Roy A. Reinhold 30.3.2002


Oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisateria? 1/3


Miten tärkeä tämä asia on? Mielestäni se on tärkeä ristiinnaulitsemisviikon ymmärtämisen kannalta ja koska se on ainoa Uuden Testamentin seremonia, jonka Yeshua (Jeesus) on asettanut uskoville. Voit sanoa, että kaste on uusi asia, mutta puhdistautuminen mikvah-kylvyssä on asetettu jo 1. Mooseksen kirjan ajalla. Tässä artikkelissa saadaan vastaus siihen, oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisen seder-ateria.

Kokemukseni on ollut, että seurakunnan opetukset tässä asiassa ovat vaihdelleet voimakkaasti ajatusta puoltavasta voimakkaasti kielteiseen ja myös neutraaliin, ikäänkuin asiasta ei olisi varmuutta. Eräs huomattava opetus on uskomus, että oli kaksi eri tapaa viettää pääsiäistä: Tz'dukim (saddukeusten) tapa viettää pääsiäistä ja P'rushim (fariseusten) tapa. Tämän uskomusjärjestelmän käsitys on, että saddukeukset viettivät pääsiäistä Nisan/Abib-kuun 14. päivän alkaessa ja muut juutalaiset viettivät pääsiäistä 14. päivän päättyessä niinkuin vielä tänäkin päivänä on tapana. Eräs muunnelma tästä ovat seurakunnat, jotka opettavat, että Yeshua (Jeesus) ja apostolit nauttivat pääsiäisaterian Israelin ulkopuolella asuvien juutalaisten tavan mukaisesti, jotka viettävät sitä kaksi päivää, niin etteivät he vahingossa jättäisi viettämättä oikeaa päivää. Nämä molemmat laajalti omaksutut opetukset tästä asiasta olettavat, että viimeinen ehtoollinen oli pääsiäisen seder-ateria.

En usko, että todisteet puhuvat sen puolesta, että viimeinen ehtoollinen olisi ollut pääsiäisen seder-ateria ja voit itse päätellä, onko riittävän vahvoja todisteita sellaisen kannan tukemiseksi.

Käytetyt lähdeaineistot:


Vanha Testamentti: Olen käytänyt Korenin hepreankielistä Tanakh-laitosta; ja myös kreikkalaista Septuagintaa vertaillessani tärkeitä pääsiäistä käsitteleviä VT:n jakeita Toorassa ja vastaavia jakeita kreikankielisessä UT:n käsikirjoituksessa.

Uusi testamentti: Käytin arameankielistä Peshitta Uutta Testamenttia sekä hepreankielistä käännöstä; ja kreikankielisistä käytin Stephensin käsikirjoitusta vuodelta 1551, joka on ollut englanninkielisen kuningas Jaakon käännöksen pohjana. Käytin myös englanninkielisiä käännöksiä Vanhasta ja Uudesta Testamentista, mutta vain vertailumateriaalina nähdäkseni, miten muut ovat kääntäneet tietyt jakeet. Oli tärkeämpää käyttää alkukielisiä käsikirjoituksia saadakseni selville alkuperäisen tarkoituksen. Alla mainittu Complete Jewish Bible on tri David Sternin englanninkielinen käännös sekä aramean- että kreikankielisestä UT:sta.


Uskon, että on hyvin tärkeää käyttää arameankielistä Peshittaa alkuperäislähteenä Uuden Testamentin osalta. Pääperusteena on se, että piispa Papias kirjoitti, että Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu hepreaksi (Palestiinan arameaksi), jonka apostolit ovat kääntäneet kreikaksi. Papias oli Syyrian kirkon varhainen piispa. Irenaeus kirjoitti myöhemmin, että hän oli nähnyt alkuperäisen hepreankielisen (Palestiinan arameankielisen) alkuperäiskäsikirjoituksen Matteuksen evankeliumista ja käsitellyt sitä. Samoin Klemens Aleksandrialainen kirjoitti, että hän oli nähnyt alkuperäisen hepreankielisen Matteuksen evankeliumin ja käyttänyt sitä. Meillä on siis kolme todistajaa siitä, että Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu alunperin arameaksi (jota kutsuttiin myös syyriaksi) ja että apostolit käänsivät sen kreikaksi. En väitä, että muutkin Uuden Testamentin kirjat olisi kirjoitettu arameaksi, mutta kerrotaan, että koko arameankielinen Peshitta Raamattu olisi peräisin ehkä noin vuodelta 95 j.Kr. (siihen ei sisältynyt Ilmestyskirjaa). Saattaa jopa olla niin, että apostoli Johannes valvoi kaikkien arameankielisen UT:n Peshittan kirjojen kokoamista. Siksi on syytä pitää arameankielisen Peshittan Matteuksen evankeliumia alkuperäisenä käsikirjoituksena.

Todistusalue #1:

Viimeinen ehtoollinen oli juuri nautittu ja Yeshua oli juuri lopettanut opetuslasten jalkojen pesun, jota kuvataan Johanneksen 13. luvussa. Messiaaniset rabbit opettavat usein, että Johanneksen evankeliumi tukee Tz'dukimin (saddukeusten) tapaa viettää pääsiäistä jo Nisan/Abib-kuun 14. päivän alkaessa. Tämän messiaanisen opetuksen mukaan viimeinen ehtoollinen olisi ollut seder-ateria. Tutkikaamme kuitenkin seuraavia raamatunkohtia.

Joh.13:26 ...Niin hän otti palan, kastoi sen ja antoi Juudaalle, Simon Iskariotin pojalle.

Joh.13:27 ...Minkä teet, se tee pian.

Joh.13:28 Mutta ei kukaan aterioivista ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi.

(jae 29 on vahva todiste)
Joh.13:29 Sillä muutamat luulivat, koska rahakukkaro oli Juudaalla, JEESUKSEN SANONEEN HÄNELLE: "OSTA, MITÄ TARVITSEMME JUHLAKSI", tai että hän antaisi jotakin köyhille.

Joh.13:30 Niin hän, otettuaan sen palan, meni kohta ulos; ja oli yö.

Joh.13:29 (Complete Jewish Bible) Some thought that since Y'hudah was in charge of the common purse, Yeshua was telling him, "Buy what we need for the festival" or telling him to give something to the poor."

Selitys #1

Jae 29 osoittaa, että apostolit tiesivät, että se ateria, jonka he olivat juuri nauttineet ylähuoneessa, ei ollut pääsiäisateria. Jos se olisi ollut pääsiäisateria ja he olisivat juuri lopettaneet sen, miksi he olisivat edes ajatelleet, että Juudas olisi lähtenyt ostamaan pääsiäisateriaa varten tarvittavia tärkeitä aineksia? Tekstissä mainittu pääsiäisen seder-ateria, tapahtuu tekstin perusteella tulevaisuudessa SEN JÄLKEEN, kun viimeinen ehtoollinen oli päättynyt. Sen tähden he kaikki tiesivät, että pääsiäisateria syödään iltahämärässä Nisan/Abib-kuun 14. päivän päättyessä ja 15. päivän alkaessa (sen jälkeen kun pääsiäislammas oli teurastettu 14. päivän iltapäivällä, kun Jeesus kuoli ristillä). Siksi he ajattelivat, että Juudas kiiruhti ostamaan kaikenlaisia tarvikkeita pääsiäisateriaa varten.

Yhtä tai kahta päivää ennen pääsiäistä kutsuttiin todellakin Valmistuspäiväksi (päiviksi) ja niitä he juuri olivatkin tekemässä. He olivat tekemässä pääsiäisvalmisteluja ja nauttivat yhteisen seurakuntaillallisen. Jumala asetti aivan uuden leivän ja viinin nauttimisen seremonian, jota tuli viettää vuosittain Nisan/Abib-kuun 14. päivän alkaessa (mutta se voidaan nauttia myös kautta koko vuoden).


Todistusalue #2

Minkälaista leipää käytettiin viimeisen ehtoollisen leipä ja viini -seremoniassa? Oliko se tavallista leipää vai kohottamatonta (suomalaisessa Raamatussa 'happamatonta') leipää? Jos siinä käytettiin kohottamatonta leipää, voisimme mahdollisesti olettaa, että ehkä he viettivät jonkinlaista tavallista aikaisempaa pääsiäisen seder-ateriaa. Jos he taas käyttivät tavallista leipää, ei ole mitään mahdollisuutta tulkita sitä pääsiäisen seder-ateriaksi.

Käytetyt hepreankieliset ja arameankieliset sanat:
Heprea: matzah (yksikkö) ja matzot (monikko) -sanoja käytetään kohottamattomasta leivästä; ja lekhem (yksikkö) ja lekhemin (monikko) -sanoja käytetään tavallisesta leivästä. Halekhem tarkoittaa "leipä" yhdessä määräävän artikkelin "hey" kanssa.


Aramea: Kaikissa aihetta koskevissa jakeissa arameankielisessä Peshitta UT:ssa patireh tarkoittaa kohottamatonta leipää ja lakhma tarkoittaa tavallista leipää.


Kreikka: azumos (tai sen taivutusmuotoja kuten azumon)-sanaa käytetään kohottamattomasta leivästä; ja artos-sanaa (tai sen taivutusmuotoja kuten arton) käytetään tavallisesta leivästä, jotka voivat olla nykykreikassa 'psomi (to)' tai 'epiousios'. Artos on (tavallista) leipää, limppu tai limppuja; ja 'psomi (to)' on nykykreikkaa ja tarkoittaa leipää ja epiousios on nykykreikkaa ja tarkoittaa jokapäiväistä leipää.


Näitä tietoja käyttämällä voimme tutkia kaikkia aihetta koskevia raamatunkohtia ja katsoa, mitä sanaa niissä on käytetty. Pääsiäisestä puhuttaessa käytän merkintää (H) tarkoittamaan hepreankielistä ja (KS) tarkoittamaan kreikankielistä Septuagintaa.

2.Moos.12.18:ssa se viittaa kohottamattoman leivän syömiseen ensimmäisen kuun 14. päivän iltana, (H) matzot, (KS) azuma.

2.Moos. 23:15:ssä se viittaa Kohottamattoman leivän juhlaan (suom. Raamatussa 'happamattoman leivän juhla'), (H) hamatzot, (KS) azumon.

3.Moos. 23:6:ssa se viittaa Kohottamattoman leivän juhlaan, (H) hamatzot, (KS) azumon.

3.Moos.23:17:ssä se viittaa Shavuotin eli helluntain kahteen kohotetusta taikinasta valmistettuun limppuun, (H) lekhem, (KS) artous.

4.Moos. 28:17:ssä se viittaa kohottamattomaan leipään, jota syötiin seitsemän päivän ajan juhlan aikana, (H) matzot, (KS) azuma.

Yllä olevat tekstinkohdat osoittavat kaikki, että sanoja käytettiin Toorassa johdonmukaisesti ja ne osoittavat myös, mitä sanoja kussakin tapauksessa käytettiin kohottamattomasta leivästä ja tavallisesta leivästä. Jokaisessa tapauksessa, jossa käytettiin kohottamatonta leipää, käytetään hepreankielen sanaa matzot, jonka monikko on matzah. Samoin on kreikankielisessä Septuagintassa, jossa käytetään johdonmukaisesti sanoja azuma/azumon kohottamattomasta taikinasta valmistetusta leivästä. Tavallisesta leivästä käytetään eri sanaa sekä hepreankielisessä Tanakhissa että kreikankielisessä Septuagintassa.

Siirtykäämme nyt Uuteen Testamenttiin. Seuraavassa kaikki viimeisen ehtoollisen leipä ja viini -seremoniaa kuvaavat jakeet, joissa mainitaan sana 'leipä'. Käytän merkintää (AP) tarkoittamaan arameankielistä Peshittaa, (H) arameankielisen UT:n heprealaisesta versiosta ja (K) kreikankielisestä UT:n käsikirjoituksesta (Stephens vuodelta 1551, johon King James -versio perustuu).

Matt. 26:17 Mutta ensimmäisenä happamattoman leivän (oik. kohottamattoman leivän) päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Mihin tahdot, että valmistamme pääsiäislampaan sinun syödäksesi?" Tässä ei ole kysymys juhlan ensimmäisestä päivästä, vaan ensimmäisestä valmistuspäivästä. Tätä jaetta käsitellään tarkemmin artikkelisarjan osassa 2. (AP) d'patireh, (H) lamatzot, (K) azumon. Kaikki kolme vahvistavat, että tässä jakeessa käytetään kohottamatonta leipää tarkoittavaa sanaa.

Matt. 26:26 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini". (AP) lakhma, (H) halekhem, (K) artos. Kaikki kolme tekstiä toteavat, että leipä oli tavallista leipää eikä kohottamatonta leipää.

Mark.14:1 Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen ja happamattoman (p.o. 'kohottamattoman leivän') juhla... (AP) d'patireh, (H) hamatzot, (K) azuma. Kaikki kolme tekstiä osoittavat, että oli kysymyksessä kohottamattomasta taikinasta valmistettu leipä.

Mark.14:12 Ja ensimmäisenä happamattoman (p.o. kohottamattoman) leivän päivänä... Tämä ei ollut juhlan ensimmäinen päivä, vaan ensimmäinen valmistuspäivä. (AP) d'patireh, (H) lamatzot, (K) azumon. Kaikissa kolmessa tekstissä on kohottamattomasta taikinasta valmistettua leipää tarkoittava sana.

Mark.14:22 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini". (AP) lakhma, (H) halekhem, (K)arton. Kaikissa kolmessa tekstissä on tavallista leipää tarkoittava sana eikä kohottamatonta leipää tarkoittava sana.

Luuk.22:1 Mutta happamattoman (p.o. kohottamattoman) leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä. (AP) d'patireh, (H) hamatzot, (K) azumon. Kaikissa kolmessa tekstissä käytetään kohottamattomasta taikinasta valmistettua leipää tarkoittavaa sanaa.

Luuk.22:7 Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. (AP) d'patireh, (H) hamatzot, (K) azumon. Kaikissa kolmessa tekstissä on kohottamatonta leipää tarkoittava sana.

Luuk.22:19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni." (AP) lakhma, (H) halekhem, (G) arton. Kaikissa kolmessa tekstissä on tavallista leipää tarkoittava sana eikä kohottamatonta leipää tarkoittava sana.

Johannes -- Johanneksen evankeliumissa ei mainita leipä ja viini -seremoniaa, mutta siinä esitellään jalkojenpesuseremonia ja se sisältää myös pitkän Jeesuksen ja hänen opetuslastensa välisen keskustelun. Siirrymme nyt Paavalin kuvaukseen leipä ja viini -seremoniasta 1.Kor.11:ssä.

1. Kor. 11:23 Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän... (AP) lakhma, (H) lekhem, (K) arton. Kaikissa kolmessa tekstissä käytetään tavallista leipää tarkoittavaa sanaa eikä kohottamatonta leipää tarkoitettavaa sanaa.

1.Kor.11:26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee. (AP) lakhma, (H)halekhem, (K) arton. Kaikissa kolmessa tekstissä on tavallista leipää tarkoittava sana eikä kohottamattomasta taikinasta leivottua leipää tarkoittava sana.

1.Kor.11:27 Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. (AP) lakhma, (H) milekhem,(K) arton. Kaikissa kolmessa tekstissä on tavallista leipää eikö kohottamatonta leipää tarkoittava sana.

1.Kor.11:28 Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta... (AP) lakhma, (H) halekhem, (K) artou. Kaikissa kolmessa tekstissä on tavallista leipää eikä kohottamatonta (suom Raamatussa käännetty sanalla happamaton) leipää tarkoittava sana.

Selitys #2

Olen esittänyt kaikki viimeisen ehtoollisen leipä ja viini -seremoniaa käsittelevät jakeet ja lisäksi muitakin jakeita asian varmistamiseksi. Punaruskealla kirjoitetut jakeet ovat kaikki Uuuden Testamentin sisältämät jakeet leipä ja viini -seremoniasta. Jokaisessa niistä sanotaan, että leipä ja viini -seremoniassa käytetty leipä ei ollut kohottamatonta (suom Raamatussa 'happamatonta') leipää; tässä suhteessa ovat niin arameankielinen Peshitta kuin kreikankielinen käsikirjoituskin täysin yhteneväiset kaikissa jakeissa. Olen näyttänyt molemmat, niin että jos pidät kreikankielistä parempana kuin Peshittaa tai päinvastoin, tulos on silti sama. Leipä ja viini -seremoniassa käytetty leipä oli tavallista leipää eikä kohottamattomasta taikinasta leivottua leipää (suom. Raamatussa käännetty sanalla 'happamaton leipä'). Meillä on tästä lukuisat todisteet Matteuksen, Markuksen ja Luukaksen evankeliumeissa sekä lisäksi Paavalin 1. kirjeessä korinttolaisille.

Näytin toisiakin jakeita korostaakseni sitä tosiasiaa, että sekä Matteuksen, Markuksen että Luukkaan evankeliumeissa oli käytetty kohottamatonta leipää tarkoittavaa sanaa samassa luvussa viitattaessa kohottamattoman leivän juhlaan (suom. Raamatussa happamattoman leivän juhlaan). Se ei siis johtunut siitä, että sana olisi ollut kirjoittajille tuntematon. 100 prosentin yhteneväisyys kertoo minulle, että Uudessa testamentissa on johdonmukainen sanoma siitä, että viimeisen ehtoollisen leipä ja viini -seremonia ei ollut pääsiäisen seder-ateria. Jos se olisi ollut seder-ateria, olisi käytetty kohottamatonta leipää tarkoittavaa sanaa (mitä he eivät käyttäneet).

On totta, että evankeliumeissa on joitakin kohtia, jotka sekoittavat tätä asiaa. Käsittelen kaikkia niitä kohtia artikkelisarjan seuraavassa osassa 2. Uskon leipä ja viini -seremonian jokavuotiseen viettoon Nisan/Abib-kuun 14. päivän alkaessa ja myös sen viettoon kautta vuoden Yeshuan (Jeesuksen) ja Hänen uhrikuolemansa muistoksi, kun Hän kuoli minunkin puolestani.

Yeshua (Jeesus) asetti uskoville yhden seremonian, jota heidän tulisi viettää joka vuosi tiettynä päivänä, illalla Nisan/Abib-kuun 14. päivän alkaessa. Hän sanoi "tehkää se minun muistokseni". Hän ei sanonut "aloittakaa joka vuosi tapahtuva juhla ja nimetkää se Ishtar-nimisen (Eostre, Easter [suom. pääsiäinen]) babylonialaisen jumalattaren mukaan". Hän ei sanonut "keksikää minulle syntymäpäivä ja alkakaa viettää sitä vuosittain babylonialaisen Tammus-jumalan (ja Baalin uudelleensyntymisen) syntymäpäivänä; se on joulu, jollette tienneeet sitä." Hän asetti leivän ja viinin seremonian uskoville tiettynä päivänä vietettäväksi ja sanoi "tehkää se". Se on leivän ja viinin seremonia Nisan/Abib -kuun 14. päivän alkaessa. On lisää todisteita siitä, että me saamme ja meitä kehotetaan viettämään leivän ja viinin seremoniaa (ehtoollista) useamminkin kuin kerran vuodessa, mutta se ei tee tyhjäksi Jeesuksen käskyä sen viettämisestä tiettynä päivänä vuodesta. Se on ainoa asia, jota Hän on käskenyt uskovien viettää vuosittain. Vai sopiiko babyloniasta peräisin olevien juhlapäivien vietto enemmän sinun tyyliisi?

Yhteenveto:

Todistealue #1: Johanneksen 13:29 perusteella tiedämme, että leivän ja viinin seremonia ja illallinen olivat jo päättyneet; ja että kun Juudas Iskariot lähti, opetuslapset miettivät keskenään, että hän lähti ehkä ostamaan tarvikkeita tulevaa pääsiäisateriaa varten.

Todistelaue #2: Sekä arameankielinen Peshitta että kreikankielinen Uusi testamentti pitävät 100-prosenttisesti yhtä jokaisessa UT:n leivän ja viinin seremoniaa koskevassa kohdassa; että leivän ja viinin seremoniassa käytetty leipä oli tavallista leipää eikä kohottamatonta leipää (suom. Raamatussa käännetty 'happamattomaksi' leiväksi).

Todistealueet #1 ja #2 osoittavat lopullisesti, että viimeinen ehtoollinen ei ollut pääsiäisen seder-ateria. Se oli tavallinen yhteinen ateria ennenkuin pääsiäislammas teurastettiin myöhään Nisan/Abib-kuun 14. päivän iltapäivällä.

Alkuperäinen artikkeli The Last Supper, was it a Passover seder?
Viimeinen ehtoollinen osa 2
Viimeinen ehtoollinen osa 3
Alkuun | Jeesus kuoli keskiviikkona 1/2 | Jeesus kuoli keskiviikkona 2/2 | Kristillinen pääsiäinen | Ylösnousemus | Pääsiäinen | Messu-uhri | Messueksytys | Sakramentalismi | Historia | Teologia | Eskatologia | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Roomalaiskatolisuus | Neuvonta | Opillista | Lopun ajat