaltateologian kannattajat ovat helppo saalis poliittisille ääriryhmille. Jotkut niistä käyttävät hyväkseen kristittyjen abortteja, pornografiaa, lasten hyväksikäyttöä, huumekauppaa ja yleensä kaikkea rikollisuutta vastustavaa kantaa.
Se, että monet "kristilliseen oikeistoon" kuuluvat ovat jo liittoutuneet Sun Myung Moonin ja mormonikirkon kanssa, antaa syytä epäillä, ettei mikään teosentrinen hallintamuoto toteuta aikaa myöten todellista raamatullista yhteiskuntamallia.
Korkea moraali ja oikeudenmukaisuus ovat ihania ominaisuuksia, jos ne ilmenevät Hengen täyttämänä elämänä. Jos ne taas johtavat uskonnolliseen kiihkoiluun (hyvän ja pahan tiedon puun "hyvä"), nämä piirteet johtavat totalitaariseen valtioon.
Meidän olisi hyvä ottaa oppia historiasta ja muistaa, että Hitler perusteli natsismin hyväksymistä antikommunismilla, antihomoseksuaalisuudella, isänmaallisuudella ja korkealla moraalilla. Monet Saksan kristityistä iloitsivat hänen saadessaan vallan. Nämä vaarat huomioonottaen meidän on identifioitava hallintavaltateologian lähteet, niin että Kristuksen ruumis on vähintäänkin varuillaan liikkeen suhteen.
On tietenkin jokaisen oma asia, jos haluaa uskoa hallintavaltateologiaan. Silloin kun sitä opetetaan julkisesti, asia koskee kaikkia ja heidän pitäisi myöntyä siihen, että heidän opetuksiaan arvioidaan Jumalan sanalla.
Jotta aihetta voidaan käsitellä oikeudenmukaisesti, on välttämätöntä, että mainitsemme ihmisten nimiä. Joidenkin mielestä se on mautonta ja he pitävät sellaista henkilökohtaisena hyökkäyksenä Jumalan ihmisiä kohtaan, joiden kanssa olen eri mieltä. Olen päin vastoin sitä mieltä, että meidän on varottava tuomitsemasta niitä, jotka saadaan kiinni tämän nykyajan harhaopin kannattamisesta. Sen sijaan meidän tulisi rukoilla heidän puolestaan muistaen, että Jumalan armo koskee kaikkia.
Jotkut hallintavaltateologian kannattajat saattavat olla eksyttäjiä, jotka käyvät valtataistelua henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi. Joillakin saattaa olla myös tavoitteena johtaa seurakunta kompromissiin poliittisen äärioikeiston kanssa. Mutta uskon, että jotkut ovat veljiä Kristuksessa, jotka uskovat vilpittömästi, että heidän tehtävänään on Raamatun perusteella alistaa maalliset järjestelmät seurakunnan hallinnan alle. Olisi väärin pitää kaikkia sellaisia ihmisiä vihollisinamme vain siksi, että heillä on erilainen eskatologinen näkemys kuin meillä.
On selvää, että hallintavaltanäkemys on vaarallinen monessa suhteessa. Mutta älkäämme luulko, ettemme voisi oppia heiltä mitään. Niinkuin on asian laita monissa hengellisissä kysymyksissä, totuus on jossain kahden äärilaidan välillä. Eri armotalouskausiin perustuvassa näkemyksessä on ongelmansa, joista seurakunta on ollut piittaamatta liian kauan ja valmistanut näin otollisen ilmaston valtakunta nyt -teologian hyväksymiselle.
Jos me koemme harhaoppisten "paljastamisessa" tietynlaista iloa havaitessamme heidän heikkoutensa, meidän olisi parasta katsoa itse eteemme ja kysyä itseltämme, perustuuko motiivimme todellakin rakkauteen. Olemme oikeassa lainatessamme Juud.3:a oikeuttaaksemme uskon puolustamisemme (engl.kielisessä Raamatussa 'contend'= 'puolustaa'), mutta jos me unohdamme 1.Kor.13:n, emme ole sen vähempää harhassa kuin ne, joiden harhaoppeja paljastamme.
Hallintavaltakäsite valtakunta nyt -teologiassa tarkoittaa sitä, että Jeesus ei voi tai halua palata takaisin ennenkuin seurakunta on ottanut hallintaansa maan hallitukset ja yhteiskunnan eri alueet.
Seuraavassa uskomuksen tärkeimmät kannattajat:
(Chapel Hill Harvester Church -seurakunnan pastori Atlantassa, Georgiassa):
Paulkin omassa julkaisussa häntä mainostetan tämän päivän valtakunnan sanoman "profeetaksi":
"Jos tänään on joku profeetta, joka puhuu sitä totuutta, mitä Jumala haluaa Hänen seurakuntansa kuulevan, se on Earl Paulk. Hän on tänään johtava ääni Jumalan valtakunnan sanoman saarnaamisessa...mies, jolla on pakkomielteenä osoittaa tälle sukupolvelle, että Jumala odottaa meidän tekevän jotain, mikä tuo Kristuksen takaisin maan päälle."(1)
Paulk on itse sanonut:
"Kristuksen meissä on otettava hallintaansa koko maa...Jumalan seuraava liike ei voi tapahtua ennenkuin Kristus ottaa hallintavallan."(2) "Jumalan seuraava liike tulee yhdistämään Hänen Poikansa aviositein. Karitsan hääateria, valtakunnan peustamisen huipentuma, Jumalan iankaikkinen hallitus, tapahtuu lopultakin."(3)
Näemme, että Paulk uskoo, ettei Karitsan hääateria voi alkaa ennenkuin sen jälkeen, kun seurakunta ("Kristus meissä") on saanut hallintavallan. Mutta tarkoittaako Paulk, että Jeesus on jo palannut takaisin ja ollut meidän kanssamme, niin että me olemme saaneet hallintavallan? Sitä hän ei sano. Muuten hän ei olisi käyttänyt sanontaa "Kristus meissä".
Se on oikea termi oikeassa raamatullisessa yhteydessään. Mutta tässä tapauksessa sen käyttö viittaa siihen, että Jeesus ottaa hallintavallan seurakunnan kautta Hänen pysyessään koko ajan taivaassa. Kristuksen virkaa ei voida erottaa Jeesuksen persoonasta. Hän on Jumalan 'ainoa' Kristus. Vasta Jeesus ottaa hallintavallan palatessaan takaisin ja perustaa näkyvän Jumalan valtakunnan maan päälle, ei "Kristus meissä".
Ymmärtääkö Paulk tämän vai ovatko hänen lausuntonsa pelkästään huonoja sananvalintoja? Katsokaamme mitä muuta sanottavaa hänellä on:
"Kristus oli yksi persoona, jonka palvelutyö rajoittui vain yhteen paikkaan kerrallaan. Voidakseen toimia kaikkialla läsnäolevana Henkenä Jeesus luopui lihallisen ruumiinsa ulottuvuudesta, jota rajoittivat aika ja paikka. Hän nousi korkeampaan ennallistamisen ja rakkauden maailmaan muuttumalla Hengeksi, joka asuu meissä."(4)
Joko Paulkin kristologia on joutunut harhaan tai sitten hänelle itselleen on tapahtunut henkinen horjahdus.
Olen tosin kuullut monien rukoilevan samassa hengenvedossa Isää ja ilman katkosta Jeesusta ikäänkuin Hän ja Isä olisivat sama persoona -- henkinen "Jeesus yksin" (Jesus only) -liikkeeseen lipsahtaminen. Ymmärrän hyvin tuon virheen.
Mutta kun joku julkaisee lausunnon, jonka mukaan Jeesus on sama kuin Pyhä Henki, tarvitaan muutakin kuin vain myöntelyä. Kristus ei 'ollut' yksi persoona, Hän 'on' yksi persoona -- Jeesus.
Kun Raamatussa sanotaan "Kristus teissä, kirkkauden toivo" (Kol. 1:27), siinä itse asiassa todetaan, että meidät yhdistää Häneen Jumalan Henki. Hän on "meissä" ja me olemme "Hänessä". Se ei tarkoita sitä, että Jeesus olisi luopunut ruumiillisesta ulottuvuudestaan muuttuakseen "meissä asuvaksi Hengeksi". Hän on ja tulee aina olemaan "lihaa ja verta" (Luuk.24:39). Hän on tietyssä paikassa, taivaassa, ja istuu Isän oikealla puolella. (Totta, olen varma, että Hän nousee välillä ylös ja liikkuu.) Hän on ylösnousemusruumiissaan, joka on tietyssä paikassa, vaikkakaan ei aikaan sidottuna.
Pyhä Henki -- kolminaisuuden kolmas persoona -- on kaikkialla läsnäoleva. 'Hän', ei Jeesuksen persoona, on kaikissa niissä asuva Henki, jotka todella uskovat Jeesukseen. Tällä on suurempi merkitys tutkimuksessamme kuin ehkä ensin näyttäisi. Sillä ilman oikeaa kristologiaa ei voi olla oikea eskatologiaa.
Tässä tapauksessa Paulk käsittää Jeesuksen "ihmisessä asuvaksi Hengeksi". Tällä perusteella hän väittää, että seurakunta on "Kristuksen jatkuva inkarnaatio". Tällöin seurakunta on nyt Kristus ja kaikki raamatunkohdat, joissa viitataan Kristuksen hallitsemiseen maan päällä viittaavatkin itse asiassa seurakuntaan.
Käsittelemme tätä tarkemmin myöhemmin. Tutkikaamme nyt Paulkin käsityksiä hallintavallasta.
"Kun apostolit kysyivät Jeesukselta, palauttaisiko Hän nyt poliittisen valtakunnan, Hän sanoi: 'Ei teidän tarvitse tietää aikoja. Mutta minä kerron teille, mitä teidän elämässänne tapahtuu ja kun te olette vastaanottaneet sen, mistä teille kerron, te pystytte perustamaan Jumalan valtakunnan.' 'Miten Jumalan valtakunta perustetaan? Ap.t.1:8:ssa Jeesus sanoi: vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka'.(5)
Huomaa, miten Paulk laittaa Jeesuksen sanomaan "te pystytte perustamaan Jumalan [poliittisen] valtakunnan'. Mistään kohtaa Raamatusta ei tällaista lausumaa löydy. Koska ensimmäisen vuosisadan seurakunnalla ei ilmeisesti ollut tarpeeksi "uskoa" tai kypsyyttä sellaiseen sankaritekoon, on meidän aikamme kristittyjen suoritettava tuo tehtävä.
"Mitä me odotamme? Miksi Jeesus odottaa taivaassa Isän oikealla puolella? Ketä Hän odottaa? Hän odottaa sinun ja minun kypsyvän, Kristuksen morsiamen kypsyvän, niin että Hän voi palata takaisin. Tiedätkö, että Jumala on tehnyt kaiken, mitä Hän voi tehdä? Jos vielä jotain täytyy tehdä, me teemme sen."(6) "Jeesus sanoo selvästi Matt. 24:14:ssä, ettei Hän voi palata noutamaan morsiantaan ennenkuin Hän on näyttänyt valtakunnan evankeliumin kaikille maailman kansoille. Jeesus ei voi tulla takaisin ennenkuin seurakunta pystyy näyttämään valtakuntavaihtoehdon. Jumalalla ei ole enää valtaa lähettää Kristusta takaisin maan päälle, koska Hän ei aio kiertää iankaikkista suunnitelmaansa. Vaikka kukaan ei tiedäkään päivää eikä hetkeä, minä voin sanoa Jumalan auktoriteetillä, että KRISTUS EI VOI EIKÄ HALUA PALATA TAKAISIN ENNNENKUIN ME OLEMME NÄYTTÄNEET VALTAKUNNAN EVANKELIUMIN MAAN KANSOILLE. Tuon tehtävän suorittamiseen tarvitaan kypsää seurakuntaa, josta on tullut vaihtoehto maailman valtakunnille. SIITÄ ON SEURAKUNNASSA KYSYMYS JA JEESUKSEN KRISTUKSEN PALUU RIIPPUU MEISTÄ." (7)[Korostukset Paulkin]
Jos luemme Paulkin lausunnon tarkasti, huomaamme, että hän uskoo, ettei Jumalalla ole enää valtaa lähettää Kristusta takaisin maan päälle, mutta sen sijaan "Kristuksen paluu riippuu meistä".
Jumala on siis ottanut hallintavallan omista käsistään ja anatnut sen meille. On totta, ettei Hän "kierrä iankaikkista suunnitelmaansa".
Mutta Hän on paljastanut sanassaan sen tavan, millä Hän toteuttaa iankaikkisen suunnitelmansa. Päin vastoin kuin mitä Paulk väittää, Jumalan iankaikkinen suunnitelma ei ole, että seurakunta ottaa hallintavallan itselleen, vaan sen sijaan se on maan pelastaminen.
Kaikkia yksityiskohtia ei tuosta pelastussuunnitelmasta ole paljastettu, mutta hallintavaltakäsite voi pitää paikkansa vain siinä tapauksessa, että hengellistetään se, mitä Raamattu sanoo sen sijaan että ymmärrettäisiin se kirjaimellisesti. Siihen, mitä Raamattu sanoo pelastussuunnitelmasta kuuluu kuitenkin, että Jeesus palaa takaisin perustamaan näkyvän valtakunnan ennenkuin uusi taivas ja maa luodaan (Ilm. 20:2-21:5).
Paulk on tulkinnut Jumalan iankaikkisen suunnitelman hengellistäessään Matt.24:14:n, jossa yksinkertaisesti todetaan "ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu".
On eri asia saarnata valtakunnan evankeliumia; ja on aivan toinen juttu perustaa tai näyttää valtakunta. On vain yksi evankeliumi: evankeliumi pelastuksesta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tämän evankeliumin osana on "evankeliumi" (hyvä uutinen) siitä, että Kristus palaa takaisin perustamaan näkyvän maallisen hallintonsa. Se on "valtakunnan evankeliumi", jota meidän on käsketty saarnata, ei suinkaan väärää hallintavaltateologiaa, joka korottaa ihmisen korkeampaan asemaan kuin mitä Jumala on tarkoittanut.
(Rekonstruktionisti ja kustantaja):
"Hallintavallan eskatologia on herännyt jälleen henkiin Amerikan vallankumouksen jälkeen...Tämä ei ole maailmanloppu. Seurakuntaa ei vielä temmata ylös. Humanistit, okkultistit ja newageläiset saavat nähdä maailmansa hajoavan. Tämä prosessi saattaa viivästyä, kun Jumala tuomitsee lännen näkyvällä tavalla, mutta se ei voi viivästyä siihen saakka, että Kristus palaa takaisin viimeisen tuomion kohdatessa maan piiriä. Se tapahtuu kauan ennen Kristuksen paluuta kirkkaudessaan." (8)
North on näkyvimpiä rekonstruktionisteja ja kuten hän itse sanoo "toinen kahdesta tärkeimmästä hallintavaltateologiaa julkaisevasta kustantajasta" (9) (Dominion Press, Tyler, Texas). North uskoo, että David Chiltonin 'Paradise Restored' (Ennallistettu Paratiisi) on täydellisin hallintavaltateologiasta kirjoitettu kirja, jota vastaan ei käytännöllisesti katsoen voida esittää mitään.
"Hallintavaltateologia on tulevaisuuden aalto. David Chilton on kirjoittanut hallintavaltateologian kaksi tärkeintä eskatologista julistusta. Kuka ikinä hänen jälkeensä tuleekin hänet leimataan väistämättömästi 'minäkin'-postmillenialistiksi. Chilton on vakiinnuttanut eskatologiaa koskevan keskustelun termit vähintään seuraaviksi sadaksi vuodeksi." (10)
Tämä on melkoinen väittämä. North on ilmeisen valuuttunut siitä, ettei kukaan kykene kyseenalaistamaan Chiltonin hallintavaltaeskatologiaa meidän aikanamme. Mutta kysymys kuuluukin, jos sitä ei voida ollenkaan haastaa -- sataan tai tuhanteen vuoteen -- miksi meidän pitäisi hyväksyä se nyt? Jos North olisi sanonut, että Chilton on määritellyt keskustelussa käytetyt termit lopullisesti, se olisi ollut vaikuttavaa. Hänen kannaltaan olisi ollut parempi, jos hän ei olisi tarkentanut sitä. Vaikka joidenkin on sitä vaikea myöntää, asiasta käydään keskustelua.
Rekonstruktionistit muodostavat hallintavaltateologian intellektuellin siiven, koska he ovat tutkineet enemmän teologiaa kuin karismaattinen siipi. Siitä syystä rekonstruktionistien esittämät argumentit ovat varteenotettavampia. Ja koska eräs kaikkein huomattavimmista hallintavaltateologiaa julkaisevista kustantajista pitää David Chiltonia hallintavaltateologisen eskatologian äänitorvena, tämä artikkeli olisi puutteellinen, jos siinä ei otettaisi huomioon Chiltonin käsitystä hallintavallasta.
(Rekonstruktionismia edustava kirjailija): Siteeraten Matt. 5:13-16:ta Chilton toteaa:
"Tämä ei ole mitään vähempää kuin täydellisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen koko maailmassa. Ja Jeesus tosiaankin tuomitsee 'tehottomuuden' siinä, ettemme pysty muuttamaan ymäröivää yhteiskuntaa. Meidän on käsketty elää niin, että jonain päivänä kaikki ihmiset kirkastavat Jumalaa -- että he kääntyvät kristinuskoon. Asiahan on niin, että jos seurakunta tottelee, maailman kansat ja kansakunnat opetuslapseutetaan kristinuskoon. Me kaikki tiedämme, että kaikkien 'pitäisi' olla kristittyjä, jotta kansakuntien lait ja instituutiot noudatta'isivat' Raamatun ohjeita. Mutta Raamattu kertoo meille vielä enemmän. Raamattu kertoo, että nämä määräykset ovat tulevaisuutta. Meidän 'on' muutettava maailma; ja mikä vielä suurempaa, me 'tulemme' muuttamaan maailman."(11)
Matt. 5:13-16 kehottaa tuskin "täydellisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseen koko maailmassa". Se on selvästikin käsky, joka edellyttää jokaisen kristityn osoittavan elämällään uskovansa Kristukseen.
Meidän todistuksemme seurauksena monet pelastuvat ja pääsevät Jumalan valtakuntaan. Mutta siinä ei puhuta minkään kansakunnan yhteiskunnallisesta muutoksesta saati sitten koko maailman muutoksesta. Raamatun mukaan kansakunnat kokoontuvat Kristusta vastaan, ei suinkaan Häntä vastaanottamaan, kun Hän tulee takaisin maan päälle (Ilm. 16:14; 19:19).
Olkoon anti-Kristus sitten ihminen tai järjestelmä (kuten hallintavaltateologian kannattajat väittävät), tosiasia on, että kun Jeesus tulee takaisin, maailma on anti-Kristuksen hallinnassa, ei suinkaan seurakunnan hallinnassa.
Chilton on siis hengellistänyt Matt. 5:13-16:n, mikä on tuskin rehellistä teologiaa. Innostuessaan eskatologisesta käsityksestään Chilton syyttelee usein niitä, joiden kanssa hän on eri mieltä siitä, että nämä pakottavat Raamatun sanomaan mitä itse haluavat. Eikö hän ole itse tehnyt juuri niin?
Lainatessaan Matt. 28:19-20:tä Chilton rikkoo erästä toistakin omaa sääntöään olettaessan, että kansakunnista eikä siis vain yksittäisistä ihmisistä täytyy tehdä opetuslapsia:
"Seurakunnalle annettu lähetyskäsky ei suinkaan pääty vain kansakunnille 'todistamiseen'. Kristuksen käsky on, että meidän on tehtävä kansakunnista 'opetuslapsia' -- 'kaikista' kansakunnista. Maailman valtakunnista on tultava Kristuksen valtakuntia. Niistä on tehtävä opetuslapsia, uskolle tottelevaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki elämänalueet kaikkialla maailmassa on alistettava Jeesuksen Kristuksen herruuden alle: perheet, yksilöt, kauppa, tiede, maanviljelys, taide, oikeuslaitos, kasvatus, talouselämä, psykologia, filosofia ja kaikki muut ihmiselämän alueet. Mitään ei saa jättää ulkopuolelle. Kristuksen on 'hallittava, kunnes Hän on alistanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle' (1.Kor. 15:25). Meidän vastuullemme on annettu koko maailman käännyttäminen."(12)
Chilton toistaa kirjassaan yhä uudestaan, että Raamatun kuvakieli ei edellytä kirjaimellista tulkintaa. Tässä kohden hän rikkoo omia sääntöjään. Opetuslasten tekeminen kaikista kansakunnista ei tarkoita, että jonain päivänä kokonaisiset kansakunnat istuvat rekonstruktioinistigurujen jalkojen juuressa oppiakseen totuuden tien.
Lähetyskäsky käskee meidän mennä kaikkeen maailmaan kertomaan ilosanomaa, ja "kuka ikinä tahtoo" pelastua, hänestä meidän tulee tehdä Jeesuksen opetuslapsi. Jos lähetyskäsky tarkoittaisi kaikkia kansakuntia kokonaisuudesssaan, Chiltonin eksegeettisen säännön mukaisesti sen pitäisi myös tarkoittaa, että kaikista uskovista pitäisi tulla lähetyssaarnaajia, jotka toimivat ulkomailla. Mutta eikö Herra tarkoita tässä yksilöitä? Jos Chiltonin järkeily on sallittua Matt. 28:19-20:ssä, se pitäisi sallia myös Matt. 24:9:n tulkinnassa: "...ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden".
Niinpä jokainen jokaisessa valtakunnassa tulee vihaamaan kaikkia krisittyjä. Ergo, kukaan ei tule koskaan kääntymään. Ainakin Chilton ymmärtää, että seurakunnan on puhdistettava oma talonsa ennenkuin se yrittää niinkin suurta tehtävää kuin koko maailman opetuslapseuttaminen.
"...Meidän päämäärämme on koko maailman hallinta Kristuksen johtamana, 'maailmanvalloitus', jos sitä halutaan siksi kutsua; mutta meidän strategiamme alkaa seurakunnan reformaatiosta ja uudelleenjärjestämisestä. Siitä lähtee yhteiskunnallinen ja poliittinen uudisrakennus, kerta kaikkiaan kristillinen kulttuuri (Hagg.:1-15; 2:6-10, 18-23)" (13)
Chilton korostaa aivan oikein, että postmillenialismi on ollut koko seurakunnan historian ajan vallitseva aihe. Mutta hän ei käytä Raamattua tämän käsityksen tueksi siinä määrin kuin hän käyttää varhaisia "kirkkoisiä" (Augustinusta, Athanasiusta ym.)ja joitakin uudempia lähteitä kuten C.H. Spurgeonia. Mutta Chilton ei huomaa sitä, että nuo varhaiset kirkkoisät olivat sellaisen uskonnollisen järjestelmän tuotteita, joka oli jo luisumassa eksytykseen.
Nimenomaan roomalaiskatolinen kirkko yritti ensimmäisenä saada hallintaansa maan hallitukset. Se onnistuikin siinä jossain määrin, niin että länsimaat joutuivat sen hallintaan. Mutta voidakseen pystyttää hallintavaltansa ja pitääkseen sen Rooman kirkon oli hyväksyttävä pakanakulttuurit. Tuloksena oli, että vaikka evankeliumi (se minkä roomalaiskatolisuus siitä hyväksyi) toi jonkin verran valistusta, itse kirkko turmeltui ja sortui pakanuuteen. Se ei vaikuttanut ainoastaan sen liturgiaan vaan myös sen oppikäsityksiin mitä tärkeimmissä kohdissa.
Onnistuakseen edes jossain määrin kompromissihallintonsa pystyttämisessä Rooman kirkon oli turvauduttava verenvuodatukseen ei ainoastaan sotimalla, vaan toisinajattelijoita vastaan julistetuilla pogromeilla niin kuin inkvisition avulla tapahtui.
Chilton ei ole oppinut tätä historiasta (vaikka häntä pidetäänkin historioitsijana) eikä myöskään ymmärrä, että jopa premillenialistien leirissä on toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Hän niputtaa kaikki "dispensationalismin" nimikkeen alle ja syyttää kaikkia niitä defaitisteiksi, jotka eivät ole käsityksiltään postmillenialisteja:
"Eskatologian keskeinen kysymys on: Onnistuuko evankeliumi tehtävässään vai ei? Ottamatta huomioon kaikkia eri defeatististisen koulukunnan eroja, ne seisovat yhteisenä rintamana yhden asian suhteen: 'Jeesuksen Kristuksen evankeliumi tulee epäonnistumaan'. Kristikunta ei tule onnistumaan maailmanlaajuisessa tehtävässään. Kristuksen lähetyskäskyä ei saada toteutettua niin, että kaikista kansoista saataisiin tehtyä opetuslapsia."(14)
"...Suuri osa tämän päivän tempausintoilusta olisi tunnustettava siksi, mitä se todella on: vaarallinen eksytys, joka opettaa Jumalan ihmisille, että heidän on odotettava pikemminkin tappiota kuin voittoa."(15)
Pidän Chiltonin älyllisen rehellisyyden puutetta pahana. On kerta kaikkiaan naurettavaa syyttää kristittyjä siitä, että he uskovat "Jeesuksen Kristuksen evankeliumin epäonnistuvan".
Jokainen tuntemani premillenialisti odottaa voittoa, mukaanlukien Hal Lindsay (jonka halventamisesta Chilton erityisesti nauttii). Olen Lindsayn kanssa eri mieltä monessakin kohdin, mutta kukaan ei voi syyttää häntä -- tai muuten minuakaan -- siitä, että me olisimme tappiomielialan vallassa. Jos Chiltonin syytökset olisivat totta, Hal ei kirjoittaisi evankelioivia kirjoja eikä Media Spotlightia olisi olemassa.
Rekonstruktionistien (itse asiassa koko hallintavaltateologian) ongelmana on, etteivät he ole lukeneet läksyjään. Muutenhan he eivät niputtaisi kaikkia premillenialisteja samaan eskapistiseen roskaläjään.
Toinen ongelma on, että heidän mielestään kaikki muu on tappiota paitsi koko maailman hallitseminen ennen Jeesuksen paluuta. Tämä ei ole hengellisyyttä, vaan lihallisuutta, vaikka se perustuisi siihen olettamukseen, että evankeliumin kautta toteutunut muutos ihmisten sydämissä saisi aikaan yhteiskunnallisen muutoksen.
Meitä ei ole kutsuttu "voittamaan maailmaa Kristukselle". Meidät on kutsuttu todistamaan Hänestä. Pyhä Henki on se, joka vetää ihmisiä Jumalan puoleen, kun me levitämme sanaa Kristuksesta (Room. 10:17). Jos ajatellaan, että seurakunta tai Pyhä Henki on epäonnistunut, koska koko maailmaa ei ole saatu käännytettyä on sama, jos ajateltaisiin, että olemme epäonnistuneet, koska jokainen evankeliumin sanoman kuullut ei heittäydy kasvoilleen katumuksesta.
Mitä eroa on sitten sillä, että jonain tiettynä hetkenä kaikki eivät ole kääntyneet ja sillä, että joku ei koskaan käänny?
Hallintavaltateologian mukaan Pyhä Henki on jossain kohtaa epäonnistunut tai seurakunta on epäonnistunut. Mutta joku saattaisi sanoa: "Emme odotakaan kaikkien ihmisten kääntyvän; haluamme vain varmistaa, että heidän elämänsä mukautuu kristillisten periaatteiden mukaiseksi". Niin, jos kaikki eivät käänny, hallintavalta ei ole totaalia, vaikka ihmisten toimintaa hallittaisiinkin. Silloin Pyhä Henki olisi epäonnistunut siinä missä Hän olisi epäonnistunut kaikkien niiden ihmisten käännyttämisessä, joita koskaan on elänyt.
Ja niin kauan kuin on kääntymättömiä ihmisiä, hallintavallan omistaminen on uhattuna. Loppujen lopuksi syntyy taistelua ja väkivallan käyttö tulee välttämättömäksi hallintavallan säilyttämiseksi. Uskonnollisen hallintavallan seurauksena on jatkuvaa verenvuodatusta ja korruptiota (totta, jopa "kristittyjen" kesken).
Vaikka onnistuisimme käännyttämään jokaikisen sielun ja hallitsemaan yhteiskuntaa Jumalan hengellisten ohjeiden mukaisesti, vähintään kahden sukupolven kuluttua syntyvien ihmisten kapinallinen luonne tulisi esiin.
Ilman Jeesuksen näkyvää ja kosketeltavaa läsnäoloa ja Hänen 'ylösnousseiden' pyhiensä hallintaa Jumalan valtakunnassa maan päällä, maailma olisi ylimielisten, uskonnollisten itsevaltiaiden armoilla, joiden oma omituinen käsitys "Jumalan tahdosta" pitäisi ihmisiä kahleissaan.
(Christian Broadcasting Networkin [kristillisen tv-yhtiön] perustaja ja johtaja): Pat Robertson varjelee tarkasti paljastamasta uskoaan hallintavaltateologiaan. Robertson uskoo pyhien konkreettiseen ylöstempaukseen, mutta vasta sitten kun on ensin ollut suuri herätys, joka synnyttää vanhurskaan yhteiskunnan, jota seurakunta johtaa. Puheessaan Dallasin Maranatha Campus Ministriesin vuoden 84 konventissa Robertson viittasi edesmenneen John Lennonin lauluun 'Imagine' (kuvittele), jossa Lennon kuvitteli millainen olisi rauhan maailma, jossa ei olisi mitään uskontoa kiistoja aiheuttamassa. Robertson lausui Lennonia mukaillen:
"Kuvittele maailma, jossa pikkuvauvoja ei enää tapettaisi kohtuun. Kuvittele maailma, jossa kodit eivät enää hajoaisi alkoholismin takia. Kuvittele maailma, jossa ei olisi enää huumeiden takia lasittunein katsein kyhjöttäviä uoria naisia ja miehiä. Kuvittele maailma, jossa ei olisi enää rikollispomoja, jotka myyvät prostituoituja, pornografiaa, vedonlyöntilaitteita, huumeita ja varastavat laillisilta yrityksiltä. Kuvittele maailma, jossa kukaan ei enää vihaisi ketään, jossa ei olisi taisteluja eikä tappamista. Kuvittele maailma, jossa voisit kulkea kaupunkien kaduilla turvallisesti mihin aikaan päivästä tahansa tarvitsematta pelätä henkesi puolesta. Kuvittele maailma, jossa ei ole sähkötuolia, kahleita ja lukkoja ja kaltereita ikkunoissa. Kuvittele maailma, jossa ei ole enää vankiloita -- jossa ei ole enää väkivaltaa. Kuvittele maailma, jossa miehet ja naiset elävät avioliitossa kaikessa pyhyydessä ja jumalisuudessa, jossa naisia ei käytetä hyväksi miesten himojen halpoina tyydyttäjinä. Ja kuvitelkaa maailma, jossa ei olisi perverssiyttä, homoseksuaalisuutta ja lesbolaisuutta, vaan miehet ja naiset olisivat sellaisia, miksi Jumala on heidät luonut, jossa he kasvattaisivat lapsensa rakkaudella, jossa ei olisi enää avioeroja ja jossa pikkulapset tietäisivät keitä heidän isänsä ja äitinsä ovat. Kuvitelkaa maailma, jossa ihmiset kantaisivat tuota kirjaa ja ne, joilla olisi sanoma Jeesukselta, olisivat kunnioitettuja, jossa miehet ja naiset sanoisivat: 'Tervetuloa yhteisöömme; te tuotte Jumalan sanaa.'Nyt te sanotte, "Tuohan kuulosta tuhatvuotiselta valtakunnalta'. Niin, ehkä osittain, mutta jotain tällaista saamme nähdä."(16)
Robertson kuvaillee utopistista yhteiskuntaa, jossa vallitsisi rauha ja rakkaus. Hän ei selvästikään ymmärrä, ettei sellaista yhteiskuntaa voi olla olemassa niinkauan kuin ihminen elää turmeltuneessa lihassa. Sanoessaan "jotain tällaista saamme nähdä" hän viittaa, että jotain tuosta unelmasta voi toteutua nykyisessä maailmassa.
Kuitenkaan mikään siitä ei voi toteutua, kun ottaa huomioon ihmiskunnan syntisen luonnon -- ellei 98% ihmiskunnasta häviä, niin että jäljelle jäisi vain tunnollisia kristittyjä ja korkean moraalin omaavia ei-uskovia tai perusteta vielä suuremman luokan poliisivaltiota kuin Neuvostoliitto.
Vielä tuhatvuotisessa valtakunnassakin, jota Jeesus henkilökohtaisesti hallitsee, tulee olemaan niitä, jotka kapinoivat Hänen lakejaan vastaan. Sen tähden Hänen on hallittava heitä rautaisella valtikalla (Ilm. 2:27). Mitään täydellistä yhteiskuntaa ei voi olla olemassa eikä tule olemaan ennenkuin ainoastaan Jumalan pyhät ylösnousemusruumissaan asuttavat maan. Se tapahtuu tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen iankaikkisuudessa uudessa taivaassa ja uudessa maassa (Ilm. 21).
Jos Raamattu ei lupaa sellaista yhteiskuntaa sitä ennen, mitä toivoa on siitä, että nk. "voittajien" erehtyväisessä hallinnossa edes huomattava osa syntistä ihmiskuntaa eläisi vanhurskaasti, vapaaehtoisesti tai muulla tavoin?
Robertsonin virhe on siinä, että hän soveltaa seurakuntaan tiettyjä Vanhan testamentin kohtia, joissa luvataan Israelin palauttaminen ennalleen orjuuden jälkeen. Hän uskoo myös, että ihmiskunnan tietoisuus Kristuksessa saavutettavasta vanhurskaudesta kasvaa.
Tuo uskomus, joka perustuu CBN:n tilaamaan Gallup-kyselyyn, paljastaa valitettavaa naiiviutta henkilöltä, jonka jotkut uskovat olevan tarpeeksi terävä maan korkeimpaan virkaan:
"George Gallup havaitsi, että Amerikassa tapahtui jotain neljä, viisi vuotta sitten. Koska me sanoimme: 'Me haluamme teidän tekevän kyselytutkimuksen saadaksenne selville heidän asenteensa uskonnollisissa kysymyksissä tänään verrattuna vuoteen 1979.'" "George Gallup meni Amerikan yliopistokampuksille. Hän tiedusteli äärimmäisen tarkoin menetelmin yliopisto-opiskelijoiden asenteita Amerikan kampuksilla. 50% kampusten opiskelijoista sanoi: 'Olemme nykyään uskonnollisempia kuin viisi vuotta sitten'.
"Muusta Amerikan väestöstä 60% sanoi: 'Me olemme valmiimpia hyväksymään uskonnollisia ratkaisuja elämäämme kuin viisi vuotta sitten; me olemme uskonnollisempia kuin viisi vuotta sitten; me etsimme enemmän vastauksia Jumalalta kuin viisi vuotta sitten; olemme kääntymässä pois tieteestä, humanismista, materialismista ja sanomme: 'Jumala, sinulla täytyy olla vastaus'."
"Näin vastasi Amerikka Gallupille ja hän puolestaan kertoi sen meille. Mitä tämä sitten tarkoittaa? No, se tarkoittaa sitä, että olemme Yhdysvalloissa tulossa kohti suurinta hengellistä räjähdystä, mitä maailma on koskaan nähnyt. Sitä se tarkoittaa. 'Se tarkoittaa sitä, että miljoonat ja miljoonat ihmiset ovat avoimia Jeesukselle Kristukselle.'"(17)
Se, mitä tämä gallup-tutkimus todella merkitsee on, että Yhdysvaltain kansalaiset tulevat koko ajan uskonnollisemmiksi. Mitä tekemistä uskonnollisuudella on Jeesuksen kanssa? Itse asiassa kiinnostus on lisääntynyt erityisesti New Age -liikettä kohtaan. Siihen sisältyy koko okkultismin kirjo aina noituudesta sellaisiin ihmisen potentiaaliohjelmiin kuin EST, TM, Eckankar ja Summit sekä itäisiin uskontoihin kuten buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen ja jopa useimpiin nykyajan psykologisiin koulukuntiin.
Vaikka erään myöhemmin suoritetun gallup-kyselyn mukaan niiden ihmisten määrä, jotka ovat kokeneet "uudestisyntymisen" onkin kasvanut Yhdysvalloissa, heidän vastauksensa elämäntapaa koskeviin kysymyksiin paljasti, että heidän arvonsa ovat aivan yhtä maallisia kuin muunkin yhteiskunnan arvot.(18)
Tämä käy ilmi Pat Robertsonin omasta asenteesta siihen, miten hänen CBN-Raamattuaan 'The Book' (Kirja) mainostettiin, kun se ilmestyi ensi kerran 1984:
"Syyskuun lopulla aloitamme ehkä suurimman mainoskampanjan tästä kirjasta, mitä ehkä koskaan on mistään kirjasta ollut. Ja me olemme saaneet jopa Bubba Smithin mukaan mainostamaan sitä ja sanomaan: "Minä luen 'Kirjaa'"!...Ja Donna Summersin ja muutaman muunkin tähden 'Dallasista' ja yhden 'Dynastystä' ja kaikki he sanovat: 'Me luemme Kirjaa'! Ja Raamatun lukemisesta saattaa tulla eräs tärkeimmistä 'in-jutuista', mitä ihmiset tekevät."(19)
Epäjohdonmukaisuus ei tunnu kovinkaan vähäiseltä, jos Robertson käyttää Raamatun mainostamiseen sellaisia ihmisiä, jotka edustavat ehkä kaikkein jumalattomimpia mediatuotteita, mitä olla saattaa tarkoituksena kääntää koko yhteiskunta pois jumalattomuudesta. Robertson uskoo myös, että maailman rikkaus annetaankin Jumalan ihmisille meidän aikanamme, samoin vastuu yhteiskunnan hallitsemisesta:
"Jonkun on ommeltava muutama teltta yhteen ja ommeltava muutama verkko yhteen ja koottava kirjallisuus yhteen ja kaikki muu, mitä tarvitaan 400 miljoonasta miljardiin ihmisen kääntyessä lähivuosina! Tarkoitan, että se on hämmentävä tehtävä, jonka Jumala tulee antamaan meille! Jonkun on koulutettava maailman tulevat johtajat, koska Jumala aikoo asettaa meidät vastuunalaisiin tehtäviin."
"Saanko kysyä sinulta seuraavan kysymyksen: Kuvittele, että Herra ottaisi pois tämän kaupungin, osavaltion, muiden osavaltioiden ja kansakunnan hallintoelimistä kaikki jumalattomat ja syntiset. Kuvittele, että heidät vain otettaisiin pois. Mitä tapahtuisi, jos Hän sanoisi omilleen: 'Asettukaa heidän tilalleen; paikat ovat teidän'? Minä en osaisi johtaa viemäröintiä -- osaatko sinä? Miten näitä asioita hoidetaan? Miten johdetaan verotusta? Mikä on Yhdysvaltain ulkopolitiikka tai osavaltion ulkopolitiikka? Miten sovelletaan eri verotusmuotoja, tulleja ja maksuja? Miten johdetaan erilaisia sosiaalialaan kuuluvia ohjelmia? Entä suuren luokan sosiaalinen hyvinvointi? Entä suurimmat kasvatusohjelmat? Ja näin voitaisiin jatkaa yhä edelleen. Jumalan ihmisten on oltava valmiina siihen, mitä Hän aikoo tehdä. On toinen juttu istua tässä sanomassa 'Halleluja!' Tulee tapahtumaan herätys! Mutta mitä sitten tehdään, kun se tulee?" "...On valmistauduttava; on oltava koulutusta. On oltava valmiina opettajakaarti kouluttamaan nuoria vastakääntyneitä. Jos haluat keskittyä johonkin täällä ollessasi, keskity siihen suunnitelmaan, joka sinulla tulee olemaan seuraavaa viittä vuotta varten. Mitä tulee tapahtumaan, kun kaikki nämä asiat, joista olemme puhuneet, tapahtuvat? Me tulemme näkemään niiden tapahtuvan!"(20)
Tarkoitatko, että utopiayhteiskunnassa tulee olemaan verotusta? Ja sosiaalijärjestelmä? Ilmeisesti Pat ei puhunut tuhatvuotisesta valtakunnasta. Kysyttäväksi jääkin, miten Jumala aikoo ottaa pois "jumalattomat ja syntiset" siinä määrin, että syntyy täydellinen yhteiskunta ennen Jeesuksen takaisintuloa.
Huolestuttavalta kuulostaa olettamus, että kukaan uskoisi vanhurskaan yhteiskunnan pysyvän pystyssä uudestisyntymättömistä ihmisistä koostuvassa yhteiskunnassa ilman vankiloita.
Muuttuuko ihmisluonto? Ei todennäköisesti. Pahuutta ei esiinny ainoastaan ulkonaisesti rikoksina ja moraalittomuutena; sitä esiintyy ensisijaisesti sisäisesti ajatuksina ja sydämen aikeina (Jer. 17:9).
Robertson uskoo, että herätys muuttaa ihmiskuntaa siinä määrin, että vanhurskaus vallitsee koko maan päällä. Raamattu kertoo meille, että lopun aikoina monien rakkaus kylmenee, koska synti hallitsee (Matt. 24:12).
Tiedämme kyllä, että "syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle" (Sananl. 13:22), mutta silti ei ole varmaa, että me saamme maan hallintaamme ennen Kristuksen paluuta. Vaikka voisimmekin osoittaa irrallisia todistuksia syntisiltä saadusta perinnöstä, me emme peri maata kokonaisuudessaan ennenkuin seisomme Jeesuksen edessä ja saamme palkan lihassa tekemiemme tekojen mukaan (Room. 2:6; 2.Kor. 5:10).
Kuitenkin Robertson uskoo, että Jeesus ei tule takaisin ennnenkuin seurakunta on saanut vallan yhteiskunnassa ja jumalattomat on tuomittu. Siihen mennessä meidän on valmistauduttava ottamaan valta:
"...No, mitä sinä teet? Mitä minä teen? Mitä me kaikki tehdään? Me valmistaudumme ottamaan hallintavallan! Me valmistaudumme ottamaan hallintavallan! Kaikki se tulee olemaan meidän -- sanon, että kaikki. Kaikki tarkoittaa suurinta osaa maallisesta maailmasta. Kaikki kulkuvälineet, uutiset, televisio. radio, elokuva, taiteet, hallitus, talouselämä -- siitä tulee meidän! Jumala tulee antamaan sen omilleen. Meidän olisi valmistauduttava hallitsemaan Jeesuksen Kristuksen kanssa."(21)
Tässä vaiheessa Pat kehotti aloittamaan valmistautumisen rukouksella, jonka jälkeen hän johti Maranatha Campus Ministries -konventin rukoilemaan herätystä alkusoittona hallintavallan ottamiselle.
Pat ei ilmeisesti puhunut uudesta taivaasta ja uudesta maasta sanoessaan, että kaikki tarkoittaa "suurinta osaa maallisesta maailmasta". Hän puhui hallintavallan ottamisesta ennen Kristuksen paluuta.
Tämä käy ilmi hänen puhuessaan "suurimmasta" osasta maallistaa maailmaa. Uudessa maassa ei tule olemaan maallista maailmaa. Eikä käytännössä tuhatvuotisessa valtakunnassakaan, koska hallitus on suoraan Jeesuksen näkyvän kuninkuuden alainen.
Miksi sitten Jeesus tempaisi meidät yläilmoihin, jos seurakunnalla on hallintavalta, on epäselvää. Nousemmeko ylös vain hetkeksi ja laskeudumme heti taas alas? Se sopisi joidenkin hallintavaltaopetusten skenaarioon. Jos emme palaa, niin mitä tapahtuu yhteiskunnalle sillä aikaa, kun me olemme poissa taivaallisella lomalla? Annettaisiinko se takaisin jäljelle jäävälle jumalatomalle vähemmistölle?
Jopa Gary North, eräs hallintavaltateologian johtavista puolustajista, on huomannut Robertsonin epäjohdonmukaisuuden. Puhuessaan David Chiltonin 'Paradise Restored' -kirjan vaikutuksesta televisiosaarnaajiin North toteaa Pat Robertsonista:
"Pat Robertson oli niin huolissaan siitä, että toiset evankelistat saattaisivat luulla, että hän on siirtynyt Chiltonin postmillenialistiseen leiriin, että hän kirjoitti henkilökohtaisen kirjeen monille heistä (minullekin) kesällä 1986, jossa todettiin, ettei hän ollut omaksunut Chiltonin teologiaa. Hän mainitsi erikseen 'Paradise Restored' -kirjan. Sitten hän hahmotteli omat käsityksensä jättäen kuitenkin, vaikka on dispensationalisti, kokonaan mainitsematta suuren ahdistuksen ajan. Se, että niinkin tärkeä oppi premillenialistisessa armotalouskausiin uskovassa teologiassa kuin suuri ahdistuksen aika voi kokonaan jäädä pois hänen teologiastaan osoittaa, miten suuri vaikutus Chiltonilla (tai jollakulla) on hänen ajatusmaailmaansa...
"Pat Robertsonin (ja monien premillenialistien) ajattelussa tapahtunut muutos alkoi useita vuosia ennenkuin 'Paradise Restored' ilmestyi. Pastori Jimmy Swaggart aloittaa 'valtakunta nyt'-teologiaa kovin sanoin arvostelevan artikkelinsa, johon sisältyy Pat Robertsonin näkemys siitä, pitkähköllä lainauksella pastori Robertsonin pitämästä puheesta Robert Tiltonin Satellite Network -seminaarissa 9.-12. joulukuuta 1984. Tämä tapahtu useita kuukausia ennenkuin annoin pastori Robertsonille kappaleen kirjaani 'Paradise Restored' ja noin kuukautta ennenkuin kirjani ensimmäinen painos julkaistiin. Hän oli jo silloin hylännyt perinteisen armotalouskausiteologian."(22) "Pat Robertson on esittänyt sävyltään niin täysin postmillenialistisen sanoman, että on vaikea ymmärtää, miksi hän väittää olevansa yhä premillenialisti. En ole koskaan tavannut kenenkään postmillenialistin julkista lausuntoa, joka kuvaisi yksityiskohtaisemmin tulevaa siunauksen aikaa. En tunne ketään, joka ajattelisi sen tapahtuvan jo muutaman vuoden sisällä, paitsi Pat Robertson, jolla oli sellainen käsitys jo vuoden 1984 lopulla."(23)
En epäile sitä, etteivätkö ne, jotka uskovat Robertsonin esittämään skenaarioon olisi vilpittömiä halussaan nähdä Jumalan vanhurskauden vallitsevan maan päällä. Mutta vaarana on, että odotetaan tapahtuvan enemmän kuin mitä Jumalan sana lupaa. Jeesus sanoi, että tässä maailmassa meillä olisi ahdistus; kuitenkin meidän on oltava turvallisella mielellä, koska Hän on jo voittanut maailman (Joh.16:33). Jumalan säätämänä ajankohtana saamme kuitenkin lopulta periä maan Kristuksen kanssaperillisinä.
Meidän ei pitäisi yrittää ottaa itsellemme sellaista, mitä Hän ei ole käskenyt meidän ottaa sitä ennen. Jumala sallii maailmassa olevan pahuutta ja sitä tulee olemaan edelleen, vaikkei muusta syystä, niin ainakin ihmisten sydänten koettelemiseksi. Jumala päättää viime kädessä, milloin pahuus poistetaan maailmasta lopullisesti.
Ne, joiden opetukset tai mielenkiinto ovat keskittyneet etupäässä hengellisen palvelutyön viiteen virkaan (Ef.2:20; 4:11) uskomme perustuksena, ovat vakuuttuneita siitä, ettei Kristuksen ruumiissa voi olla ykseyttä ennenkuin kaikki kristityt tai ainakin suuri osa meistä alistuu tämän päivän "apostoleiden" ja "profeettojen" auktoriteetin alle mitään kyselemättä.
Oppeja ei saa arvioida, ei myöskään ihmisen elämäntapaa tai rahankeräysmenetelmiä. Jumalan sanaa ei saa yrittää ymmärtää ulkopuolella apostoleiden ja profeettojen opetusta.
Hallintavaltateologian tulkintatavan mukainen "viisivirkaisen seurakunnan" opetus on nimenomaan Manifested Sons of God -opetusta. Sen mukaan apostolit, profeetat, evankelistat, pastorit ja opettajat (ei Jeesus) muodostavat seurakunnan perustuksen. He kyllä myöntävät, että Jeesus on luomakunnan perustus, mutta eivät sitä, että Hän olisi seurakunnan perustus.
Ennenkuin ryhdymme tutkimaan hallintavaltateologian kantaa tästä aiheesta, meidän olisi syytä asettaa Ef.2:20 siihen kontekstiin, missä se on kirjoitettu, jotta oikein jakaisimme Totuuden sanaa.
"Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi --
että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, oiltte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa;
mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä.
Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat;
sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.
Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;
ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.(Ef.2:11-22)
Kun kuulee Ef.2:20:n tekstiyhteydestään irrotettuna, joku saattaa sortua uskomaan sellaista opetusta, jonka mukaan Ef.4:11:ssä luetellut "viisi virkaa" muodostavat seurakunna perustuksen.
Mutta tutkikaamme, mitä Paavali tarkalleen ottaen sanoo Ef.2:11-22:ssa.
Huomaamme ensiksikin, ettei Paavali anna "viidelle viralle" asemaa "perustuksena", vaan ainaostaa apostoleille ja profeetoille. Se, että nämä virat mainitaan Ef. 4:11:ssä samassa yhteydessä evankelistojen ja pastori-opettajien (viimeksimainittu on yksi, ei kaksi eri virkaa), ei välttämättä tarkoita, että evankelistat ja pastori-opettajat luettaisiin perustukseen kuuluviksi.
Toiseksi, jos asetamme Ef. 2:2:n jakeissa 11-22 ilmaistun ajatuksen yhteyteen, huomaamme, että Paavali puhui erityisesti Efeson pakanoille siitä, että heidät on liitetty yhdeksi ruumiiksi juutalaisten kanssa, joiden kautta heille oli ilmoitettu Jumalan totuus. Kun heidät näin oli oksastettu todelliseen uskoon (kristinuskoon), joka on sen ilmoituksen jatkumo, joka oli annettu profeettojen kautta jo ennen Kristusta, eikä siis ole mikään siitä erillinen ilmiö, pakanat rakennettiin apostoleiden (Uusi testamentti) ja profeettojen (Vanha testamentti) yhteiselle perustukselle.
Toisin sanoen apostolien ja profeettojen opetukset, Henki ja laki, muodostavat yhdessä sen perustuksen, jossa uskovat pakanat (ympärileikkaamattomat) yhdistetään uskoviin juutalaisiin (ympärileikattuihin). Näiden opetusten muodostaman perustuksen kulmakivenä Jeesus kokoaa kaiken totuuden yhteen, ja Häneen me katsomme saadaksemme kaikkea opastusta Pyhän Hengen kautta.
Se, että irrotetaan yksittäinen Raamatun jae asiayhteydestään ja rakennetaan sen varaan seurauksiltaan niinkin vakava oppi kuin hallintavaltateologian "viiden viran" oppi on, on vastoin raamatullisen eksegeesin alkeellisimpia periaatteita.
Tähän harhaoppiin liittyy opetus, jonka mukaan tämän päivän nk. apostolit ja profeetat muodostavat seurakunnan perustuksen. Vähintäänkin voidaan vaatia, että tässä on kysymys Herran apostoleista, koska Jeesus antoi heidän kauttaan ilmoituksensa, mikä on kirjoitettu Uutena Testamenttina tunnettuun Raamatun osaan.
Asettamalla meidän aikamme opettajat tasa-arvoiseen asemaan varhaisten apostolien kanssa asetumme vastaanottamaan heidän uutta ilmoitustaan, josta suuri osa ei perustu ollenkaan Jumalan sanaan, vaan on täysin subjektiivista. Tällainen subjektiivinen opetus voidaan tunnistaa siitä, että sitä kuullaan tietyiltä hekilöiltä ja sitä julistetaan itsenäisenä, Raamatusta erillisenä opetuksena.
Hallintavaltateologian opettajat toistavat "viisivirkaisen seurakunnan" oppia papukaijamaisesti -- he eivät ole oppineet sitä itse Raamatusta, vaan toisilta, jotka ovat vuorostaan oppineet sen muilta ad infinitum. Olemme pystyneet jäljittämään sen aina Franklin Halliin saakka, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se olisi alkuisin vielä varhaisemmasta lähteestä.
Tutkimme nyt muutamia niistä opettajista, jotka propagoivat tätä tiettyä oppia nähdäksemme, miten se sopii hallintavaltateologiaan yleensä.
"Mitä me siis tehdään viisivirkaisessa palvelutyössä -- apostolit, profeetat, evankelistat, pastorit ja opettajat -- me varustamme pyhiä kypsäksi Kristuksen seurakunnaksi. Mutta eikö jo sekin pelota meitä, koska me saamme kyllä puhua pastoreista, evankelistoista -- mutta apostoleista ja profeetoista puhuminen tuntuu pelottavalta. Mutta kuitenkin heidän virkansa on asetettava ennalleen auktoriteetissa ja voimassa."
"Ef. 2:20:ssä sanotaan, että seurakunnan perustus ei ole Jeesus (monetkaan eivät tiedä tätä), vaan sen perustuksena ovat apostolit ja profeetat, ja heidän kulmakivenään on Jeesus Kristus. Hän on kulmakivi, mutta apostolit ja profeettojen palvelutyö muodostavat perustuksen."
"Jumala nostaa nyt nimenomaaan profeettoja esiin. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Oral Roberts ole seurakunnan profeetta, jonka tehtävänä on palauttaa parantaminen. Monet heistä -- Branham ja monet muut -- uskon, että Hagin ja Copelandit, tästä on olemassa erilaisia oppeja, mutta uskon, että he toivat takaisin ymmärryksen Jumalan sanan voimasta. He olivat siinä mielessä apostoleita. Uskon, että Jumala nostaa esiin muitakin apostoleita ja profeettoja."(24)
Jos me voimme vetää mitään johtopäätöksiä Paulkin sanoista, meidän on pakko olettaa, että Jeesus on joutunut syrjään Hänen seurakuntansa hallinnossa. Jos seuraava Paulkin lausunto käsitetään niin, että hänen mielestään apostolit ja profeetat muodostavat seurakunnan perustuksen eikä Jeesus, Hänet siirretään pois asemastaan sinä kalliona, jolle seurakunta rakentuu (Matt. 16:18) ja tuo asema annetaan viidelle seurakuntaviralle.
"NELJÄS TÄRKEÄ ASIA ON TODELLINEN YHTEYS KRISTUKSEN RUUMIISSA. Jos rakennetaan millekään muulle perustukselle kuin tosi Kalliolle, joka on ainoa kestävä perusta, joutuu näkemään koko rakennnuksen sortuvan. Paavali teki täysin selväksi, että 'rakentajat ovat hylänneet' Kulmakiven. Ainoa ratkaisu oli tuoda esiin uusia rakentajia -- joita Paavali nimittää apostoleiksi, profeetoiksi, evankelistoiksi, pastoreiksi ja opettajiksi -- rakentamaan kansaa, joka liittyy tiiviisti yhteen Jeesus Kristus Itse heidän päänään. Meitä varoitetaan myös siitä, miten me rakennamme tälle perustukselle. Yhteydestä puhuminen ilman totuutta on puusta, heinästä ja oljista rakentamista (1. Kor. 3)."(25)[Korostus Paulkin.]
Loogisesti päättelemällä tullaan siihen johtopäätökseen, että Paulk kutsuu viisivirkaista palvelutyötä meidän pelastuksemme perustukseksi: Jeesus ei ole perustus, Hän on Kulmakivi; seurakunnan viisi virkaa muodostavat perustuksen; Kallio on ainoa kestävä perustus; ergo, Kallio on seurakunnan viisi virkaa. Rehellisesti sanoen, älkäämme uskoko, että Paulk on ajatellut loppuun saakka, mihin hänen lausuntonsa johtavat. Ne heijastavat huolettomuutta termien käytössä, joka johtaa sekaannukseen.
TBN:n 'Praise The Lord' -ohjelmassa heinäkuussa 1987 Hal Lindsay haastoi Paulkin vastaamaan joistakin vakavista harhaopeista opetuksessaan. Paulk kieltäytyi uskomasta asioihin, joita hän on kirjoittanut omissa kirjoissaan. Hän oli sitä mieltä, ettei Hal ollut täysin käsittänyt Paulkin kirjoitusten merkityksiä, koska ihmiset, joilla ei ole Jumalan Henkeä (t.s. ei-karismaattiset) eivät soi ymmärtää asioita, jotka ovat arvioitavissa ainoastaan hengellisesti.
Toisin sanoen Paulk asetti omat kirjoituksensa Raamatun tasolle rajoittaessaan esoteeristen opetustensa olevan ainaostaan karismaattisten ymmärrettävissä. Tällaiset lausunnot vaikeuttavat suuresti pyrkimystä Kristuksen ruumiin ykseyden aikaansaamiseksi.
(entinen apostoli Robert Stevensin Living Word Church -seurakunnassa, joka on Manifested Sons of God -liikkeen päämaja):
Vaikka Cronquist onkin hylännyt John Robert Stevensin valvonnan, hän pitää edelleen kiinni useimmista Manifested Sons of God -opeista. Hänen tulkintansa Ef.2:20:stä edustaa klassista Manifested Sons of God -oppia:
"...Kuka on perustus? Apostolit ja profeetat. Onko Jeesus Kristus perustus? Ei ole. Hän on kaiken perustus, mutta kirjaimellisesti, seurakunnalle, Hän on Kulmakivi ja Hänen varaansa rakentuu apostoleiden ja profeettojen perustus: kaiken opillisen, kaiken ilmoituksen, kaiken kokemuksen, kaiken totuuden , kaiken voitelun, kaiken auktoriteetin ja kaiken voiman perustuksen laskeminen, ei ainoastaan kaikkien Jumalan ihmisten ylle, vaan myös heidän alleen."(26)
Cronquist sanoo kyllä, että Jeesuksen päälle lasketaan "apostolien ja profeettojen perustus". Tässä järjestyksessä ei ole varmastikaan mitään vikaa. Niinkuin hallintavaltateologian opettajilla on tapana, hän antaa kuitenkin viimeisten aikojen apostoleille ja profeetoille sellaisia valtuuksia, joita heillä ei Jumalan sanan mukaan ole. Hän uskoo, että apostolit ja profeetat eivät ole ainoastaan meidän elämämme perustus, vaan he saavat myös aikaan Jumalan tahdon toteutumisen elämässämme:
"...perustuksen muodostavan palvelutyön koko tarkoitus, ja varsinkin juuri sen tarkoitus on antaa teille hyvin henkilökohtaisella ja erityisellä tavalla se, mitä tarvitaan, että voisitte tietää Jumalan tahdon elämässänne, olla perustuksena sille, vahvistaa sitä, rohkaista siihen, tehdä teidät kykeneviksi siihen ja luoda Jumalan tahto teidän elämäänne. Voitteko kuvitella, miten Kristuksen ruumis on yhä vauvaiässä, koska on kielletty elämän perusta, ja jos kielletään elämän perusta, heihin ei voida mitenkään rakentaa perustusta."(27)
Cronquist erehtyy väittäessään, että seurakunnan viisi virkaa ovat "heidän elämänsä perustus". Niitä, joille Jumala on antanut vastuun pyhien rakentumisesta ja heidän kasvattamisestaan kypsyyteen, on kunnioitettava ja toteltava niin kauan kuin he opettavat totuutta ja elävät sen mukaisesti. Mutta Jeesus on meidän elämämme perusta, ei ainoastaan hengellisen elämämme perusta, vaan Hänelle olemme velkaa koko olemisemme ja olemuksemme (Ap.t. 17:28).
Ja miten apostolit ja profeetat voisivat luoda elämäämme Jumalan tahdon? Ainoastaan siten, että luovutamme mielemme ja tahtomme täydellisesti heidän hallintaansa ja meidät saadaan uskomaan, että Jumala on määrännyt heidät ohjaamaan meidän jokaista liikettämme.
Vaikka auktoriteetille alistuminen Kristuksen ruumiissa onkin tärkeää, se tarkoittaa paikallisseurakuntaa ja ainoastaan siinä määrin kuin tuo auktoriteetti tottelee Jumalan sanaa.
Ainoastaan paikallisseurakunnassa voi kukaan profeetan armolahjaa tai hallitsemisen virkaa käyttävä tuntea uskovan tarpeeksi hyvin voidakseen ohjata häntä. Mutta hallintavaltateologian kannattajat haluavat meidän uskovan, että on olemassa yleisellä tasolla toimivia apostoleita ja profeettoja, jotka astuvat näyttämölle esittäen uutta ilmoitusta, joka uskovan on otettava kyselemättä vastaan.
Näiden apostolien ja profeettojen ei tarvitse vastata tekemisistään ja puheistaan seurakunnalle, ainoastaan toinen toisilleen. Yksilön on uskottava tällaiseen hyvin subjektiiviseen auktoriteettiin silläkin uhalla, että hänet eksytetään.
"...Ja niin meidän on suostuttava antamaan Pyhän Hengen vaikuttaa muutosta mielissämme sillä tavoin kuin me ajattelemme ja ymmärrämme sen. Hän tosiaankin lupasi, että "Mutta kun Hän tulee, totuuden Henki, johdattaa Hän teidät kaikkeen totuuteen". 2000 vuoteen ei ketään ole ohjattu kaikkeen totuuteen. Miksi? Ainoa selitys, mitä voin keksiä on, että -- enkä minä tiedä vielä kaikkea, koska minua ei ole vielä kirkastettu, mutta minä uskon, että Jumala on nyt alkamassa siirtää sinettejä sellaisten salaisuuksien päältä, jotka ovat olleet kätkettyjä maailman perustamisesta lähtien. Uskon, että Hän on nyt alkamassa paljastaa pyhille apostoleille ja profeetoille valtakunnan perustusta, joka vuorostaan paljastaa Jumalan totuuksia Hänen kansalleen, niin että heistä voi tulla hengessään, sielussaan, mielessään ja ruumiissaan kirjaimellisesti Jeesuksen Kristuksen varsinaista jumalallista ainetta. "(28)
Cronquistin mukaan Pyhä Henki ei ole ohjannut Raamatun kirjoittajia kaikkeen siihen totuuteen, joka on pyhille tarpeen, jotta he kasvavat täyteen kypsyyteen. Jumala siis ilmeisesti suunnitteli, että seurakunta vaeltaisi pimeydessä 2000 vuotta eikä kykenisi käsittämään niitä totuuksia, jotka ovat välttämättömiä, että he voisivat kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen. Mutta mitä Raamattu sanoo?
"...mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskautyanut, ne hän on myös kirkastanut.
Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.(Room. 8:29-33)
Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen.
Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,
ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.(2.Tim.3:13-17)
Eivät apostolit ja profeetat meitä tee täydellisiksi (saata meitä kasvamaan kypsyyteen). Jumalan sana, joka tekee työtään meidän sydämissämme Pyhän Hengen voiman vaikuttamana, kasvattaa meitä kypsyyteen, kun me antaudumme rakastamaan Jumalaa.
Ainoa, mitä kukaan apostoli, profeetta, evankelista, pastori tai opettaja on oikeutettu tekemään, on ohjata meidät Jumalan sanan ääreen ja rohkaista meitä noudattamaan sen ohjeita puhtain motiivein. Ei ole mitään uutta ilmoitusta, joka pelastaisi meidät tai minkä avulla voisimme kasvaa kypsyyteen.
Nyt meitä kuitenkin pyydetään uskomaan, että sellaiset ihmiset, jotka eivät kykene oikein jakamaan totuuden sanaa edes sellaisissa asioissa, jotka ovat selviä jopa lapsille Kristuksessa, aikovat nyt ilmoittaa meille "uusia totuuksia", joiden avulla he aikovat johdattaa meitä täydellisyyteen.
Ei ole selvää, mitä Cronquist tarkoittaa sanoessaan, että hänestä tulee "Jeesuksen Kristuksen varsinaista jumalallista ainetta". Mutta tämä lausunto sopii ihmisen jumalallistamisteoriaan, johon monet hallintavaltateologian kannattajat uskovat. Miten me siihen pääsemme? Cronquist sanoo:
"...teistä tulee siis täydellisiä aivan niinkuin teiän taivaallinen Isännekin on täydellinen. Miten te luulette sen tapahtuvan? Se tulee toteutumaan pyhien apostolien, profeettojen, evankelistojen, pastoreiden ja opettajien kautta, joista itsestään tulee tuo kokemus, jotka varustavat teidät tuolla kokemuksella, joka heillä on, jotka antavat teille säännöt, lait, tiet ja käytännön neuvot siitä, miten ollaan kirjaimellisesti yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa niin, että se voidaan jälleen toteuttaa."(29)
Ne säännöt ja ohjeet, joiden avulla meidän on uskoamme toteutettava, on jo määritelty Jumalan sanassa (Ilm. 22:18-19). Ne, jotka haluavat taakoittaa seurakuntaa uusilla, ihmistekoisilla säännöillä ja laeilla, jotka perustuvat heidän omaan kokemukseensa, ovat legalisteja, joista Paavali varoitti:
Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täytetys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,(Kol.2:8-10).
Miten me voimme tunnistaa apostolit ja profeetat? Cronquist sanoo, että me tunnistamme heidät sydämessämme:
"Jumalan apostolin tai profeetan tunnistaminen on sydämen ilmoitus...Voisin tulla teidän tykönne ja sanoa, että olen apostoli, mutta se ei vielä merkitse mitään. Joku toinen voi myös sanoa olevansa apostoli eikä sekään vielä merkitse mitään, mutta minä olen apostoli vain, jos olette kuulleet Jumalan pyhältä Hengeltä, että minä olen Jumalan apostoli ja jos taas uskot, että olen väärä profeetta, olen sinulle väärä profeetta olen sitä sitten tai en. Niinkuin ihminen ajattelee sydämessään, sellainen hän on."(30)
Roomalaiskatoliset uskovat sydämessään, että paavi on Jumalan apostoli; mormonit uskovat, että heidän apostolinsa ovat Jumalasta, samoin Jehovan todistajat, moonilaiset ja kaikki kultit, jotka väittävät, että heillä on apostoleja. Meidän sydämemme ovat petollisia ylitse kaiken (Jer. 17:9). Me uskomme, mitä me haluamme uskoa ellei meillä ole objektiivista totuuden mittaa, johon suostumme alistumaan. Ainoa Jumalan meille antama mitta on Jumalan sana. Ja profeettojen koetteleminen on selostettu 5.Moos.13:1-5:ssä ja 18:22:ssa sekä Gal.1:8:ssa.
1970-luvun lopulta ja -80-luvun alusta hallintavaltateologian piirissä on alettu puhua yhä enenevässä määrin joistakin henkilöistä "apostoleina" ja "profeettoina".
Kuitenkaan ei liikkeen piiristä ole annettu selkeää, "virallista" luetteloa niistä, ketkä muodostavat tuon kunnianarvoisan eliitin.
Tietyt johtajat ovat kuitenkin alkaneet kutsua toinen toisiaan "profeetoiksi" ja "apostoleiksi".
Vaikka toiset ovatkin näkyvämmällä paikalla kuin toiset, nämä samaiset johtajat esiintyvät samoilla foorumeilla vaihtelevassa määrin ja vaihtelevassa järjestyksessä. He ovat koko ajan kiertämässä ja johtamassa pastoreille tarkoitettuja "johtajuusseminaareja" kaikkialla maailmassa.
Näissä johtajuusseminaareissa opetetaan pastoreille ja opettajille viimeiset seurakunnan kasvun menetelmät, miten saada oma kaupunki hallinnan alle, miten aloittaa oikeanlainen palvonta ja ylistys, niin että saadaan Jumala tekemään seuraavan liikkeensä, miten saada aikaan ihmeitä ja merkkejä ja muita seurakunnan hallintoon ja palvelutyöhön liittyviä asioita.
Näitä johtajuusseminaareja järjestävistä järjestöistä suurin on Oral Robertsin 1986 perustama Charismatic Bible Ministries.
Tämä järjestö on karismaattisen liikkeen näkyvimpien johtajien koalitio, joista hyvin suuri osa kuuluu hallintavaltateologian leiriin. Vaikka kaikki Charismatic Bible Ministries -järjestön jäsenet eivät olekaan nimenomaan sanoneet uskovansa hallintavaltateologiaan, he tietävät kuitenkin varsin hyvin, ketkä sitä järjestössä opettavat.
Tätä artikkelia kirjoitettaessa Charismatic Bible Ministries'in toimihenkilöitä ja hallituksen jäseniä olivat:
Oral Roberts* - puheenjohtaja Ken Copeland* - sihteeri Jack Hayford* - varapuheenjohtaja Billy Joe Daugherty* - rahastonhoitaja Paul Yonggi Cho - kansainvälinen kunniapuheenjohtaja Charles Green - toimeenpanevan valiokunnan jäsen Marilyn Hickey* - toimeenpanevan valiokunnan jäsen Karl Strader* - toimeenpanevan valiokunnan hallituksen jäseniä: Jim Ammerman Freda Lindsay* Tommy Barnett* Francis MacNutt Charles Blair Ralph Mahoney Jamie Buckingham* John Meares* James Buskirk* Mike Murdock* Happy Caldwell* Charles Nieman Charles Capps John Osteen* Morris Cerullo Paul E. Paino Ed Cole Earl Paulk* Paul Crouch Carlton Pearson Gerald Derstine Fred Price Richard Dortch Tommy Reid* Ed Dufresne Evelyn Roberts* Quentin Edwards Richard Roberts* Mike Evans Roy Sapp Kenny Foreman Jerry Savelle* Gerald Fry Charles Simpson John Gimenez* Carlton Spencer Kenneth Hagin, Sr.* Stephen Strang* Ronald Halvorson Lester Sumrall* Buddy Harrison* Hilton Sutton* James N. Haynes Vinson Synan* Wallace Hickey Robert Tilton* Roy Hicks Larry Tomczak Benny Hinn Casey Treat Charles Hunter Ron Tucker Frances Hunter Tommy Tyson Dick Iverson Jeff Walker Vicki Jamison-Peterson Paul Walker G.L. Johnson Bob Weiner James E.'Johnny' Johnson Austin Wilkerson Larry Lea Ralph Wilkerson *Perustajajäseniä hallituksessa (31)
En voi kyllin korostaa sitä, etteivät kaikki CBM:ssä mukana olevat ole hallintavaltateologian kannattajia. Jos lukija haluaa tietää, mikä jonkun CBN:ään kuuluvan kanta on hallintavaltateologiaan nähden, neuvoisin häntä kirjoittamaan asianomaiselle ja kysymään häneltä asiaa suoraan.
On kuitenkin merkille pantavaa, että puolet Charismatic Bible Ministriesin perustajajäsenistä sanoo avoimesti uskovansa hallintavaltateologian tärkeimpiin oppeihin, samoin suunnilleen sama prosenttimäärä rivijäsenistä.
Tämän lisäksi joillakin heistä on muita kyseenalaisia oppeja kuten "Jeesus kuoli hengellisesti" -harhaoppi. Erityisesti Kenneth Hagin ja Kenneth Copeland opettavat, että Jeesus kuoli hengellisesti ja hänen täytyi uudestisyntyä helvetissä ja alistua saatanan ja hänen demoniensa kiusattavaksi. Copeland on mennyt niin pitkälle, että hän on sanonut, että Jeesuksen ristinkuolema ei ole pelastanut meitä hengellisesti; muuten kuka tahansa vanhurskas ihminen olisi voinut kuolla meidän syntiemme edestä.(32)
Tätä aihetta on käsitelty artikkelissa Word-Faith/Positive Confession -- Its Philosophical Roots' [sekä tämän sivuston artikkelissa Sovitus - missä? Raamatullinen tutkielma uskonliikkeen opista] Toivon, että ne, jotka tuota oppia kannattavat, eivät ole tietoisia siitä, että tämä oppi kieltää täysin, että Kristuksen veri olisi riittänyt maksuksi meidän synneistämme. Useihin CBM:n jäseniin on otettu yhteyttä ja heille on kerrottu monien järjestön jäsenten harhaoppisista uskomuksista, mutta kukaan ei ole myöntänyt, että olisi otettava kantaa terveen opin puolesta. "Monien aikamme seurakunnan "johtajien" asenne on "Yhteys totuuden kustannuksella".
"poikalapsen joukko hallitsee tätä planeettaa ensin. Ne, jotka omistavat talon, voivat päättää, ketkä siinä saavat asua. Samalla tavoin kun yksi ryhmä seurakunnassa ottaa auktoriteetin ja sen planeetan hallintavallan, jonka Jumala heille antoi, hekin voivat samalla tavoin valita kenen he haluavat asuvan siinä."(33)
"Jumalan lapsien poikalapsijoukon on 'hallittava kansoja rautaisella valtikalla' (Ilm. 12:5). Niille, jotka eivät hyväksy tätä kutsua Pyhän Hengen tulivaloon, on ainoastaan yksi vaihtoehto: valon vatakohta on PIMEYS. Elämän Valo tulee olemaan heille sokaiseva ja kuluttava tuhon tuli!"(34)
Hallin mielikuvituksellinen tulkinta Ilmestyskirjan 12:5:stä ei pidä yhtä Raamatun kanssa. Vaikka poikalapsen symboliikka on avoin tulkinnoille (onko hän Jeesus, Israel, seurakunta, tietyt voittajat tms.) tosiasia on, että sillä aikaa kun poikalapsi temmataan taivaaseen hänet synnyttänyt vaimo ajetaan erämaahan.
Jos poikalapsi on taivaassa, kun maa puhdistetaan, hän ei voi hallita rautaisella valtikalla ennenkuin palattuaan maan päälle. Hän ei voi hallita ennen takaisin tuloaan. Jos hän on seurakunta, hän on Jeesuksen kanssa Hänen palatessaan takaisin (Juud. 14-15).
"...Tärkein päätös, joka seurakunnan on tehtävä tulee tulevina päivinä olemaan (ja erityisesti Kristuksen ruumiin palvelutyössä) sen kohtaaminen, että on olemassa Jumalan apostoleja ja että heidän tulee alistua tuolle perustukselle aivan niinkuin se olisi Jeesus Kristus ja jokainen, joka ei alistu tuolle auktoriteetille tullaan tuhoamaan ihmisten keskuudesta."(35)
"...Jeesus ei voi eikä halua palata takaisin ennenkuin on olemassa kirjaimellisesti sellainen seurakunta, Kristuksen ruumis. Tämä seurakunta (jäännös) tulee ...toteuttamaan sekä demoneista vapauttamista että tuomioita kaikessa auktoriteetissa ja voimassa kaikille maan asukkaille, ensin koskien seurakuntaa ja seurakunnassa ja sitten ulottaen ne koskemaan kaikkia maan kansoja."(36)
"...Jumalan valtakunta on nyt valmis ilmestymään, valmis nyt kirjaimellisesti perustettavaksi maan päälle sen kaikessa täyteydessä. Ensihedelmän kansa katsotaan arvolliseksi säästymään kaikelta siltä, joka tulee kohtaamaan maan piiriä. Heillä tulee olemaan täysi immuniteetti tuhoa ja kuolemaa vastaan kaikissa muodoissa. Eivät edes tuleva kosto ja viha kosketa heitä, vaan he itse tulevat olemaan tuon koston ja vihan toteuttajia."(37)
Voin vain sanoa, että jos joku tulee yrittämään Jumalan koston ja vihan toteuttamista, heidän olisi parasta olla Pyhän Hengen täydellisessä hallinnassa.
Cronquistin skenaarion ongelmana on, että se premissi, jolle se perustuu (kuolemattomuus jo ennen Jeesuksen paluuta) on epäraamatullinen. Sen avaamat mahdollisuudetkin jo puistattavat.
Paulk lainaa Matt.13:40-43:a kirjassaan 'Thrust in the Sickle and Reap' (Tartu sirppiin ja korjaa sato):
"Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Sillon vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon."
Soveltaen omaa tulkintaansa, että tämän tehtävän suorittavat enkelit ovat seurakunnan palvelijoita eivätkä taivaallisia enkeleitä Paulk kutsuu Jumalan kansaa nousemaan tuomitsemaan tämän maailman valtakunnat:
"Ilmestyskirja esittää selvästi, että Johannes kirjoitti kirjeensä seurakunnan enkelille. Keitä ovat Jumalan käyttämät enkelit? He ovat palvelijoita, jotka Jumala on kutsunut julistamaan rohkeasti Jumalan sanaa. He puhaltavat pasuunaan. Ei saisi koskaan erottaa Uuden Testamentin profetiaa Vanhan testamentin profetiasta. Vanhassa testamentissa pasuunaan puhallettiin varoitukseksi. Tänään puhaltavat seurakunnan enkelit, Jumalan palvelijat pasuunaan kuuluttaen: 'on sadonkorjuun aika!' Jumalan voiman todistajat loistavat niinkuin ei koksaan aikaisemmin. Jumala kokoaa vanhurskaat yhteen antamaan Jeesuksen Kristuksen todistuksen ja tuomitsemaan tämän maailman valtakunnat."(38)
Paulk jatkaa sanoen, että ensimmäinen merkki sadonkorjuun ajasta on vastaus Jeesuksen rukoukseen Joh.17:ssä "että he kaikki olisivat yhtä niinkuin mekin".
Olkoon yhteyden kanssa niin tai näin, joka tapauksessa verta hyytävä puoli Paulkin päättelyssä näissä hänen kirjansa kohdissa on se, että hän odottaa sitä päivää, jolloin "enkelit" (t.s. seurakunnan palvelijat) kokoavat Jumalan valtakunnasta "kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta ja heittävät heidät tuliseen pätsiin". Toivon tulkitsevani väärin hänen aikomuksensa.
('Endtimes News Digestin' [=lopun ajan uutispalojen] toimittaja ja julkaisija; kirjailija, luennoitsija ja talouskonsultti):
Artikkelissaan 'When Is Rapture?' (Milloin tapahtuu ylöstempaus?) McKeever toteaa, että suuren ahdistuksen aika tulee olemaan aika, jolloin Jumalan ihmiset tuhoavat yliluonnollisella tavalla vihollisensa:
"Jumala kokoaa parhaillaan lopun ajan voittajista (orjista) muodostettua armeijaa. Jumala ei ole koskaan koonnut armeijaa, joka pakenee. Meidän täytyy siis tutkia, miksi Jumala on kokoamassa tuota lopun ajan armeijaa.
"Useimmat ihmiset eivät käsitä, miksi tämän aikakauden lopulla tulee olemaan suuri ahdistus. Katsotaanpa, jos pystyn auttamaan sinua ymmärtämään tätä. Jos Kristus palaisi takaisin huomenaamulla hallitakseen maailmassa tuhat rauhan ja ilon vuotta, mitä Hänen olisi tehtävä ensimmäiseksi? Hänen olis päästävä eroon kaikista hallintorakennuksista ja -virkamiehistä, koska Hän tulee olemaan tuo hallitus. Hänen olisi päästävä eroon kaikista armeijoista, aseista ja asetehtaista, koska niin kauan kuin Hän on täällä maan päällä tuhatvuotisen valtakunnan aikana ei ole mitään sotia. Hänen olisi päästävä eroon niistä, jotka tekevät suurta pahuutta maan päällä, kuten esimerkiksi huumeiden käyttäjistä ja murhaajista..."
Se olisi inhottava aloitus tuhannen vuoden pituiselle rauhan ja ilon hallinnolle. Suuren ahdistuksen aika on siis ajanjakso, jolloin Jumala poistaa kaikki hallitukset, kaikki armeijat, kaikki hyvin pahat ihmiset ja kyntää maan geologisesti niin, että maa on uudistunut, virkistynyt ja valmis ottamaan Jeesuksen Kristuksen takaisin hallitsemaan tuhannen vuoden ajan..."
"Kun Israel meni luvattuun maahan, Jumala olisi voinut hävittää kaikki pahat asukkaat heidän tieltään. Se ei kuitenkaan ollut Jumalan työtapa. Hän käyttää kansaansa armeijana, kun Hän haluaa päästä eroon pahoista ihmisistä..."
"Ihmiset kysyvät minulta, pelottaako minua ahdistuksen ajan läpikäyminen tai tekeekö sen ajatteleminen minut synkäksi tai surulliseksi. Asia on täysin päinvastoin. Ahdistuksen ajan läpikäyminen Jumalan orjana innostaa minua. Minua innostaa saada Hänen sinettinsä otsaani ja saada siten suoja saatanaa vastaan, koska me tiedämme, että voitto on meidän Jeesuksessa Kristuksessa."(39)
Ennenkuin kommentoin Jimin lausuntoa haluan tehdä aivan selväksi, että henkilökohtaisesti pidän hänestä. Olen aikaisemmin suositellut hänen uutiskirjeitään ja siteerannut häntä 'Media Spotlightissa'. Hän on suonut minulle saman kunnian. Ja olenkin yhtä mieltä hänen opetustensa kanssa suurimmalta osalta.
Ne sisältävät paljon käyttökelpoista tietoa ja hengellistä totuutta. Tässä ei kuitenkaan ole nyt kysymys kahdesta veljestä, joilla on eriävät mielipiteet joistakin vähemmän tärkeistä asioista. Seurakunnan aseman kannalta on olennaisen tärkeää näinä lopun aikoina, että sitä ei eksytetä käsittämään väärin sitä, mitä pian tapahtuu.
Matt. 24:ssä, Mark.13:ssa ja Ilmestyskirjan 6. ja 7. luvuissa näemme erilliset kuvaukset samoista ahdistuksen ajan tapahtumista. Olen Jiin kanssa samaa mieltä siitä, että seurakunta joutuu käymään läpi suuren ahdistuksen ajan, mutta kuten useat jakeet Ilmestyskirjan 7. luvussa osoittavat, kun Jumala vuodattaa vihansa maan päälle, meidät on jo temmattu Jeesuksen kanssa taivaaseen.
Useimpien pre- ja postmillenialistien virheenä on käsittää Jumalan vihan vuodattamisen (pasuunan puhallus ja vihan maljojen vuodattaminen) ja suuren ahdistuksen ajan (ensimmäisten kuuden sinetin avaaminen) tarkoittavan samaa ajanjaksoa. Suuren ahdistuksen aika tulee olemaan kaaoksen aikaa maan päällä, jolloin seurakuntaa vainotaan ja monet uskovat tapetaan heidän todistuksensa tähden. Se ei ole niinkään maata kohtaavien tuomioiden aikaa kuin seurakuntaa kohtaavien tuomioiden aikaa, joiden seurauksena seurakunta puhdistetaan tahroista ja rypyistä (Ef. 5:27).
Seurakunta, jossa on tällä hetkellä sekä susia että lampaita puhdistetaan vainon avulla. Ainoastaan ne, jotka ovat todella Jumalan kansaa voivat kestää ja heidät pakotetaan kasvamaan kohti kypsyyttä sekä uskossa että teoissa.
Ainoat Jumalan palvelijat, jotka saavat merkin otsaansa ovat ne 144,000 Israelin kahdestatoista sukukunnasta, joka on kuvattu Ilm.7:3-8:ssa. He pelastuvat nähdessään Messiaansa (johon he eivät ole uskoneet tätä ennen) palaavan takaisin pilvissä noutamaan seurakuntaansa.
On kuitenkin tärkeätä käsittää, että nämä 144,000 juutalasita eivät ole välttämättä Israelin valtioon kuuluvia. He ovat muinaisen Israelin jäännös, jota Jumala siunaa voimansa todistuksena, niin että Jumalan uskollisuus pysyy Hänen kansansa keskuudessa ja myös siksi, että Jumala haluaa kunnioittaa Aabrahamin kanssa solmimaansa liittoa.
Mitään muuta sinettiä ei laiteta kenenkään otsaan paitsi väärän profeetan sinetti siinä yhteydessä, kun kaikkien käsketään palvoa Pedon kuvaa (Ilm. 13).
Tarkoitukseni ei ole olla tässä artikkelissa dogmaattinen tästä asiasta, vaan ainoastaan tähdentää sitä, että hallintavaltateologian opettajien tulkinta ilmestyskirjasta on harhaa, joka saattaa ne, jotka sen uskovat, tilanteeseen, jossa he joutuvat valmistautumattomina kohtaamaan edessä olevat koetuksen ajat. Jos me odotamme ottavamme jonkinlaisen merkin otsaamme sen takia, että uskomme tähän harhaoppiin, me saatamme joutua siihen väkevään eksytykseen, joka saattaa pettää valitutkin, mikäli mahdollista (Matt. 24:24; Mark. 13:22).
Jos hallintavaltateologian mukaiset voittajat tulevat olemaan Jumalan tuhon välikappaleita, ei ainoastaan ei-uskoviin vaan myös uskoviin kohdistuvissa tuomioissa niitä kohtaan, jotka eivät alistu apostolien ja profeettojen auktoriteetin alle, heidän täytyy olla immuuneja kostotoimenpiteille.
Siksi hallintavaltateologiaan kuuluu olennaisena osana oppi, jonka mukaan voittajat saavuttavat kuolemattomuuden täydellisen (synnittömän) elämänsä perusteella ja heitä ei voida siten myöskään vahingoittaa tai tappaa. Sen takia liikkeen piirissä on kenen tahansa jäsenen kuolema suuri tragedia -- varsinkin, jos asianomainen on johtavassa asemassa hallintavaltateologian piirissä.
Jos Jumala ei katso tällaista henkilöä arvolliseksi säästymään kuolemalta, hänen läheistensä on seliteltävä hänen kuolemaansa jollain tavoin, esim. sanomalla sen olevan sisjaiskärsimystä Kristuksen ruumiin puolesta.
Kaikista hallintavaltateologian ääriliikkeistä positiivinen tunnustus on ollut vastaanottavaisin tälle kuolemattomuusteorialle. Positiivisen tunnustuksen usko-niin-saat -mentaliteetti johtaa väistämättä jonkinlaiseen uskomukseen siitä, että jos on tarpeeksi "uskoa" elää "jumalallisessa terveydessä" (jota ei ole koskaan kovin tarkasti määritelty), uskon pitäisi riittää myös kuolemattomuuteen. On selvää, että tämän fyysisen täydellisyyden ylimmän tason saavuttaminen vaatii hengellistä täydellisyyttä. Tämä johtuu siitä, että viimeisenä vihollisena kukistetaan kuolema (1.Kor. 15:26).
"SEURAKUNNAN VIIDES TEHTÄVÄ ON VOITTAA VIIMEINEN VIHOLLINEN, JOKA ON KUOLEMA JA TUODA KRISTUKSEN RUUMIILLE PELASTUS. Kun apostoli Paavali sanoo, ettei pelastus ole vielä tapahtunut, hän puhuu uskoakseni yksilön ruumiin pelastuksesta; kuitenkin uskon hengessäni hänen tarkoittavan myös Kristuksen ruumiin pelastusta.[Kaikki korostukset Paulkin.]
"Jeesus Kristus voitti itse henkilökohtaisesti kuoleman ja KUN SEURAKUNTA MUUTTUU SIINÄ MÄÄRIN HÄNEN KUVANSA KALTAISUUTEEN, ETTÄ NE JOTKA KUOLEVAT, EIVÄT JOUDU KULKEMAAN HAUDAN LÄPI, VAAN HE MUUTTUVAT SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ KIRKASTETUIKSI, SIINÄ VAIHEESSA JUMALAN VALTAKUNTA TULEE MAAN PÄÄLLE. [Sitten Paulk lainaa Room. 8:18, 22-23:a ja Ef. 1:13-14:ä.] "Me olemme vastaanottaneet ODOTUKSEN Pyhän Hengen kasteen kautta, mutta meidän on edettävä OMISTAMISEEN, joka tapahtuu voittaessamme viimeisen vihollisen, kuoleman. Joskus on tehty sellainen tulkinta, että Jeesus Kristus olisi voittanut kuoleman, mutta jos asia olisi niin, miksi Paavalin epistolassa korinttolaisille, joka on kirjoitettu vähintään yhdeksänkymmentä vuotta sen jälkeen, sanottaisiin, että viimeisenä vihollisena TULLAAN voittamaan kuolema (1.Kor. 15:26)? JEESUS KRISTUS VOITTI KUOLEMAN YKSILÖNÄ, MUTTA SEURAKUNNAN TEHTÄVÄKSI ON JÄTETTY VOITTAA KUOLEMA YHTEISÖLLISELLÄ TASOLLA.
"Onko mahdollista, että tulee olemaan kansa, jolla on sellainen Kaikkivaltiaalta Jumalalta saatu auktoriteetti niinkuin Elialla oli, että he voivat sanoa ryhmänä kuolemalle, helvetille ja saatanan hengelle: 'Me EMME kuole. Me pysymme täällä ja me muutumme ja me kutsumme Jeesuksen Kristuksen takaisin maan päälle kuningasten Kuninkaana ja herrojen Herrana'? Todellakin, uskon, että niin on seurakunnan tehtävä! Mutta se ei tule olemaan helppoa, koska JUMALA ODOTTAA NÄKEVÄNSÄ KYPSÄN SEURAKUNNAN ILMESTYVÄN PUHUMAAN SAMALLA AUKTORITEETILLA, JOKA JEESUKSELLA OLI, KUN HÄN TYYNNYTTI TUULEN JA KUTSUI LASARUKSEN ULOS HAUDASTA. Vaikuttaako lupaavalta? Kyllä varmasti! Me olemme Jumalan kansaa, joka on kutsuttu tekemään Jumalan tahto tämän päivän maailmassa ja näkemään Kunnian Kuninkaan perustavan valtakuntansa maan päälle! Jeesuksella Kristuksella oli auktoriteetti sanoa 'Ei' kuolemalle maan päällä ollessaan ja Hän odottaa meidän saavuttavan tuon saman auktoriteetin, joka Hänellä oli, niin että voimme sanoa: 'Viimeinen vihollinen -- kuolema -- on voitettu!' [Sen jälkeen Paulk lainaa 1.Kor. 15:20-26:tta]. Jeesus Kristus aloitti kuolemanvoittamistyönsä valtakunnan ensi hedelmänä yksilön tasolla, mutta me, Hänen seurakuntansa suoritamme tuon tehtävän loppuun. Jeesus sanoi (Matt. 28:18): 'Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä' ja seurakunnalla on tuo sama valta tänään. Ei kuolemaa voiteta Jeesuksen tullessa takaisin maan päälle. Se voitetaan, kun seurakunta nousee rohkeasti seisomaan ja lausuu: 'Meillä on hallintavalta maassa!' Miten muuten Jumala voisi näyttää saatanalle kansan, jolla ei ole kuolemanpelkoa, jota kuolema ei pidä vallassaan? Kun Jumala toteuttaa sen, Saatanan ote meistä murtuu lopullisesti!'"(40)
Historia osoittaa, ettei uskovien tarvitse saavuttaa kuolemattomuutta ollakseen vapaita kuolemanpelosta. 'Usko' poistaa pelon, ei 'kuolemattomuus'. Epäilen, että ne, jotka noin kiihkeästi haluavat kuolemattomuutta, ovat loppujen lopuksi niitä, jotka todella pelkäävät kuolemaa.
Heidän pelkonsa on niin suuri, että he ovat eksyttäneet itsensä uskomaan, että he voivat voittaa kuoleman omilla vanhurskauden teoillaan. Siitä syystä monet osoittavat sellaista kiihkeyttä Jumalan puolesta. Ei ole niinkään kysymys siitä, että he pelkäisivät Jumalaa kuin siitä, että he pelkäävät kuolemaa ja sen seurauksia, että he eivät olekaan mahdollisesti osoittautuneet iankaikkista elämää ansainneiksi.
Hallintavalta-ajattelun pohjalla on paljolti tekoihin perustuva käsitys pelastuksesta sen sijaan että se perustuisi uskoon. Kuolemattomuus saavutetaan vasta sen jälkeen, kun Kristuksessa nukkuneet nousevat ylös (1.Tess. 4:13-17; 1.Kor. 15:50-55). Tuo kuolemattomuus ja iankaikkinen elämä, meidän pelastuksemme toivo, tapahtuu yht'äkkiä ja koskee koko Kristuksen ruumista, ei ainoastaan harvojen ja valittujen 'voittajien' ryhmää. Se ei tapahdu siksi, että me sattuisimme käsittämään, että voimme puhua sen tapahtumaan, koska olemme niin pyhiä ulkonaisten vanhurskauden tekojen perusteella. Sellainen käsitys on naurettava ja raamatunvastainen.
Samoin juuri ne raamatunkohdat, joita Paulk lainaa, ovat ristiriidassa hänen uskomuksensa kanssa, jonka mukaan seurakunta hävittää kuoleman. Sillä 1.Kor. 15:25-26:ssa sanotaan: "Sillä hänen [Jeesuksen] pitää hallitseman 'siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle'. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema." Jeesus alistaa kaikki jalkojensa alle tullessaan takaisin (ei seurakunta ennen Jeesuksen paluuta). Hän hallitsee maan päällä, kunnes se on toteutettu.
Näiden jakeiden konteksti osoittaa selvästi, että kuolema tuhotaan tuhatvuotisen valtakunnan 'jälkeen', kun 'Kristus on antanut valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun' (1.Kor. 15:24).
(Identity-liikkeen johtava apostoli):
Ebaugh painatti uudelleen pastori Dean Grossin julistuksen nimeltä "Melchisedec Order Decree" (Melkisedekin järjestyksen määräys) ja välitti sen seuraajilleen ja tarjosi sitä tilattavaksi ilmiaseksi niille, jotka kirjoittaisivat hänen järjestölleen Word by Word Associationille. Tässä määräyksessä, jossa esitetään uskomus, jonka mukaan lopun ajan voittajat ovat osa Melkisedekin järjestyksen mukaista pappeutta, todetaan mm.:
"Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä, hänen verensä, tulen, veden ja Hengen kautta saavutan kirkkauden, kunnian ja kuolemattomuuden olemalla osallinen hänen nykyisestä verestään, elävän valon nestemäisistä virroista ja vastaanottamalla ne omaan vereeni. Koko minun henkeni uskon kautta, sieluni tekojen kautta, ruumiini säilyy toivon kautta turmeltumattomana, kunnes Herra tulee takaisin. Kun määrään jotain, se toteutuu minussa; ja sinun valosi loistaa minun teilleni. Määrään, että Jumalan valtakunnan koko ilmentyminen tulee nyt esiin minusta. Määrään, että jokainen atomi minun maallisessa, fyysisessä ruumiissani tuo esiin terveyttä, valoa, elämää ja kuolemattomuutta. Minun valoni tulee nyt esiin kuin aamu, ja minun terveyteni pulppuaa esiin vauhdilla, ja minun vanhurskauteni kulkee minun edelläni. Sinun kirkkautesi on minun vartijani. Sillä minut on tehty Elohimin kuvaksi, Elohimin kaltaiseksi. Minä hallitsen meren kaloja ja ilman lintuja ja karjaa ja koko maata ja kaikkia matelijoita, joita maan päällä matelee. Minä autan toteuttamaan kaiken ennallistamisen ilmituloa, josta olet puhunut pyhien profeettojesi suulla maailman alusta asti."(41)
(Manifested Sons of God -liikkeen johtava apostoli): Fife toteaa kirjassaan 'One Corporate Man' (Yksi yhdistynyt ihminen):
"Tietäkööt siis kaikki ihmiset, että tänä täyttymyksen aikakautena Jumala toteuttaa päämääränsä saattaessaan yhteen kaiken Kristuksessa olevan yhdeksi ainoaksi, niin maassa kuin taivaassakin, ja tekee kaikista, joita on kaksi, yhden monijäsenisen ihmisen, joka elää Melkisedekin järjestyksen mukaan. Kun hän on toteuttanut lopullisesti tuon monijäsenisen ihmisen, Hän puhdistaa maan kaikista muista ihmisistä tuomiopäivänään, ja alkaa uusi aikakausi, uusi maa, jossa asuu uusi ihminen uuden järjestyksen mukaisesti, jossa jokainen jäsen on niin kuollut itselleen, että hän elää muulle Ruumiille ja tuo järjestys johtaa iankaikkiseen elämään."(42)
Mitä enemmän tutkimme valtakunta nyt -liikettä, sitä ilmeisemmäksi käy, että sen kannattajat ovat omaksuneet tavan irrottaa täysin toisia aikakausia tarkoittavia raamatunkohtia ja soveltaa niitä nykyiseen aikakauteen. Paljon siitä pitää paikkansa, jos se asetetaan siihen kontekstiin, mihin se kuuluu ja ymmärretään sen mukaisesti. Sen takia saattaa näyttääkin siltä, että he lainaisivat Raamattua arvovaltaisesti hypoteesiensä todistamiseksi.
Kuolemattomuusteoria ei pysty kuitenkaan selittämään, miksi kuolemattomuuden muka voittaneilla on jäljellä vielä muita voittamattomia vihollisia, jos kerran kuolema on vihollisista 'viimeinen'? Kaikista hallintavaltateologian omituisuuksista kuolemattomuusteoria palvelee eniten hengellistä ylpeyttä.
Silloin kun ihminen tulee siihen pisteeseen, että hän uskoo tulleensa synnittömäksi, hän ajautuu siinä määrin moraalittomaan mielentilaan, että hänen on sallittua tehdä mitä vain Jumalan nimessä. Earl Paulk antaa viitteen tuollaiseen ajatustapaan sanoessaan, että ihmisen motiiveista riippuu, tekeekö hän syntiä.
"...Jeesuksen syyttäjät sanoivat Hänelle: 'Mooses on meidän isämme ja Mooses sanoi, ettei saa tehdä aviorikosta.' Jeesus vastasi: 'Kyllä minäkin uskon niin, mutta sallikaa minun viedä teidät taivaalliseen ulottuvuuteen. Jos et himoitse sydämessäsi, et voi tehdä aviorikosta.' He sanoivat: 'Laki sanoo, että ei saa tappaa' ja Jeesus vastasi: 'Minäkin uskon niin, mutta antakaa minun puhua teidän sydämillennen. Ellette ensin vihaa, te ette voi tehdä murhaa.' Miten viisas Jeesus olikaan!"(43)
Tämä on täydellinen esimerkki Jeesuksen sanojen vääristelystä. Vaikka motiivilla onkin tekemistä synnin kanssa, Jumala on säätänyt objetiiviset standardit, jotka on esitetty Hänen sanassaan ja joita ei voida kumota yksinkertaisesti vain yksityisen ihmisen vakaumuksen perusteella.
Jos se, mitä Paulk niin huolettomasti toteaa "jos ei ensin vihaa, ei voi tehdä murhaa", pitäisi paikkansa, hallintavaltateologian voittajat voisivat tappaa, vaikkakin "raskain sydämin" halutessaan toisinajattelijat motiivinaan yhteiskunnan puhdistaminen. Joukkomurhaajat eivät välttämättä vihaa uhrejaan -- he ovat kai enimmäkseen piittaamattomia. Paulkin järkeilyn mukaan he olisivat viattomia huolimatta siitä kuinka monta ihmistä he ovat tappaneet.
Tämä Paulkin lausunto on vertahyytävä ja ilman lisäselitystä se saattaisi saada jonkun neurootikon "liipaisuherkäksi".
On tietyllä tavalla ristiriitaista, että jotkut tuomitsevat Hitlerin hirmuteot ja odottavat kuitenkin toisaalta sitä päivää, jolloin he voivat "sanoa sanan" tai painaa liipaisinta tuhotakseen "syntiset" (ja itsepäiset kristityt), joita he pitävät Jumalan (t.s. omina) vihollisinaan.
Sillä jos aletaan toteuttaa hallintavaltateologiaa opettavien utopistista yhteiskuntaa jo ennen Jeesuksen takaisintuloa, tulee toteutumaan hirveämpi holokausti, mistä historia on koskaan joutunut todistamaan. "Kristinuskon" alkuaikojen "pyhät sodat" saattavat herätä vielä eloon.
1. "Harvest Time" (Atlanta: Chapel Hill Harvester Church, joulukuu 1984), s.15.
2. Earl Paulk, 'Held In The Heavens Until...' (Atlanta: K Dimension Publishers, 1985), s.234.
3. Ibid., s.235.
4. Earl Paulk, 'Thrust in the Sickle and Reap' (Atlanta: K Dimension Publishers, 1986), s.73.
5. Earl Paulk, 'Form With Power' (Atlanta: K Dimension Publishers, undated), s.5.
6. Ibid., s.4.
7. Earl Paulk, 'The Great Escape Theory' (Atlanta: K Dimension Publishers, ilman
päivämäärää), s.14.
8. Gary North, 'Unholy Spirits' (Fort Worth: Dominion Press, 1986), s.394.
9. Gary North, 'Paradise Restored' (Fort Worth: Dominion Press, 1985), s.339.
10. Ibid., s.331.
11. David Chilton, 'Paradise Restored,' s.12.
12. Ibid., s.213.
13. Ibid., s.214.
14. Ibid., s.10.
15. Ibid., s.53.
16. Pat Robertson, puhe Dallasin Maranatha Campus Ministries konferenssissa '84.
17. Ibid.
18. Orange County 'Register.'
19. Pat Robertson, puhe Dallasissa '84.
20. Ibid.
21. Ibid.
22. Gary North, 'Paradise Restored,' s.328.
23. Ibid., s.329.
24. Earl Paulk, vieraileva esiintyjä "Praise The Lord -ohjelmassa," Trinity Broadcasting
Network, 4.maaliskuuta 1986.
25. Earl Paulk, 'The Betrothed' (Atlanta: K Dimension Publishers, 1985), s.7.
26. Royal Cronquist, "Your Daily Cross Is Giving Up The Throne Of Self" (Spokane, WA: Love
Ministries), s.3.
27. Ibid., s.4.
28. Ibid., s.7.
29. Ibid., s.6.
30. Ibid., s.4.
31. Charismatic Bible Ministries -järjestön mainos, "Charisma," toukokuu 1987, s.53.
32. Franklin Hall, "Subdue The Earth, Rule The Nations" (Phoenix, AZ: Franklin Hall Ministries, 1966), s.10.
33. Ibid., s.11.
34. Ibid., s.57.
35. Royal Cronquist, s.4.
36. Royal Cronquist, "Why the Feast of Tabernacles?", (Spokane, WA: Love Ministries Newsletter, August, 1984).
37. Ibid.
38. Earl Paulk, "Thrust in the Sickle and Reap" (Atlanta: K Dimension Publishers, 1986), ss.103,104.
39. James McKeever, "When Is The Rapture?", 'End-Times News Digest,' Special Introductory Issue (Medford, OR: Omega Ministries, 1985), s.8.
40. Earl Paulk, "The Proper Function of the Church" (Atlanta: K Dimension Publishers, undated), s.13.
41. Dean Gross, "Melchisedec Order Decree" (Chattanooga, TN: Word by Word Association).
42. Sam Fife, "One Corporate Man" (Miami: The Body of Christ), s.22.
43. Earl Paulk, "Harvest Time," heinäkuu, 1984.
Alkuperäinen artikkeli Kingdom Theology by Al Dager Part Three
Ilmestyi alunperin Media Spotlight -lehdessä Vol. 8., NO.1
P.O. Box 290
Redmond, WA 98073-0290
Osa 1 | Osa 2
Alkuun | Rebecca & Elaine| Kotiseurakunta | Maailmanlaajuinen kristillinen liike | Hänen nimessään | Sovitus - missä? | Iankaikkinen pelastusvarmuus | Pyhän Hengen kaste | Islamin historia | Jihad | Varo väärää vaakaa! | Vierasta tulta | Rukouspiirit | Roomalaiskatolisuus - onko se kultti? | Kaikki ekumeeniset tiet vievät Roomaan | Kaksi Babylonia | Seurakunnan vaellus | Vainottu seurakunta | Voitelu | Ei rauhaa, vaan miekan | Kotiseurakunta | Kristillinen pääsiäinen | Keskusteluryhmä
