"Kristityn gnostikon" mukaan Raamattu on pohjimmiltaan ihmisen teologiaa. Tällä tavoin ajatellen ihminen on mielenkiinnon keskipiste maan päällä. Hän uskoo, että Jumalan ylimmäinen tarkoitus maan päällä on ihmisen korottaminen kirkastamalla jokaisessa ihmisessä olevaa "Kristusta". Siksi ihmistä on arvostettava ja pidettävä pyhänä. Kun Kristus ilmenee ihmisessä, sitä pidetään Jumalan kirkkauden täyttymyksenä ja ilmentymänä. Ja vedetään se johtopäätös, että ihminen on oikeastaan jumalallinen, Jeesuksen Kristuksen tasolla oleva ja nousee itsensä Jumalan auktoriteettiuteen ja hallintavaltaan.
Kun tällainen ajattelu saa vallan, niitä raamatunkohtia, joiden katsotaan normaalisti tarkoittavan Jeesuksen Kristuksen persoonaa, sovelletaankin Jeesuksen Kristuksen kanssa tasa-arvoiseen "yhteiseen Kristus-ruumiiseen" (Corporate Body of Christ) tai Jumalan ilmitulleisiin poikiin (Manifest Sons of God). Profetiat, joissa puhutaan Herran Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisesta ilmestymisestä taivaasta kirkkaudessaan sovelletaankin nyt niin, että ne tarkoittavat luodun (ihmisen) ottavan hallintavallan. Luotu saa kunnian, kirkkauden ja palvonnan Luojan sijasta. Jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. (Room.1:25)
"Kristityllä gnostikolla" ei ole mitään halua nähdä Jumalan kirkkautta Jeesuksen Kristuksen PERSOONASSA, josta muinaiset profeetat ennustivat. Sen sijaan he haluavat korottaa rukouksensa KOKEMUKSEKSI, niin että kaikki Jumalan kirkkaus keskittyy heihin. Kun todellinen seurakunta odottaa Herran Jeesuksen palaavan henkilökohtaisesti loistossaan, "kristitty gnostikko" on keskittynyt narsistiseen (äärimmäisen itserakkauden tai -ihailun) teologiaan. Heidän elämänsä on kuin kuhiseva muurahaispesä täynnä toimintaa heidän yhdistäessään voimansa maan hallintavallan palauttamiseksi ihmiselle, niin että hän voisi pystyttää ihmisen lopullisen jumalallisen loiston.
"Ihmisen olkoon kunnia, niin suuria hän on saanut aikaan."
Gnostikko opettaa, että Jumalan tunteminen ja Hänen läsnäolonsa koetaan pikemminkin mystisellä tai intuitiivisella tavalla kuin Raamatun mukaisen uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Gnostikko rakentaa uskonsa subjektiivisiin kokemuksiin, kun taas tosi kristitty rakentaa uskonsa kirjoitetun Jumalan sanan varaan, joka on ainoa Jumalan antama todellisen uskon perustus.
Etsitään Jumalan kokemista subjektiivisesti idän uskontojen tapaan sen sijaan, että etsittäisiin Jumalaa itseään ja Hänen kirjoitettua sanaansa. Halutaan tuntea Jumala tunteiden, mystillisten ajatusten, äänien, näkyjen ja unien kautta. Uskotaan "Jumalan läsnäolon tunteeseen" niin kauan kuin hengelliset kokemukset kestävät. Kun nämä kokemukset jäävät pois tai loppuvat, hengellinen palavuus kylmenee noustakseen taas huippuun, kun pinnallinen ja loputon mielikuvitus pyrähtää jälleen uuteen "hengelliseen" nousuun. Gnostilaisilla profeetoilla on tunnetusti jumalisuuden muoto, joka perustuu hengellisiin vuoristoratakokemuksiin. Heidän Jumalan tuntemista koskeva filosofiansa riippuu Jumalan kokemuksellisesta koskettamisesta. Usko saadaan aikaan subjektiivisesti kokemusten kautta ja käännetään sitten sisäänpäin itseen, kunnes saavutetaan "Jumalan tuntemisen" tai "Jumalan omistamisen" tunne. Jumalan sanaan ja käskyihin ei uskota Jumalan lopullisena sanana tai ainoana Hänen tuntemisensa lähteenä. Eräs väärän profeetan tuntomerkeistä, vaikkakin toisinaan vaikea havaita, on rakkauden puuttuminen Jumalan käskyjä kohtaan. (1.Joh.4:6; Joh.3:23,24; Joh14:15). Varoitus: Jos profeetta yrittää vetää ihmistä Jumalan luo joko mystisten tai subjektiivisten kokemusten kautta viittaamatta Raamattuun ainoana autenttisena tapana oppia tuntemaan Jumalaa, hän on väärä profeetta ja häntä on kartettava! Saadakseen tietämättömät tai naiivit kristityt uskomaan, että heillä (gnostilaisilla profeetoilla) on syvällistä tietoa ja että he ovat syvästi hengellisiä, joissakin heistä saattaa ilmetä tiettyjä erikoisuuksia, joiden uskotaan olevan hengellisiä ominaisuuksia.
Hengellistämällä Raamattua he esittävät kaunopuheisesti fantastisia ajatuksia paljastaakseen, miten syvällisiä "tunteita" heillä on Jumalaa kohtaan ja miten syvällisesti he ajattelevat Jumalasta. On hyvä todeta tässä, ettei hengellisissä kokemuksissa ole välttämättä mitään väärää. Jos ne kuitenkin ovat ristiriidassa Raamatun kanssa, vetävät uskovaa pois Jumalan sanasta tai korvaavat Jumalan sanan, niinkuin gnostilaiset kokemukset tekevät, ne ovat perkeleellisiä.
Gnostilaiset profeetat antavat hienovaraisesti ymmärtää, että heidän ymmärryksensä Jumalasta on korkeammalla tasolla kuin Raamattu. He esiintyvät ikäänkuin he tietäisivät jotakin Jumalasta, jota muidenkin on tavoiteltava heidän kauttaan. Ikäänkuin heillä olisi avaimet, joilla avataan jumallallisen elämän salaisuudet.
Kristityitä kehotetaan katsomaan sisäänpäin löytääksen Jumalan. Tällaisen pakanallisen ajatustavan vaara piilee siinä, että kristitty altistuu sellaisessa yliluonnollisen maailman vaikutuksille epäraamatullisella tavalla. Väitteet Jumalan tuntemisesta millään muulla tavoin kuin Hänet voidaan tuntea Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kautta, on uskonnollista spekulointia. Historia todistaa, että se johtaa paholaisten oppeihin. Jumala antoi viisaudessaan ihmiselle Raamatun. Tuon kallisarvoisen kirjan kautta hän voi oppia tuntemaan Jumalaa ilman ihmisen uskonnollista viisautta. Kaikesta Raamatun ulkopuolella olevasta puuttuu Jumalan tunteminen Pelastajana. Kaikkien sellaisten kokemusten tavoitteleminen, joiden kautta voisi oppia tuntemaan Jumalaa syvemmällä tasolla johtaa sekä lihalliseen että demoniseen toimintaan.
Miten voi tuntea Jumalaa? Vastaus on yksinkertainen. Hänet voi tuntea Hänen kirjoitetun sanansa kautta! Pyhä Henki ei johda eikä opeta millään muulla tavoin!
Gnostikko opettaa: Gnostilaisen "uudestisyntymisen" kautta ihmisestä tulee Jumalan Poika, ts. jumala, ja sellaisena hänellä on kokemukselline suhde Jumalan kanssa ja pääsy syvempään Jumalan tuntemiseen. He kuvailevat "gnostista uudestisyntymää" alkupisteenä jumalalliselle matkalle syvyyksiin. Siinä kuljetaan Herran Jeesuksen Kristuksen ristin ja Raamatun ohi.
Gnostikko uskoo olevansa Jumalan Poika ja Hengen täyttämä ja siksi hänellä on Jumalan antama oikeus omassa itsessä olevaan tietoon Jumalasta. Kääntämällä vain yksinkertaisesti ajatuksensa sisäänpäin kohti henkeä hän saa ilmestystietoa. Kun hän mietiskelee, hän tyhjentää mielensä, niin ettei siellä ole paljoakaan tai ei ollenkaan raamatullista sisältöä. Mietiskellessään hän odottaa aina mystillistä ilmoitusta tai henkilökohtaista kokemusta. Hänen mielessään uudestisyntymisen todellisuus samoin kuin hengellinen syvällisyys on aina subjektiivisessa kokemuksessa. Ilman pasiivista tai tunteellista kokemusta hänen on todella vaikea saada mitään tietoa Raamatusta. Hän ei voi jäädä Raamatun kirjalliseen ilmoitukseen. Hän pitää hengen sisäisten ajatusten kautta saavutettavaa ilmoitusta parempana ja syvällisempänä.
Osa 9:Väärät profeetat
Alkuperäinen artikkeli: 'Strange Fire. The Rise Of Gnosticism In The Church. Chapter 8: The exaltation of Man'
Osa 1: Vierasta tulta | Osa 2: Gnostilaisuus | Osa 3: Gnostilainen evankeliumi? | Osa 4: Yliluonnollinen | Osa 5: Elitismi | Osa 6: Linkki mystiikkaan | Osa 7: Hengellisyys | Kotiseurakunta | Maailmanlaajuinen kristillinen liike | Ikuinen pelastusvarmuus | Valtakuntateologia | Sovitus -miisä? | Rebecca & Elaine | Pyhän Hengen kaste | Roomalaiskatolisuus - onko se kultti? | Islamin historiaa | Kaksi Babylonia | Kristillinen pääsiäinen | Keskusteluryhmä