Roy Reinhold 4.5. 2002


Oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisateria? Osa 2


Osassa 1 osoitettiin, että leivän ja viinin seremonia viimeisellä ehtoollisella ei ollut pääsiäisateria (seder). Opetuslapset tiesivät sen, koska Joh.13:29:ssä ateria oli jo ohi, kun Juudas lähti ja opetuslapset ajattelivat, että Jeesus oli lähettänyt hänet ostamaan tarvikkeita tulevaa pääsiäisen juhla-ateriaa varten seuraavaksi illaksi. Toiseksi, 100% kaikista niin kreikankielisistä kuin arameankielisen Peshittan käsikirjoituksista osoittaa tätä aihetta käsittelevissä kohdissa, että viimeisellä ehtoollisella käytettiin leivän ja viinin seremoniassa tavallista leipää eikä kohottamatonta leipää (suomenkielisessä Raamatussa on käytetty sanaa 'happamaton leipä', mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on kohottamattomasta taikinasta leivotusta leivästä. Ei riitä, että leipä on "happamatonta", vaan siinä ei ole saanut käyttää hiivaa. Eivät juutalaiset käytä pääsiäisaterialla mitä tahansa vaaleaa leipää, vaan kohottamatonta leipää.). Tavallista leipää ei nautittaisi pääsiäisaterialla eikä edes essealaisella kasvisaterialla, niinkuin jotkut ovat esittäneet.

On kuitenkin muutamia onglemallisia jakeita ja yritämme selittää ne tässä osassa 2 sen tietämyksen perusteella, että viimeinen ehtoollinen ei ollut pääsiäisen sederateria. Tulevassa 3. osassa tutkimme, mitä Jeesus määräsi tästä uudesta seremoniasta ja mikä sen merkitys on profeetallisesti. Haluan heti aluksi tehdä erään asian täysin selväksi. Uskovat nauttivat kaikkialla maailmassa leivän ja viinin (ehtoollinen) ja he tekevät sen Jeesuksen sovitustyön muistoksi, joka tapahtui heidän edestään. Se on leivän ja viinin seremonia kiteytetysti. Haluan kuitenkin korostaa, että kaikissa seurakunnissa ja kirkoissa kaikkialla maailmassa toteutetaan ehtoollinen ainakin sen merkityksen vähimmäisvaatimusten mukaan. Siihen sisältyy kuitenkin paljon enemmän. Minimalistit saattavat sanoa "jos minimi ei riitä, se ei olekaan minimi!" Se on kyllä totta, ja koskee myös Raamattua, mutta uskovat kaipaavat totuutta.

Voit vain toivoa, että kun luet Raamattua vain vähimmäisvaatimusten mukaisesti (jos ollenkaan), käyt kirkossa/seurakunnassa vain silloin tällöin (jos ollenkaan) ja rukoilet vain silloin, kun sinulla on jotain tärkeää pyydettävää (jos ollenkaan), se riittää. Ainoa syy, miksi Yeshua (Jeesus) tuli, oli se, että Hän halusi, että ihmisillä olisi yhteys Jumalaan. Sellaista suhdetta ei voida ylläpitää minimalistisin aseintein, vaikka ihmisellä on tietenkin vapaus tehdä niinkuin haluaa. Mainitsen tämän, koska saan koko ajan ihmisltä sähköpostia, jossa he kysyvät: "miksi keikutat venettä?" He vaalivat minimalistista asennetta, jossa ei halutakaan tuntea Jumalaa henkilökohtaisesti eikä haluta tietää totuutta. Heillä on uusmodernistinen asenne eli halutaan selvitä minimillä. Jeesus sanoi ehkä juuri siitä syystä lopun ajoista: "Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" Luukas 18:8. Ajattelee asiaa.

Perinteisen pääsiäisen sederaterian 15 vaihetta


Eräs tapa, josta näemme, että viimeinen ehtoollinen EI OLLUT pääsiäisen sederateria, on tutkia, mitä viimeisellä ehtoolisella tapahtui ja verrata sitä sederateriaan. Nykyaikainen sederateria on seuraavanlainen:

1. Kiddush ja ensimmäinen malja (ensimmäinen neljästä viinimaljallisesta) -- päivän pyhittäminen ja siunaaminen tapahtuu ensimmäisen viinimaljallisen aikana.

2.U-r'chatz (käsien pesu) -- mitään siunausta ei lausuta. Joku perheen jäsenistä ojentaa vesiastian, vesikulhon ja pyyheliinan jokaiselle pöydän ääressä istujalle, niin että he voivat pestä kätensä.

3.Karpas (tarkoittaa persiljaa, selleriä ja vihreitä yrttejä) -- kasta vihreä vihannes maljassa olevaan suolaveteen ja syö. Tuo vihreä vihannes muistuttaa ihmisten mieliin sen, että pääsiäinen on keväällä ja suolainen vesi on orjuudenaikaisten kyynelten ja tuskan symboli.

4. Yachatz (matzot-leivän murtaminen) -- keskimmäinen pala kolmeen palaseen taitetusta matzahista (kohottamatonta leipää) murretaan kahtia, joista isompi pala kääritään lautasliinaan ja pannaan syrjään afikomeniksi (se piilotetaan & ja tämä matzah syödään aterian lopulla), toinen pala jää kahden muun murtamattoman matzotin mukaan.

5. Maggid (kerrotaan Egyptistä lähdön ja siihen liittyvän pääsiäisen tarina) -- 4 kysymystä, joiden päätteeksi toinen viinimalja, vihan malja. Kerrotaan Egyptistä lähdön ja ensimmäisen pääsiäisen tarina ja pieni tilkka viiniä kaadetaan jokaisen vitsauksen kohdalla. Luetaan ensimmäinen puolikas Hallelista (Psalmit 113-118). Sitten juodaan toinen viinimalja.

6. Rachtzak (käsien pesu ja siunaus) -- puhdistusseremonia.

7. Motzi (kohottamattoman leivän siunaaminen) -- päällimmäinen matzah ja loput murretusta keskimmäisestä palasta murretaan ja syödään.

8. Matzah (kohottamaton leipä siunataan ja syödään) -- ylempi matzah ja loput keskimmäisestä matzahista murretaan ja syödään.

9. Maror (katkerat yrtit siunataan ja syödään -- symbolisesti tavallisesti roomansalaattia ja piparjuurta.

10. Korech (matzahia ja katkeria yrttejä syödään yhdessä) -- kasta matzahia piparjuureen ja charosetiin (omena-pähkinäseokseen) ja syö se. Monilla sederaterioilla yhdistetään vaiheet 8-10.

11. Shulchan Orech (ateria syödään) -- paahdettua lammasta tarjotaan yhdessä katkerien yrttien ja matzahin kanssa (Jeesuksen aikaan), nykyään aterioissa on runsaasti vaihtelua ja tavallisesti tällä ylellisellä aterialla tarjotaan monia eri ruokalajeja.

12. Tzafun (afikomen etsitään, löytäjä palkitaan ja se syödään) -- lapset etsivät afikomenia, kunnes löytävät sen ja löytäjä saa palkinnon. Jokainen saa pienen palasen afikomenia syödäkseen.

13. Barech (kiitosrukous aterian päätteeksi) -- kolmas viinimalja on pelastuksen malja ja sitä siemaillaan. Kolmannen maljan jälkeen joku lapsista menee ovelle etsimään Eliaa nähdäkseen, onko hän tullut ilmoittamaan tulevasta Messiaasta. Neljäs viinimalja on hyväksymisen tai ylistyksen malja.

14. Hallel (Psalmit 115-118) -- jokainen sederateria päättyy Hallelin loppuosaan.

15. Nirtzak (kaikki on täytetty) -- seder on vietetty täydellisesti.

Afikomen on kreikkaa ja merkitsee "Minä tulin". Paketti, joka sisältää matzahin kolme palaa symboloi yhtä Jumalaa (paketti), jossa on kolme persoonaa (3 matzan palaa) kristillisen tai messiaanisen ymmärtämyksen mukaan. Keskimmäinen murrettu matzahin pala (afikomen) symboloi Yeshuaa, joka murrettiin meidän syntiemme sovitukseksi, kätkettiin ja tuli takaisin kolmantena päivänä (silloin, kun kolmas malja nautitaan). Pääsiäisseder sisältää rikasta symboliikkaa ja pastorit voivat käyttää sitä opettavaisena metaforana (miqrana eli tapahtumien kerrontana) kärsimysviikosta. Viimeinen ehtoollinen ei ollut pääsiäisseder ja se sisältää tulevaisuutta koskevan profetian, jota käsittelemme 3. osassa. Viimeinen ehtoollinen oli täysin uusi Jumalan antama instituutio, joka on tarkoitettu seurakunnan noudattamaksi tapahtumaksi, joka viittaa profeetallisesti tulevaan tapahtumaan aivan samoin kuin Israelin juhlien oli tarkoitus kuvata Israelille tiettyjä tulevia tapahtumia. Tämän takia nämä leivän ja viinin seremoniaa käsittelevät artikkelit ovat tärkeitä, koska seurakunnalla on yksi juhla, jonka viettäminen (miqrana eli tapahtumien kerrontana) on annettu sen tehtäväksi.

Huomaa, että yllä kuvatulla sederaterialla käytetään ainoastaan kohottamatonta leipää. Kuitenkin kaikissa evankeliumeissa ja 1.Kor.11:ssä sanotaan 100%:ssa jakeista, että viimeisellä ehtoollisella käytettiin tavallista leipää eikä matzahia, jonka niin kreikankieliset kuin aramenakieliset UT Peshittan käsikirjoituksetkin osoittavat.

Matteus 26:20-30

Leivän ja viinin seremonia suoritettiin sen jälkeen, kun ateria oli nautittu. Jakeessa 26 sanotaan, että he olivat päättämässä ateriaa ja Jeesus otti leivän (tavallista leipää), mursi sen, siunasi sen ja jakoi sen opetuslapsille. Huomaa, että ylläolevan sederaterian 8.vaiheessa matzah syödään ennen 11.vaiheen ateriaa. Sitten hän otti maljan ja antoi opetuslapsilleen.

Vaikka leipä ja viini nautittiinkin seremoniana ja virsi laulettiin, ateria ei ollut pääsiäsen sederateria eikä essealainen kasvisseder (Yeshua ei ollut essealainen eikä Hän noudattanut essealaisten kalenteria). Ateria nautittiin pääiäistä edeltävänä iltana. Aterialla käytettiin tavallista leipää eikä kohottamatonta leipää. Jotkut saattavat ehdottaa, että ehkä evankeliumeissa kuvataan ainoastaan pääsiäisaterian vaiheet 11, 12 ja 13 (ateria ja sen jälkeen leipä ja viini). Evankeliumeissa Yeshua lausuu siunauksen murtaessaan leipää ja yllä taas siunaus (13) tulee afikomenin syömisen jälkeen (12). Vaikka tässä ilmeneekin tietty yhteys, koska afikomen symboloi Messiasta, viimeisellä ehtoollisella käytettiin kuitenkin tavallista leipää.

Markus 14:17-26

Jakeessa 22 sanotaan, että heidän vielä syödessään Jeesus otti leivän, siunasi sen ja antoi opetuslapsilleen. Sitten Hän otti maljan, siunasi sen ja antoi sen opetuslapsilleen. Myös tämä Markuksen evankeliumin kohta osoittaa, että aterialla käytettiin tavallista leipää eikä matzahia. Samalla tavoin kuin Matteuksen evankeliumissa.

Luukas 22:14-39

Tässä selostuksessa ei sanota, nautittiinko leipä ja viini aterian aikana vai sen jälkeen. Jakeissa 17-18 sanotaan, että Hän siunasi ja antoi maljan opetuslapsilleen, sitten jakeessa 19 Hän siunasi leivän ja jakoi sen, sitten jakeessa 20 Hän otti toisen maljan viiniä ja antoi sen heille sen jälkeen, kun he olivat syöneet leivän.

Huomaa, että edellä esitetyllä sederaterialla 3. ja 4. malja nautitaan afikomenin syömisen jälkeen (vaihe 12). Sentähden vaiheet eivät ole tällä aterialla samassa järjestyksessä kuin sederaterialla. Taaskin kertovat kreikankieliset ja arameankielisen Peshitta UT:n käsikirjoitukset, että aterialla syötiin tavallista leipää.

Joh.13:1 - 17:26

Johanneksen evankeliumissa ei käydä läpi leivän ja viinin seremoniaa, mutta siinä esitetään jalkojenpesuseremonia ja tärkeää opetusta siitä, mitä viimeisellä ehtoollisella tapahtui. Jalkojenpesu ei kuuluu pääsiäsen sederateriaan, vaan se on jotain aivan uutta. Huomaa, ettei missään evankeliumissa kuvata sederateriaan kuuluvaa käsien pesua eikä sederaterian monia eri vaiheita. Joh.13:26:ssa kerrotaan, että maljaan kastettu leipäpala, joka paljasti Juudaksen olevan kavaltaja, oli lihapala ja/tai kasvispala, jonka ympärille oli kääritty leipää. Se ei ollut 3. vaihe, jossa vihreä kasvis kastetaan suolaiseen veteen. Eikä se näytä olevan myöskään 10. vaihe, jossa kastetaan matzah piparjuureen ja harosetiin, koska tässä käytettiin tavallista leipää eikä matzahia. Kaikissa kuvauksissa sanotaan tästäkin tapahtumasta, että siinä käytettiin tavallista leipää.


1.Kor.11:23-34

Paavali ei ollut mukana viimeisellä ehtoollisella, mutta Herra itse opetti hänelle sen, mitä uskovien tulee tehdä leivän ja viinin seremoniassa. Jakeessa 25 hän sanoo, että Yeshua antoi maljan opetuslapsille aterian jälkeen. Paavalin olisi ollut helppo vain sanoa "sederaterian jälkeen" ja niin voimme päätellä, että oli kysymyksessä illallinen eikä pääsiäisen sederateria tai essealaisten kasvisseder. On tärkeää, että Paavali mainitsee päivän, jona tämä uusi vuosittainen uskovien seremonia asetettiin (illalla Nisan-kuun 13. päivän päätyttyä) varhain 14. päivänä, ennenkuin Yeshua ristiinnaulittiin.

Yhteenveto: Kaikkien sederaterian vaiheiden opettaminen on hyvä tapa käydä läpi ja muistella kaikkea sitä, mitä pääsiäinen kuvasi ja miten se täyttyi ristiinnaulitsemisen viikolla. Sen sijaan on väärin opettaa, että viimeisen ehtoollisen leivän ja viinin seremonia oli pääsiäisen sederateria. Se on uskoville tarkoitettu uusi seremonia, joka heidän on määrä käydä läpi vuosittain ja sillä on tulevaisuutta koskeva profeetallinen merkitys.

Ongelmallisia kohtia

Vaikka olisikin helpompaa vain sivuuttaa ne ongelmalliset jakeet, jotka näyttävät viittaavan siihen, että viimeinen ehtoollinen oli pääsiäisen sederateria, on parempi, että käsittelemme ne. Kaikkia niitä voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, että Jerusalemissa oli juhlien aikaan suuret joukot ihmisiä. Sen takia sellaisten ihmisryhmien kuin Yeshuan ja hänen opetuslastensa oli vuokrattava huone etukäteen aivan samoin kuin ihmisten on nykyäänkin tehtävä hotellivaraukset etukäteen ollakseen varmoja, että heillä on majapaikka sellaisina aikoina, kun seudulla on valtavan suuret määrät ihmisiä. Aivan samoin kuin nykyäänkin on tapana, esim. äskettäin Salt Lake Cityn olympialaisissa, että monet ihmiset vuokraavat huoneitaan tai talojaan saadakseen lisätuloja. Pääsiäisenä vaadittiin lisäksi, että huone oli etukäteen valmistettava niin, että se oli Mooseksen lain mukaisesti puhdas. Pääsiäislammas oli teurastettava temppelissä. Missään kohtaa Raamatussa ei sanota, että Yeshua ja opetuslapset olisivat hankkineet karitsan ja vieneet sen temppeliin uhrattavaksi. Sen takia monet ovat olettaneet, että viimeinen ehtoollinen oli essealaisten kasvisseder. Me emme tiedä, söivätkö he lihaa vai ei, mutta me tiedämme, että he söivät tavallista leipää eivätkä matzahleipää.

Matteus 26:17-19 Mutta ensimmmäisenä kohottamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Mihin tahdot, että valmistamme pääsiäislampaan sinun syödäksesi?" Niin hän sanoi: "Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoo: minun aikani on lähellä; sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa'." Ja opetuslapset tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäislampaan.

Tämä ei ollut juhlan ensimmäinen päivä ja kursiivilla kirjoitetut sanat ovat harhaanjohtavia. Ennen pääsiäistä oli kaksi valmistuspäivää (13. ja 14. Nisan-kuuta), jolloin kaikki piti valmistaa, niin että pääsiäisenä voitiin nauttia pääsiäisateria. Nyt oli siis 13. Nisan-kuuta, joka oli ensimmäinen valmistuspäivä.

Opetuslasten oli hankittava ja valmistettava huone pääsiäisateriaa varten, joka oli määrä syödä Nisan-kuun 14. päivän päättyessä ja 15. päivän alkaessa. Huoneita vuokrattiin pääsiäisen viettoa varten ja he hankkivat huoneen ja valmistivat sen. Jeesus piti huolen siitä, että hankittiin huone hänen opetuslastensa kanssa vietettävää viimeistä ateriaansa varten ja Hän halusi suuresti syödä pääsiäisaterian heidän kanssaan viimeisen ehtoollisen jälkeisenä iltana. Miksi Hän muuten olisi rukoillut Getsemanen puutarhassa: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi"? Halusiko Jeesus syödä pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa? Kyllä, ja Hän rukoili sitä Getsemanessa. Isän tahto oli kuitenkin, että Yeshuan oli oltava itse pääsiäislammas eikä syödä tulevaa pääsiäisateriaa seuraavana iltana. Sentähden opetuslapsilla oli paikka, missä majailla kaiken sen tapahtuessa, mikä tapahtui myöhemmin, kun Yeshua otettiin heiltä pois (pakopaikka ylähuoneessa). Viimeinen ehtoollinen ei ollut pääsiäisen sederateria, koska Jeesus itse oli se karitsa, joka uhrattaisiin.

Jakeessa sanotaan, että he valmistivat pääsiäislampaan (Engl Raamatussa: "Now on the first day of the of the feast of Unleavened Bread, the disciples came to Jesus, saying, "Where do You want us to prepare for You to eat the Passover?" [Ei puhuta lampaasta, vaan pääsiäisaterista] ja jotkut vetävät sen hätiköidyn johtopäätöksen, että Pietari ja Johannes valmistivat pääsiäisaterian. Pääsiäisenä oli kuitenkin vaatimuksena, että kaikkien miesten oli vietävä karitsa temppeliin uhrattavaksi ja oltava läsnä siellä. Raamattu osoittaa kuitenkin, että Jeesus ja muut opetuslapset tulivat vasta myöhemmin sinä iltana ylähuoneeseen. Eikö ole merkittävää, ettei Pyhä Henki henkeyttänyt näiden evankeliumien kirjoittajia mainitsemaan yhtään kertaa, että heidän nauttimansa ateria oli pääsiäisseder?

Markus 14:12-16:ssa on samanlaiset sanat kuin Matteus 26:17-19:ssä ja selitys on sama. Opetuslapset valmistivat huoneen tulevaa pääsiäista varten ja käyttivät pääsiäistä edeltävän illan viimeisen ehtoollisen nauttimiseen. Jakeessa 14 sanotaan: "...syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa". Jeesus ei sanonut, että Hän söisi sitä heidän kanssaan, vaan että ylähuone, jonka he olivat hankkineet, oli se paikka, jossa he voisivat syödä sen.

Luukas 22:7-13:n sanat ovat myös samat kuin Mark 14:12-16:ssa ja selitys on sama. Jakeessa 11 sanotaan: "...syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa". Tässäkin tapauksessa [engl Raamatussa "...in which I may (saatan) eat..."] annetaan pikemminkin ymmärtää, että se voitaisiin syödä eikä että se syötäisiin. Pietari ja Johannes hankkivat huoneen ja valmistivat sen tulevaa pääsiäisateriaa varten ja he käyttivät sitä pääsiäistä edeltävänä päivänä viimeisen ehtoollisen nauttimiseen.

Entä Luukas 22:15? Ja Hän sanoi heille: "Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin;

Luukas 22:15 näyttää tosiaankin päällisin puolin osoittavan, että he söivät pääsiäisaterian. Meidän on kuitenkin tutkittava tätä jaetta paljon tarkemmin. Kaikkien edellä esitettyjen hyvin painavien argumenttien perusteella tiedämme, että ei voi olla totta että Hän söi pääsiäisaterian. Yeshua ei koskaan muuttanut mitään juutalaisille määrätyistä juhlapäivistä, koska Hän tuli täyttämään kevään juhliin liittyneet profetiat ja Hän oli itse pääsiäislammas ja oikea pääsiäsiateria syötiin seuraavana iltana.

Luukkaan 22:15:n kohdassa "Minä olen halajamalla halannut" käytetään samaa kantasanaa kahdella eri tavalla. Se on heprealaisten käyttämä kielikuva, joita käytetään yleisesti kautta koko Tanakhin heprealaisissa ja aramealaisissa teksteissä.


kreikkalaisessa käsikirjoituksessa -- "epithumia epethumhsa"

Muut tutkijat ovat tuoneet esiin sen, että tässä käytetään polyptoton-kielikuvaa, jossa samaa kantasanaa käytetään eri taivutusmuodoissa. Sana 'epethumhsa' on kreikan aoristiaikamuodossa, mitä käytetään menneisyydessä tapahtuneesta yhden kerran tapahtuneesta tekemisestä. Se kuuluisi kääntää "kerran menneisyydessä halusin kiihkeästi syödä tämän (tulevan) pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimistäni". Rukoillesssan Getsemanen puutarhassa "...Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja...". Hän halusi kiihkeästi syödä pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa, mutta tiesi, että hän itse oli pääsiäislammas ja joutuisi kärsimään ja kuolemaan ennenkuin ateria syötäisiin seuraavana iltana. Tällaisen heprealaisen kielikuvan käyttö osoittaa, että joko Luukas on käännetty alkuperäisestä Peshittasta tai että sanat lausuttiin arameaksi/hepreaksi (jos kreikka on alkukieli) ja Luukas kirjoitti tämän heprealaisen ilmaisun niin hyvin kuin mahdollista kreikaksi.

arameankielisessä Peshitta käsikirjoituksessa -- "rigta ragtani"

Tri George M. Lamsa on kääntänyt sen arameankielisen Peshittan englanninnoksessaan seuraavasti: "Olen [kerran/aikoinaan] halajamalla halannut". Siinä käyttään mennyttä aikamuotoa samalla tavoin kuin allaolevassa vastaavassa hepreankielisessä ilmaisussa.

hepreankielisessä Peshittassa -- "niksof niksafti"

Hebraismi sisältyy Nifal-kantasanaan ja se on absoluuttinen infinitiivi sanasta Nifal, jota seuraa Nifal 1. persoonan (minä) perfektissä kantasanasta 'kasaf'. 1. Mooseksenkirjan 31:30:ssa käytetään tällaista heprealaista ilmaisutapaa hyvin samalla tavoin 'niksof niksaftah', paitsi että toinen sana on Nifal 2.persoonan (sinä) perfektissä. 1.Moos.31:30:ssa sitä käytetään Jaakobin ja Laabanin välisessä keskustelussa lähellä Gileadin vuorta, kun Jaakob oli lähtenyt Laabanin luota vaimoineen ja lapsineen (Raakel oli varastanut isänsä epäjumalat). 1.Moos. 31:30:n sanonnnan heprealaisuus on 'niin suuresti ikävöit' intensiivisessä imperfektissä. Soveltamalla tätä heprealaista ilmaisutapaa Luukkaan 22:15:een, se tarkoittaa "Minä halajamalla halasin tai minä olin halajamalla halannut". Kirjaimellisesti käännettynä se on 'Halata, minä olisin halannut'.

Vaikka Luukas 22:15 on niiden vahvin todistus, jotka kannattavat sitä käsitystä, että Jeesus söi opetuslasten kanssa pääsiäisaterian se voidaan selittää kielikuvana, jonka käännös antaa asiasta väärän kuva. Sen avulla ei voida kumota kaikkia niitä vahvoja todisteita, jotka osoittavat vastaansanomattomasti, että viimeinen ehtoollinen ei ollut pääsiäisen sederateria. Kaikkein vaikeinta käännettävää ovat Raamatussa ehdottomasti kielikuvat (ja ehkä myös vertaukset, jotka saattavat sisältää monia merkityksiä).

Yhteenveto:
Ehkä jotkut eivät halua uskoa näitä erittäin voimakkaita todisteita sitä vastaan, että viimeinen ehtoollinen olisi ollut pääsiäisateria varjellakseen kirkkonsa/seurakuntansa opetuksia. Totuuden ei kuitenkaan tarvitse notkistaa polviaan virheellisen historiallisen perimätiedon edessä. Samoin kuin kuningas Joosia kuuli totuuden Toorasta ja puhdisti koko Juudean meedioista, spiritisteistä, Baalin papeista, pakanallisista alttareista ja uhrikukkuloista, joita Salomo oli rakentanut samoin kuin Jerobeamin Beteliin rakentamasta alttarista, vasikkaepäjumalasta ja aserasta; samoin meidänkin pitäisi kyetä seurakuntana tutkimaan tarkasti, mitä me teemme ja erottautumaan virheellisistä traditioista totuuden hyväksi.

Tämän kolmiosaisen viimeisen ehtoollisen leivän ja viinin seremoniaa käsittelevän artikkelisarjan 3. osa on kaikkein tärkein. Me tutkimme, mitä varten se on asetettu, miten sitä on vietettävä (ja miten alkuseurakunta sitä vietti ennenkuin se muuttui) ja mikä sen profeetallinen merkitys on. Tämä leivän ja viinin seremonia on tärkeämpi kuin olet ehkä ajatellut ja se on ainoa uusi seremonia, jonka Yeshua (Jeesus) sääti uskoville. Juutalaiset pitävät liittonsa Jumalan kanssa viettämällä Israelin juhlapäiviä ja -aikoja todistuksena kansoille. Mikä on meidän velvollisuutemme seurakuntana tämän Yeshuan (Jeesuksen) säätämän seremonian suhteen? Etsi vastaukset osasta 3. (Ei ole vielä suomennettu, mutta tarkoitus on)
Alkuperäinen artikkeli: Roy A. Reinhold, The Last Supper: was it a Passover Seder? Part 2
Osa 3
Osa 1
Alkuun | Jeesus kuoli keskiviikkona 1/2 | Jeesus kuoli keskiviikkona 2/2 | Ylösnousemus | Herran ehtoollinen | Kristillinen pääsiäinen | Pääsiäinen | Messu-uhri | Messueksytys | sakramentalismi | Historia | Teologia | Eskatologia | Seurakunta | Profetia | Media | Eksytys | Arviointi | Roomalaiskatolisuus | Uusimmat | Keskusteluryhmä